AI tarjoaa uusia työkaluja pelien tekemiseen – kehittäjät ovat huolissaan työpaikoistaan Kommentit pois päältä artikkelissa AI tarjoaa uusia työkaluja pelien tekemiseen – kehittäjät ovat huolissaan työpaikoistaan

Siitä lähtien kun ChatGPT saavutti otsikot viime vuonna, työntekijät ovat käyttäneet anonyymiä verkostoitumissivustoa Blindia kyseenalaistaakseen, tekeekö heidän työnsä tarpeettomaksi. Sivustolla, joka edellyttää käyttäjien vahvistavan työsähköpostiosoitteensa, ohjelmistotekniikan insinöörit ovat kirjoittaneet kymmeniä viestejä aiheesta – äänestyksiä siitä, milloin tekoäly korvaa heidät, tunnustuksia siitä, että ”kultainen aika” on ohi.

Pääosin tekoäly on poikkeuksellisen huono kuvittelemaan käsiä. Ne tulevat esiin kuusisormisina tai nelisormisina tai vielä pahempaa, vain joidenkin häipyvien päiden kanssa, jotka häviävät taustaan. AI on ohjelmoinut suuria länsimaisia 1940-luvun hymyjä eri kulttuureiden ihmisten kasvoille. Se on muokannut kuvia, jotka tunnemme ja sovittanut ne uudelleen ohjeiden mukaisesti. Riippuen siitä, mitä tietoja sille syötetään, joskus AI:lla on ratkaisuja ja joskus ei.

Videopelien kehittäjät ja AI-yhtiöt haluavat käyttää näitä AI-työkaluja virtaviivaistamaan pelien kehitystä ja nopeuttamaan sitä. He väittävät, että se voisi auttaa ratkaisemaan videopelien työntekijöiden ylikuormitukseen liittyviä ongelmia ja automatisoida osan pelin kehityksen tylsimmistä osista. Samalla varovaiset kehittäjät varoittavat, että uusi teknologia kehittyy niin nopeasti, että se voisi tehdä pelialalle pääsyn entistä vaikeammaksi.

Microsoftin työntekijöiält, jotka työskentelevät tekoälyn parissa, kysyttiin Game Developers Conference -tapahtuman paneelissa maaliskuussa, voisiko tekoäly ottaa quality assurance -testaajien työpaikat. Esimerkiksi Activision Blizzardin suoritusparannusohjelman piirissä olevia laadunvarmistustyöntekijöitä pyydetään etsimään virheitä ja täyttämään tavoitteet. Jos tekoälytyökaluja voidaan käyttää kaikkien pelin virheiden löytämiseen, eikö se vie QA-työpaikkoja?

The Coalitionin Kate Rayner kertoi The Vergelle, että Microsoftilla ei ole virheiden määrätavoitteita ja että peleissä on niin monta miljoonaa virhettä, että kehittäjät eivät yleensä löydä niitä kaikkia ennen pelin julkaisua yleisölle.

Tietomurto paljasti Sunon salaisuudet: Tekoäly-musiikkigeneraattori imuroi koulutusdatansa YouTubesta ja podcast-syötteistä Kommentit pois päältä artikkelissa Tietomurto paljasti Sunon salaisuudet: Tekoäly-musiikkigeneraattori imuroi koulutusdatansa YouTubesta ja podcast-syötteistä


Tekoälypohjainen musiikkigeneraattori  on joutunut vakavan tietomurron kohteeksi, kertoo 404 Media -julkaisu. Hakkeri paljasti tehneensä yhtiöön marraskuussa toimitusketjuhyökkäyksen, jonka avulla hän pääsi käsiksi työntekijän tunnistetietoihin. Tämän seurauksena haltuun saatu lähdekoodi paljastaa Sunon kaapineen luvattomasti vuosikymmenten edestä audiomateriaalia suoraan YouTube Musicista, Deezeristä, Genius-palvelusta, stokin musiikkikirjastoista sekä podcastien RSS-syötteistä.

Suno on aiemmin myöntänyt kouluttavansa tekoälymallejaan avoimesta internetistä löytyvillä ”julkisesti saatavilla olevilla musiikkitiedostoilla”. Yhtiö on perustellut tekijänoikeudella suojatun materiaalin käyttöä fair use -oikeusperiaatteella. Haasteita asettavat kuitenkin suuret levy-yhtiöt, jotka parhaillaan haastavat Sunoa oikeuteen. Kantajien mukaan YouTuben suojausten tahallinen kiertäminen datan kaavintaa varten rikkoo suoraan Yhdysvaltain tekijänoikeuslakia (DMCA) sekä YouTuben omia käyttöehtoja.

Asiakastiedot vuotivat luottokortteja myöten – Yhtiö vaikeni kuukausiksi

Tekijänoikeuskiistojen lisäksi tietomurto paljasti Sunon asiakastietojen vaarantuneen. Hakkerin raportoidaan päässeen käsiksi Stripe-maksupalvelussa oleviin asiakastietoihin, kuten sähköpostiosoitteisiin, puhelinnumeroihin sekä osittaisiin luottokorttien numeroihin.

Suno ei tiedottanut asiakkaitaan marraskuussa 2025 tapahtuneesta tietomurrosta. Julkisuuteen antamassaan lausunnossa yhtiö kuvailee tapahtunutta ainoastaan ”rajoitetuksi tietoturvaloukkaukseksi, joka saatiin nopeasti haltuun”.

Kaavintasyytökset riivaavat alan muitakin toimijoita

Suno ei ole syytösten kanssa yksin, sillä myös sen kilpailijaa Udioa on syytetty datan imuroinnista YouTubesta. Ketju ulottuu vieläkin syvemmälle tech-maailmaan, sillä YouTuben emoyhtiö Google kohtaa parhaillaan vastaavia tekijänoikeusloukkaussyytöksiä useilta suurilta kirjakustantajilta.

Tapaus korostaa entisestään -yhtiöiden ja perinteisten sisällöntuottajien välistä kuilua, jossa rajanvetoa luvallisen koulutusdatan ja suoran piratismin välillä haetaan nyt oikeussalien kautta.

Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista? Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista?

Tekoälyn käyttö mediassa on noussut Saksassa kuumaksi puheenaiheeksi, kun tekoälyyn liittyvät epäilyt ja virheet ovat herättäneet keskustelua siitä, missä menee ihmisen ja koneen vastuun raja. Kysymys kuuluu: jos kirjoittaa, kuka kantaa vastuun, kun teksti menee pieleen?

Kohun keskellä on ollut Tagesspielel -lehden entinen kustantaja ja päätoimittaja Stephan-Andreas Casdorff, jonka on väitetty käyttäneen tekoälyä puheiden ja kirjoitusten valmistelussa. Saksalaisissa lehdissä tekoälyä käytetään työkaluna, mutta tapaus on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö tekoälyn käytöstä kertoa avoimemmin esimerkiksi politiikassa ja mediassa.

Kuva: Die Zeit

Samaan aikaan Saksassa on käyty laajempaa keskustelua tekoälyn tuottaman sisällön vastuusta. Müncheniläinen oikeusistuin katsoi kesäkuussa, että Google voidaan pitää vastuussa tekoälyn tuottamista virheellisistä vastauksista, koska tekoälyn muodostama yhteenveto ei ole vain lista hakutuloksia vaan uuden sisällön tuottamista.

Tekoäly lupaa nopeuttaa uutistyötä, tekstien tekemistä ja tiedon käsittelyä, mutta samalla se tuo mukanaan uudenlaisia ongelmia. Kone voi kirjoittaa vakuuttavasti myös silloin, kun se on väärässä – vähän kuin itsevarma harjoittelija, joka palauttaa työnsä nopeasti mutta unohti tarkistaa faktat.

Saksassa käytävä keskustelu voi vaikuttaa laajemminkin siihen, miten uutistoimitukset, yritykset ja julkiset toimijat käyttävät tekoälyä tulevaisuudessa. Ehkä tulevaisuuden tärkein kysymys ei olekaan, osaako tekoäly kirjoittaa – vaan kuka allekirjoittaa lopputuloksen.