A Plague Tale: Requiem -seikkailupelin videosarjassa tutustutaan pelin eri osa-alueisiin Kommentit pois päältä artikkelissa A Plague Tale: Requiem -seikkailupelin videosarjassa tutustutaan pelin eri osa-alueisiin

Just Dance -sarja on kuin jokavuotinen jouluperinne tai sakot kameratolppaan ajaessasi. Se saapuu perille aivan varmasti, tiedät täsmälleen mitä odottaa, ja lopputulos on yleensä sekoitus riemua sekä pientä ihmetystä siitä, mihin rahat taas menivät. Tämänvuotinen painos ei tee poikkeusta säännöstä, mutta pöydässä on nyt uusi valttikortti: Nintendo Switch 2.

Otin pelin testiin yhdessä lahjomattoman lapsiraatini (sisältäen myös naapurinkin katraat) kanssa selvittääkseni, onko tässä kyseessä vain vuosittainen rahastus vai aito askel eteenpäin. Itse edustan tanssijana kategoriaa ”rautakanki”, jonka bravuuri on rytmitön pään nyökyttely, joten lasten osallistuminen oli paitsi suotavaa, myös välttämätöntä pelin uskottavan arvioinnin kannalta.

Uusi konsoli korjaa vanhat synnit

Heti alkuun on nostettava raskaat asiat pöydälle. Just Dance 2026:sta ei ole olemassa varsinaista, vain uudelle sukupolvelle tehtyä versiota, vaan peli pyörii uudella Switch 2 -konsolilla taaksepäin yhteensopivuuden turvin. Tämä saattaa paperilla kuulostaa pettymykseltä, mutta olohuoneen käytännön kokemus kertoo aivan toista.

Jokainen sarjaa aiemmin pelannut tietää, kuinka vanhan Switchin tahmaiset valikot ja tuskastuttavan pitkät latausajat ovat syöneet tunnelmaa. Uusi konsoli korjaa nämä ongelmat raa’alla voimalla. Peli käynnistyy nopeasti, kappaleet latautuvat ilman odottelua ja mikä tärkeintä, ruudunpäivitys on silminnähden sulavampaa. Kun liike toistuu ruudulla pehmeästi ilman nykimistä, jopa minun kaltaiseni kömpelö tanssija pysyy paremmin rytmissä. Käyttökokemus on vihdoin sillä tasolla, millä sen olisi pitänyt olla jo vuosia sitten.

Vapaus koittaa, mutta vain yksinäisen kelpaa

Pelisarjan pitkäaikaisin ongelma on ollut ohjaus. Kinect-kameran jäätyä historiaan olemme heilutelleet peliohjaimia tai puristaneet kalliita älypuhelimia rystyset valkoisina peläten satojen eurojen luurin lentävän seinään. Vuoden 2026 painos tarjoaa tähän ratkaisun uudella kameratilalla.

Ominaisuus toimii niin, että puhelin asetetaan hyllylle, ja sen kamera seuraa koko vartalon liikkeitä. Tämä oli testijakson suurin positiivinen yllätys. Se toimi testeissämme hämmästyttävän tarkasti ja teki pelaamisesta aidosti vapauttavaa, kun käsissä ei tarvinnut pitää mitään. Erityisesti kuntoilumielessä tämä on loistava uudistus.

Valitettavasti ilo loppui lyhyeen heti, kun lapset halusivat liittyä mukaan. Tämä mullistava ominaisuus on nimittäin lukittu vain yksinpeliin. Heti kun tanssilattialle tuli tungosta, jouduimme palaamaan vanhoihin ohjaustapoihin. Tämä on valtava hukattu mahdollisuus peliltä, jonka ydin on nimenomaan sosiaalinen hauskanpito.

Kaaosta olohuoneeseen ja Bluey pelastajana

Vaikka kameratila tuotti porukalla pelatessa pettymyksen, uusi Party Mode paikkasi tilannetta. Se on selkeästi suunniteltu illanistujaisiin, joissa taito ei ole pääasia. Pelitila heittää tanssijoiden eteen satunnaisia haasteita kesken biisin: ruutu voi sumentua tai peli voi muuttua hetkeksi leikiksi, jossa pitää pysähtyä tai taputtaa oikealla hetkellä. Tämä kaoottisuus tasoitti pelikenttää huomattavasti, sillä pelkkä tanssitaito ei enää taannut voittoa. Se teki pelistä aidosti hauskan myös meille vanhemmille, jotka emme pysy perässä nykytanssien koreografioissa.

Sisällöllisesti Ubisoft on onnistunut tänä vuonna erinomaisesti. Neljänkymmenen uuden kappaleen joukossa on hittejä Dua Lipalta ja nostalgiaa Smash Mouthilta, mutta lapsiperheissä ostopäätöksen saattaa ratkaista yksi ainoa kappale: Bluey Medley. Kun näin lasten riemun heidän suosikkihahmonsa tahdissa, noin viidenkymmenen euron hintalappu alkoi tuntua hieman kohtuullisemmalta. On kuitenkin hyvä muistaa, että ilman erillistä kuukausimaksullista tilausta biisivalikoima jää lopulta siihen neljäänkymmeneen raitaan.

Tuomio

Kokonaisuutena Just Dance 2026 on ristiriitainen paketti. Teknisesti se on sujuvin versio vuosiin ja kameratila on loistava uudistus yksin treenaavalle aikuiselle. Samaan aikaan verkkopeliominaisuuksien suppeus ja kameratilan rajaaminen vain yhdelle pelaajalle harmittavat.

Jos etsit vakavaa kilpailua, tämä tanssiparketti ei ole sinua varten, rakas lukijani. Mutta jos etsit peliä, jota aikuinenkin junttura jaksaa pelata lasten kanssa ilman teeskentelyä ja joka saa hien pintaan sadepäivänä, tämä on vahva suositus. Meillä tämä ei jää hyllynkoristeeksi, vaan menee (kuulemma) jatkoon.