AI-kuvat karkottavat asiakkaat? Olutvaikuttaja tyrmää tekoälymarkkinoinnin: ”Halpa ulkoasu heijastuu koko brändiin” Kommentit pois päältä artikkelissa AI-kuvat karkottavat asiakkaat? Olutvaikuttaja tyrmää tekoälymarkkinoinnin: ”Halpa ulkoasu heijastuu koko brändiin”

Tekoälyllä tehdyt kuvat ja mainokset ovat yleistyneet vauhdilla, mutta kaikki eivät näe ilmiötä hyvällä. Yhdysvaltalainen olutalan vaikuttaja Chadd Balbi yhtyy kiivaaseen keskusteluun, että erityisesti pienpanimoille tekoälyn käyttö markkinoinnissa voi tehdä enemmän hallaa kuin hyötyä.

Balbin mukaan ongelma ei ole ympäristövaikutuksissa tai itse teknologiassa, vaan siinä, millaisen viestin tekoälyllä tehdyt mainokset välittävät asiakkaille.

”Support local” ja tekoäly eivät sovi yhteen

Käsityöolutala on vuosien ajan rakentanut identiteettiään paikallisuuden, käsityön ja luovuuden ympärille. Monille kuluttajille panimon tukeminen tarkoittaa sitä, että rahaa käytetään tarkoituksella hieman enemmän paikallisen yrityksen hyväksi.

Balbin mukaan tekoälyllä muutamassa minuutissa tehty tapahtumajuliste tai somekuva lähettää kuitenkin täysin päinvastaisen viestin.

Jos panimo odottaa asiakkaiden maksavan enemmän ”paikallisuuden” vuoksi, mutta säästää itse markkinoinnissa käyttämällä geneeristä tekoälykuvaa, moni kokee suhteen muuttuvan yksisuuntaiseksi.

– Asiakkaalle syntyy helposti vaikutelma, että yritys oikoo mutkia siellä, missä sen pitäisi panostaa omaan identiteettiinsä.

Halpa ulkoasu heijastuu koko brändiin

Balbin mukaan brändi on yksi pienpanimoiden tärkeimmistä kilpailuvalteista. Jos markkinointi näyttää nopeasti tehdyltä tai persoonattomalta, moni yhdistää saman mielikuvan myös tuotteisiin.

Hänen mielestään tekoälyllä luotu juliste voi saada panimon näyttämään samalta kuin mikä tahansa ketjuravintola.

Ajatus on yksinkertainen: jos yritys säästää näkyvästi markkinoinnissa, asiakas voi alkaa pohtia, missä muualla kustannuksia on leikattu.

Puhelimen kamera riittää

Balbi ymmärtää, ettei monilla pienpanimoilla ole ylimääräistä rahaa markkinointiin. Silti hän uskoo, että aidot valokuvat missä tahansa markkinoinnissa ovat lähes aina parempi vaihtoehto kuin tekoälyn luoma kuvitus.

Nykypuhelimien kamerat tuottavat hänen mukaansa riittävän laadukasta materiaalia sosiaaliseen mediaan täysin ilmaiseksi. Jos budjettia löytyy hieman enemmän, graafisia suunnittelijoita ja helppokäyttöisiä suunnittelutyökaluja on tarjolla runsaasti.

Keskustelu jakaa mielipiteitä

Balbin kirjoitus on herättänyt keskustelua myös olutalan ulkopuolella. Osa pitää tekoälyä hyödyllisenä työkaluna, joka säästää aikaa ja rahaa erityisesti pienyrityksille. Toisten mielestä taas juuri persoonallinen visuaalinen ilme on yksi tärkeimmistä tavoista erottua kilpailijoista.

Keskustelu ei myöskään rajoitu pienpanimoihin. Sama kysymys koskettaa yhä useampia yrityksiä: vahvistaako brändiä vai tekeekö siitä vain entistä geneerisemmän?

Entinen OpenAI-johtaja keräsi 215 miljoonaa dollaria lääkeaineiden kehityksen automatisointiin Kommentit pois päältä artikkelissa Entinen OpenAI-johtaja keräsi 215 miljoonaa dollaria lääkeaineiden kehityksen automatisointiin

OpenAI entinen tiedejohtaja Kevin Weil on perustanut Warp Sciences -startupin, joka pyrkii automatisoimaan lääkeaineiden kehitykseen liittyvää laboratoriotyötä robottien avulla. Yhtiö keräsi 215 miljoonan dollarin rahoituksen 865 miljoonan dollarin arvostuksella, Weil kertoi X-palvelussa.

Rahoituskierrosta johti Lightspeed. Mukana olivat myös IVP, Mayfield, Lux Capital, Premji Invest ja Menlo Ventures.

Warp Sciencesin tavoitteena on antaa robottien valmistaa ja testata tutkijoiden tunnistamia lupaavia yhdisteitä. Bioteknologiayhtiöt ovat ulkoistaneet tällaista työlästä kemiallista työtä muun muassa kiinalaisille sopimusvalmistajille. Weil haluaa tuoda työtä takaisin Yhdysvaltoihin ja vähentää lääkeaineiden kehityksen riippuvuutta geopoliittisesti haavoittuvista toimitusketjuista.

Yhtiön kemistit opettavat robotteja suorittamaan laboratoriotehtäviä kameroiden ja sensorihanskojen avulla. Tavoitteena on automatisoida kokeellista laboratoriotyötä niin, että robotit voivat työskennellä ympäri vuorokauden ja nopeuttaa uusien lääkeaineiden löytämistä.

ChatGPT saa EU näkymättömän vesileiman – Suomi kuuluu uuden ominaisuuden piiriin Kommentit pois päältä artikkelissa ChatGPT saa EU näkymättömän vesileiman – Suomi kuuluu uuden ominaisuuden piiriin

OpenAI alkaa merkitä ChatGPT ja Codexin tuottamaa tekstiä näkymättömällä vesileimalla EU. Tavoitteena on helpottaa tekoälyllä tuotetun sisällön tunnistamista, mutta järjestelmä ei ole aukoton.

Malay Mailin mukaan ominaisuus otetaan tulevien viikkojen aikana käyttöön EU käyttäjille, joilla on siihen oikeus. Se koskee kaikkia tilaustasoja, mutta tekstien vesileimausta ei tuoda oletuksena käyttöön maailmanlaajuisesti.

Vesileima ei ole näkyvä merkki tekstissä, vaan se perustuu mallin sanavalintoihin muodostuvaan tilastolliseen kuvioon. Erillinen tunnistin voi havaita kuvion myöhemmin. OpenAI mukaan vesileima ei tunnista yksittäistä käyttäjää eikä vaikuta merkittävästi mallien suorituskykyyn.

Järjestelmässä on kuitenkin heikkoutensa. OpenAI testeissä jo kymmenen prosentin korvaaminen synonyymeillä pudotti tunnistustarkkuuden noin 92 prosentista 66 prosenttiin. Lyhyitä tekstejä, matemaattisia vastauksia ja käännöksiä on myös vaikeampi tunnistaa.

Toistaiseksi tunnistustyökalu annetaan vain hyväksytyille tutkijoille ja asiantuntijaorganisaatioille. Opiskelijat ja opettajat eivät siis pääse itse tarkistamaan tekstejä työkalulla.

Vesileiman puuttuminen ei myöskään todista, että tekstin olisi kirjoittanut ihminen. OpenAI korostaa, ettei tunnistin pysty yksin kertomaan, kuinka paljon ihminen on osallistunut sisällön tekemiseen.

EU ulkopuolella ominaisuus ei tule oletuksena käyttöön, mutta kehittäjät voivat ottaa sen käyttöön valituissa malleissa OpenAI rajapinnan kautta.