AI tarjoaa uusia työkaluja pelien tekemiseen – kehittäjät ovat huolissaan työpaikoistaan Kommentit pois päältä artikkelissa AI tarjoaa uusia työkaluja pelien tekemiseen – kehittäjät ovat huolissaan työpaikoistaan

Siitä lähtien kun ChatGPT saavutti otsikot viime vuonna, työntekijät ovat käyttäneet anonyymiä verkostoitumissivustoa Blindia kyseenalaistaakseen, tekeekö heidän työnsä tarpeettomaksi. Sivustolla, joka edellyttää käyttäjien vahvistavan työsähköpostiosoitteensa, ohjelmistotekniikan insinöörit ovat kirjoittaneet kymmeniä viestejä aiheesta – äänestyksiä siitä, milloin tekoäly korvaa heidät, tunnustuksia siitä, että ”kultainen aika” on ohi.

Pääosin tekoäly on poikkeuksellisen huono kuvittelemaan käsiä. Ne tulevat esiin kuusisormisina tai nelisormisina tai vielä pahempaa, vain joidenkin häipyvien päiden kanssa, jotka häviävät taustaan. AI on ohjelmoinut suuria länsimaisia 1940-luvun hymyjä eri kulttuureiden ihmisten kasvoille. Se on muokannut kuvia, jotka tunnemme ja sovittanut ne uudelleen ohjeiden mukaisesti. Riippuen siitä, mitä tietoja sille syötetään, joskus AI:lla on ratkaisuja ja joskus ei.

Videopelien kehittäjät ja AI-yhtiöt haluavat käyttää näitä AI-työkaluja virtaviivaistamaan pelien kehitystä ja nopeuttamaan sitä. He väittävät, että se voisi auttaa ratkaisemaan videopelien työntekijöiden ylikuormitukseen liittyviä ongelmia ja automatisoida osan pelin kehityksen tylsimmistä osista. Samalla varovaiset kehittäjät varoittavat, että uusi teknologia kehittyy niin nopeasti, että se voisi tehdä pelialalle pääsyn entistä vaikeammaksi.

Microsoftin työntekijöiält, jotka työskentelevät tekoälyn parissa, kysyttiin Game Developers Conference -tapahtuman paneelissa maaliskuussa, voisiko tekoäly ottaa quality assurance -testaajien työpaikat. Esimerkiksi Activision Blizzardin suoritusparannusohjelman piirissä olevia laadunvarmistustyöntekijöitä pyydetään etsimään virheitä ja täyttämään tavoitteet. Jos tekoälytyökaluja voidaan käyttää kaikkien pelin virheiden löytämiseen, eikö se vie QA-työpaikkoja?

The Coalitionin Kate Rayner kertoi The Vergelle, että Microsoftilla ei ole virheiden määrätavoitteita ja että peleissä on niin monta miljoonaa virhettä, että kehittäjät eivät yleensä löydä niitä kaikkia ennen pelin julkaisua yleisölle.

Lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä oppimiseen – tuumailee yhdysvaltalainen lastenlääkäri Kommentit pois päältä artikkelissa Lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä oppimiseen – tuumailee yhdysvaltalainen lastenlääkäri

Neljänvuotias poika korjasi äitinsä lukemaa ötökkäkirjaa. Hän tiesi, että torakat munivat satoja munia, eivät miljoonia, nimittäin hän oli tarkistanut asian ChatGPT:tä.

Yhdysvaltalainen lastenlääkäri Edith Bracho-Sanchez pitää tapausta huvittavana, mutta myös huolestuttavana. Hänen mukaansa pienten lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä itsenäisesti oppimiseen.

Syy ei ole pelkästään siinä, että voi antaa väärän vastauksen. Lapselta voi jäädä kokonaan väliin tärkeä osa oppimisesta: itse ajatteleminen, arvaaminen ja erehtyminen. Tekoäly tarjoaa vastauksen sekunneissa, vaikka lapselle juuri se hetki, jolloin hän miettii “en tiedä”, voi olla oppimisen kannalta tärkein.

Bracho-Sanchezin mukaan vanhempien kannattaa käyttää tekoälyä pienten lasten kanssa yhdessä ja selittää, että kyseessä on tietokoneohjelma, joka voi myös olla väärässä.

Mitäpä tunteita tämä herättää teissä mahdollisissa muissa kasvattajissa?

Arm-pomo: tekoäly voi auttaa parantamaan syövän meidän elinaikanamme Kommentit pois päältä artikkelissa Arm-pomo: tekoäly voi auttaa parantamaan syövän meidän elinaikanamme

voi vielä löytää ratkaisun syöpään, johon ihmisen oma laskentakyky ei riitä. Näin uskoo Arm Holdingsin toimitusjohtaja Rene Haas, joka kertoo BBC haastattelussa uskovansa tekoälyn auttavan parantamaan syövän jo meidän elinaikanamme.

Haasin mukaan esimerkiksi solujen, DNA-muutosten ja syövän välisten yhteyksien mallintaminen on nykyisin liian monimutkainen ongelma. Tekoälymallien ja niiden käyttämän laskentatehon kehittyessä tietokoneet voivat kuitenkin lopulta ratkaista ongelman.

Haas ennustaa myös humanoidirobottien yleistyvän nopeasti. Tekoälyn avulla samat robotit voisivat oppia erilaisia tehtäviä esimerkiksi teollisuudessa, siivouksessa ja rakennusalalla.

Kehityksen jarruna on tällä hetkellä kuitenkin varsin arkinen ongelma: siruja ei ole tarpeeksi. Haasin mukaan tekoälyn valtava laskentatarve on synnyttänyt tilanteen, jossa datakeskusten rakentamista rajoittaa komponenttien saatavuus