3 rohkeaa leffaa: Top 3 John Sturgesin ohjausta Kommentit pois päältä artikkelissa 3 rohkeaa leffaa: Top 3 John Sturgesin ohjausta

Amerikkalainen elokuvaohjaaja John Sturges (1910-1982) tunnetaan klassisista seikkailuelokuvista, sotaelokuvista ja erityisesti westerneistä, joista monet lukeutuvat genrensä kermaan. Illinoisin osavaltion Oak Parkin kylässä syntynyt Sturges aloitti uransa Hollywoodissa 1930-luvulla leikkaajana. Toisen maailmansodan aikana hän kunnostautui Yhdysvaltain armeijan dokumenttien ja opetuselokuvien ohjaana. Ohjaaja debyytoi suurella kankaalla rikoselokuvan The Man Who Dared (1946) kanssa, mitä seurasi ikääntyvästä huijarista kertova rikosdraama Alias Mr. Twilight (1946). 1950-1960-luku oli ohjaajan kulta-aikaa, jolloin hän teki useat kuuluisimmista elokuvistaan, kuten rikoselokuvan Mies astui junasta (Bad Day at Black Rock, 1955), Tulipunainen viitta (The Scarlet Coat, 1955) sekä klassiset westernit Kuolemanloukku O.K. Corral (The Gunfight at O.K. Corrall, 1957) ja Viimeinen juna Gun Hillistä (The Last Train from Gun Hill, 1959).

Ennen kaikkea John Sturges muistetaan japanilaisen ohjaaja Akira Kurosawan Seitsemän samuraita -elokuvaan perustuva westernistä 7 rohkeaa miestä (The Magnificent Seven, 1960), jossa joukko pyssysankareita palkataan puolustamaan meksikolaista pikkukylää julman bandiitti Calveran (Eli Walliach) johtamalta rosvojoukolta. 1970-luvun alkupuolella ohjaaja oli vielä aktiviinen, kunnes siirtyi eläkkeelle 1976. Hänen myöhäisiä taidonnäytteitään ovat muun muassa Clint Eastwoodin tähdittämä, särmikäs länkkäri Joe Kidd (1972) sekä kovaotteinen poliisielokuva McQ – asekettu (McQ, 1974), jossa legendaarinen John Wayne nähdään pitkän uransa ehtoopuolella. Hollywood-legenda John Sturgesin valtavasta tuotannosta olen kerännyt kolme henkilökohtaista suosikkiani oheiseen listaan.

3. Kotka on laskeutunut (The Eagle Has Landed, 1976)

John Sturgesin viimeiseksi ohjaukseksi jäänyt sotaelokuva Kotka on laskeutunut perustuu Jag Higginsin samannimiseen romaaniin. Elokuvan keskiössä on natsien juoni pääministeri Winston Churchillin kidnappaamiseksi, joka on saapunut lomanviettoon Englannin rannikolla sijaitsevaan Norfolkin pikkukylään. Huippusalaiseen itsemurhatehtävään nakitetaan Eversti Kurt Steinerin (Michael Cane) johtamat laskuvarjojääkärit, jotta he välttäisivät teloituskomppanian. Steiner joutui ongelmiin, yritettyään pelastaa nuoren juutalaistytön SS-joukkojen kynsistä. Puolalaiselle rautatieasemalle sijoittuva, jännitävä kohtaus on kuvattu Rovaniemellä. Elokuvaa on parjattu Sturgesin ylimalkaisesta ohjauksesta, mikä näkyy elokuvan b-elokuvamaisesta tyylistä. Toisaalta ohjaaja Quentin Tarantino on kutsunut elokuvaa yhdeksi parhaimmista 1970-luvun sotaelokuvista, mikä lukee myös erään Suomi-DVD:n kannessa. Lisäksi elokuvan sotilaskliseitä sisältävästä, mutta omaperäisestä alkuperäismusiikista vastaa brasilialaissyntyinen Lalo Schifrin.

Elokuvan ehdoton valtti on tiivistunnelmaisten toimintakohtausten ohella hienot näyttelijäsuoritukset ikonisilta Hollywood-nimiltä, kuten Michael Caine, Robert Duval ja Donald Pleasance. Donald Sutherland tuo takuuvarmalla tyylillään veijarimaisuutta hieman vakavansävyiseen elokuvaan, operaatioon osallistuvana IRA-radikaali Liam Devlininä . Yksi filmin hauskimmista hahmoista on televisiosarja Dallasin J.R. Ewinginä parhaiten tunnetun Larry Hagmanin esittämä, esikuntahommiin komennettu amerikkalaiseversti Pitts.Kommelluksia tuo yltiö itsevarman everstin vähäinen taistelukokemus, kun hän yrittää vaihtelevin tuloksin ottaa ohjat käsiinsä, saksalaisten iskujoukon paljastuttua. Verkkaisesti alkava elokuva Kotka on laskeutunut parantaa vauhtiaan kuin sika juoksukilpailuissa, aina alkumetreiltä jännittävään ja yllättävään finaaliin asti.

2. Aseiden hetki (The Hour of a Gun, 1967)

Villin lännen historian kuuluisimmista, Arizonan Tombstonen kaupungissa 26.lokakuuta vuonna 1881 tapahtuneesta O.K. Corrallin laukaustenvaihdosta on tehty lukuisia elokuvasovituksia vuosikymmenien aikana. Yksi kuuluisimpia näistä  on Sturgesin Kuolemanloukku O.K. Corrall, mihin ohjaaja teki jatko-osan Aseiden hetki 10 vuotta myöhemmin. Siinä missä ensimmäinen osa kuvaa kahakkaan johtaneita tapahtumia, Aseiden hetki käynnistyy ammuskelulla. Kohtauksen, joka muistuttaa hidastempoisine, dramattisine leikkauksineen italowesternejä, kruunaa legendaarisen Jerry Goldsmithin jylhät sävelet. Elokuva keskittyy myös tapahtuman jälkipyykkiin, sheriffi Wyatt Earpin (James Garner) oikeudenistunnosta, Morgan Earpin murhaan ja sheriffin henkilökohtaiseen kostoretkeen. Elokuva pyrkii näyttämään tapahtumat, kuten ne oikeasti tapahtuivat.

Toisin kuin monet muut kuvaelmat, Aseiden hetki ei kuvaa Earpin veljesten Wyattin, Virgilin ja Morganin perhe-elämää, vaan se keskittyy olennaiseen eli ruudinkatkuiseen toimintaan ja tapauksen veriseen jälkipyykkiin. Tiukan toiminnan lomassa Earpin hahmo saa erilaisia sävyjä: Hän on samaan aikaan sekä oikeamielinen lainvalvoja että kylmäverinen tappaja, joka käyttää lakia verukkeena verikostolle. Keskeisenä teemana on miesten välinen toveruus, mikä kiteytyy Earpin ja pyssysankari Doc Holidayn (Jason Robards) veljellisessä suhteessa. Näyttelijöiden kemia toimii luontevasti, vaikka Robardsin kovapintaisessa roolisuorituksessa ei ole samaa dramatiikkaa kuin esimerkiksi Kuolemanloukku O.K. Corrallin Kirk Douglasin tai Tombstonen (1993) Val Kilmerin voimakkaissa tulkinnoissa. Näyttelijät istuvat kuitenkin hienosti rooleihinsa. Lisäksi tämä parituntinen, hyvän toiminnan ja nimekkäiden näyttelijöiden ryydittämä elokuva lukeutuu syystäkin kaikkien aikojen parhaimpiin westerneihin. Lisäksi elokuvan voi vuokrata muun muassa Youtubesta vain kourallisella euroja.

1. Suuri pakoretki (The Great Escape 1963)

John Sturgesin tuotannon ehdottomia helmiä on tositapahtumiin perustuva, eeppinen sotaelokuva Suuri pakoretki. Elokuva kuvaa todellista pakoa saksalaisten Puolassa sijaitsevalta “pakovarmalta” Stalag Luft III -vankileiriltä. Miltei kolmituntisen elokuvan ensimmäinen puolisko keskittyy pakosuunnitelman laatimiseen ja valmistelemiseen, jossa kaikille vangeilla on oma roolinsa, aina räätälistä tunnelinkavajiin ja väärentäjään. Taas toinen puolisko kuvaa itse pakoa ja myöhemmin paenneiden kohtaloita, joista kaikki eivät ole yhtä onnekkaita kuin toiset. Elokuva ei pituudestaan huolimatta jarruttele, vaan painaa jouhevalla painollaan eteenpäin.

Elokuvan parasta antia on jälleen kerran nimekkäät näyttelijät, kuten Steve McQueen, Charles Bronson, James Coburn, James Garner ja Richard Attenborough, jotka tuovat erilaisia persoonallisuuksia värikkääseen hahmogalleriaan. Elokuva sisältää lukuisia ikimuistoisia kohtauksia, kuten Kapteeni Hilsin (Steve McQueen) rämäpäiset pakoyritykset sekä näyttävät stuntit saksalaisilta varastetulla moottoripyörällä. Kilpa-ajajana tunnettu McQueen ajoi itse moottoripyöräosuudet, lukuun ottamatta suurta hyppyä piikkilankabarrikadin yli, jonka hoiti tuotantoyhtiön vaatimuksesta stunt-mies. Lisäksi Sturgesin luottosäveltäjä Elmer Berstein tarjoilee yhden parhaimmista ja tunnetuimmista elokuvateemoistaan, mikä kuullaan myös löyhästi elokuvaan perustuvassa videopelissä The Great Escape (2003). Kulttuurisesti merkittävä Suuri pakoretki on ohittamaton katselukokemus, mikä kannattaa katsoa vähintään kerran elämässä.

 

 

Johnny Depp voisi palata Jack Sparrow’ksi – asettaa kuitenkin yhden ehdon Kommentit pois päältä artikkelissa Johnny Depp voisi palata Jack Sparrow’ksi – asettaa kuitenkin yhden ehdon

Johnny Depp on jättänyt oven auki paluulleen kapteeni Jack Sparrow’n rooliin -elokuvasarjassa. Näyttelijä kertoo olevansa kiinnostunut paluusta erityisesti siinä tapauksessa, että uusi elokuva voisi antaa sarjalle aiempaa paremman päätöksen.

Depp kommentoi mahdollista paluutaan Entertainment Tonightin haastattelussa uuden Ebenezer-elokuvansa lehdistökiertueella. Hän korosti myös luottavansa Pirates-elokuvien pitkäaikaiseen tuottajaan Jerry Bruckheimeriin ja olevansa valmis työskentelemään tämän kanssa uudelleen.

Kuudes elokuva on edelleen kehitteillä

Bruckheimer on aiemmin kertonut keskustelleensa Deppin kanssa mahdollisesta paluusta ja vahvistanut uuden elokuvan käsikirjoituksen olevan työn alla. Deppin mukanaoloa ei kuitenkaan ole vahvistettu, eikä hänen uusista kommenteistaan voi päätellä sopimuksen syntyneen.

Depp nähtiin Jack Sparrow’na viimeksi vuonna 2017 ilmestyneessä Pirates of the Caribbean: Salazar’s Revenge -elokuvassa. Hän näytteli hahmoa kaikissa viidessä tähän mennessä valmistuneessa elokuvassa.

Jack Sparrow’n kohtalo on yhä avoin

Uuden Pirates-elokuvan toteutuksesta ja näyttelijäkaartista on keskusteltu vuosien ajan. Deppin tuore lausunto antaa hahmon faneille toivoa, mutta virallista vahvistusta paluusta tai uuden elokuvan ensi-illasta ei vielä ole.

Lähteet: Variety.

Parempi kuin paperi, rauhoittavampi kuin tavallinen tabletti – testissä BOOX Go 10.3 Lumi Kommentit pois päältä artikkelissa Parempi kuin paperi, rauhoittavampi kuin tavallinen tabletti – testissä BOOX Go 10.3 Lumi

on hieman erilainen tabletti. Se ei oikeastaan edes yritä olla iPadin kilpailija, vaan ennemmin paperin, muistikirjan ja e-lukulaitteen digitaalinen korvaaja. Laitteen 10,3-tuumainen E Ink -näyttö on suunniteltu ennen kaikkea lukemiseen ja kirjoittamiseen, ja mukana tulevan kynän ansiosta muistiinpanojen tekeminen tuntuu yllättävän paljon oikealta paperilta. puolestaan tuo mukaan mahdollisuuden käyttää myös tavallisia Android-sovelluksia.

Ensituntuma

Ensimmäinen vaikutelma laitteesta on hyvä. Go 10.3 Gen II Lumi on ohut ja kevyt, joten sitä on helppo kuljettaa mukana esimerkiksi töihin, kouluun tai kokouksiin. Jo muutaman minuutin käytön jälkeen on selvää, ettei tässä ole tarkoitus korvata tavallista tablettia. Laite on parhaimmillaan silloin, kun haluat lukea, kirjoittaa ja keskittyä yhteen asiaan ilman tavallisen tabletin jatkuvaa hälinää.

Tämä onkin oikeastaan koko laitteen olemassaolon syy. E Ink -näyttö heijastaa ympäristön valoa paperin tavoin sen sijaan, että näyttö hohtaisi suoraan silmiin. Lumi-mallin säädettävä etuvalo mahdollistaa lukemisen myös pimeässä, ja värilämpötilaa voi säätää tilanteen mukaan. Pitkissä lukusessioissa paperimainen näyttö on miellyttävä, eikä laite tunnu samalla tavalla tavalliselta kirkkaalta ruudulta.

Mustavalkoisuus toimii tässä myös yllättävänä vahvuutena. YouTube-videot, sosiaalinen media ja värikkäät verkkosivut eivät ole E Ink -näytöllä läheskään yhtä houkuttelevia kuin tavallisella tabletilla. Se voi kuulostaa huonolta asialta, mutta keskittymisen kannalta vaikutus on positiivinen. Kun laite ei jatkuvasti houkuttele hyppäämään sovelluksesta toiseen, lukemiseen tai kirjoittamiseen on helpompi uppoutua.

Näyttö ja kirjoittaminen

Laitteessa on 10,3 tuuman mustavalkoinen E Ink Carta 1200 -näyttö, jonka tarkkuus on 2480 × 1860 pikseliä ja 300 ppi:tä. Teksti näyttää tarkalta ja lukeminen tuntuu enemmän kirjan selaamiselta kuin tabletin tuijottamiselta. Suuri näyttö on erityisen hyödyllinen PDF-dokumenttien, luentodiojen, tutkimusartikkeleiden ja muiden pitkien tekstien kanssa, sillä sisältöä ei tarvitse jatkuvasti suurentaa ja pienentää.

Mukana tuleva aktiivinen kynä tekee Go 10.3 Gen II Lumista sähköisen muistikirjan. Kynän ja näytön välinen kitka tekee kirjoittamisesta luonnollisen tuntuista, eikä kokemus ole yhtä liukas kuin lasipinnalla kirjoitettaessa. Kynässä on myös painike, jolla virheitä voi nopeasti kumittaa. Kynä kiinnittyy magneetilla laitteen reunaan, joten se kulkee kätevästi mukana.

Yksi käytännön miinus kuitenkin löytyy. Kynässä on oma akku, eikä tabletti lataa sitä magneettisesti. Jos kynä pääsee työpäivän aikana tyhjenemään, edessä on USB-C-lataustauko. Paperivihkon kanssa tätä ongelmaa ei tietenkään pääse syntymään.

Android 15

Android 15 tekee BOOXista huomattavasti monipuolisemman kuin monet suljetummat e-paperilaitteet. Google Play Kaupan kautta laitteelle voi asentaa esimerkiksi BookBeatin, Storytelin, Kindlen, Ellibsin ja Suomen yhteisen E-kirjaston. Näin erilaisia kirjoja ja julkaisuja voi lukea yhdellä laitteella ilman jatkuvaa tiedostojen siirtelyä tietokoneen kautta.

Myös työskentelyssä Androidista on hyötyä. Muistiinpanoja voi synkronoida esimerkiksi Google Driven, Microsoft OneDriven tai Dropboxin kaltaisiin pilvipalveluihin. Palaverissa tehdyt käsinkirjoitetut muistiinpanot voi lisäksi muuntaa tekstiksi suoraan laitteella. Näin BOOX voi toimia varsin pätevänä paperittoman toimiston työkaluna.

Android ei kuitenkaan muuta E Ink -näyttöä tavalliseksi tabletiksi. Sovellusten animaatiot voivat nykiä, verkkosivujen selaaminen tuntuu verkkaiselta ja nopeat siirtymät eivät ole laitteen vahvuuksia. Myös asioiden siirtäminen ja muokkaaminen voi välillä tuntua pätkivältä. Pelaamiseen tai vauhdikkaaseen videosisältöön tätä laitetta ei siis kannata hankkia.

Ulkoasu ja käyttö

Hopeanvärinen Go 10.3 Gen II Lumi on pelkistetyn tyylikäs ja tuntuu laadukkaalta. Laitteen keveys on suuri etu, kun sitä kuljettaa mukana koko päivän. Mukana tulee myös magneettisesti kiinnittyvä suojakotelo, jonka saa tarvittaessa helposti irti.

Laitteen käyttöliittymä toimii pääosin hyvin, mutta E Ink -teknologian rajat tulevat väistämättä vastaan. Kun siirryt nopeasti työkalusta toiseen tai käytät sovelluksia, pieni viive muistuttaa siitä, ettei kädessä ole perinteinen tabletti. Myös liitännöissä on tehty kompromisseja: laitteesta puuttuvat sekä microSD-muistikorttipaikka että 3,5 millimetrin kuulokeliitäntä. Langattomat Bluetooth-kuulokkeet toimivat kuitenkin tarvittaessa.

Kaksi kaiutinta löytyvät, joten musiikin ja videoiden kuuntelu onnistuu. Äänenlaatu ei kuitenkaan ole laitteen suurimpia valtteja. Tässä tapauksessa se on oikeastaan aivan ymmärrettävää – BOOX on ensisijaisesti sähköinen muistikirja, ei olohuoneen viihdekeskus.

Onko 449 euroa liikaa?

Noin 449 euron hinta kuulostaa äkkiseltään melko suolaiselta, jos laitetta vertaa tavalliseen tablettiin. Samalla rahalla saa esimerkiksi perus-iPadin tai Android-tabletin, jossa on värikäs näyttö, enemmän suorituskykyä ja paremmat ominaisuudet videoihin, peleihin ja viihteeseen.

E-paperilaitteena vertailu näyttää kuitenkin hieman erilaiselta. Esimerkiksi reMarkable 2:n hinta nousee kynän ja suojakotelon kanssa helposti korkeaksi, eikä siinä ole BOOXin tapaan etuvaloa, kaiuttimia tai avointa Android-käyttöjärjestelmää sovelluksineen. BOOXin kohdalla hinnassa maksetaankin ennen kaikkea monipuolisuudesta ja siitä, että yksi laite voi korvata sähköisen muistikirjan, e-lukulaitteen ja osan paperisesta toimistosta.

Yhteenvetona

BOOX Go 10.3 Gen II Lumi on hyvä esimerkki laitteesta, jota ei kannata arvioida tavallisen tabletin mittapuulla. Se ei ole paras vaihtoehto viihteeseen, mutta lukemiseen, opiskeluun ja muistiinpanojen tekemiseen se on erittäin miellyttävä kumppani. Paperimainen näyttö, kynä ja pitkäkestoiseen lukemiseen sopiva käyttökokemus ovat laitteen suurimmat vahvuudet.

Android 15 nostaa BOOXin kuitenkin selvästi kiinnostavammaksi vaihtoehdoksi kuin pelkkä sähköinen muistikirja. Kirjasovellukset, pilvipalvelut ja dokumenttien käsittely tekevät siitä käyttökelpoisen myös arjen työssä. Vastapainona ovat E Ink -näytön hitaus, kynän oma lataustarve ja rajalliset liitännät.

Lopulta BOOX Go 10.3 Gen II Lumi ei yritä olla kaikkea kaikille ja juuri siinä piilee sen suurin vahvuus. Se on digitaalinen paperivihko, joka sattuu osaamaan muutaman tempun enemmän.

Testi: Valtteri Seppälä

7 / 10
Hyvää + Kevyt ja helppo kuljettaa + Laadukas kynä + Kirjoittaminen ja piirtäminen tuntuu sulavalta +Erittäin mukava myös lukulaitteena silmille Huonoa - Valikoiden käyttäminen ja sivun zoomaaminen on melko hidasta - Kynän USB-C lataus portti on sen sivussa, joka vaikeuttaa kynän käyttämistä sitä ladatessa