Suomalaiset soittavat edelleen ahkerasti perinteisiä mobiilipuheluita, mutta soittoaktiivisuus jakautuu poikkeuksellisen epätasaisesti maantieteellisen sijainnin mukaan. Teleoperaattori DNA:n tuore laajamittainen vertailututkimus paljastaa, että asukaskohtaisesti mitattuna Suomen puheliaimmat ihmiset asuvat pääosin pienillä paikkakunnilla. Valtakunnallisen tilaston selkeäksi ykköseksi nousi Satakunnassa sijaitseva Jämijärvi.
Kärkikolmikossa puhutaan yli 1 200 minuuttia vuodessa
DNA:n tilastoissa tarkasteltiin operaattorin asiakkaiden lähteviä mobiilipuheluita vuoden mittaisella seurantajaksolla (1.3.2025–28.2.2026). Luvuista on rajattu pois WhatsAppin ja FaceTimen kaltaisten sovellusten kautta tehdyt puhelut, jotta data kuvaa puhtaasti perinteisen puhelinverkon käyttöä.
Koko maan puheliaimman kunnan, Jämijärven, asukas puhui seurantajakson aikana puhelimessa keskimäärin huimat 1 419 minuuttia. Toiselle sijalle ylsi kainuulainen Hyrynsalmi 1 385 minuutilla ja kolmanneksi Siikainen 1 288 minuutilla. Myös Virolahti ja Lestijärvi hätyyttelivät kärkikolmikkoa yli 1 280 minuutin lukemillaan.
Listan kärjessä korostuvat kunnat, joissa yhteisöllisyys on usein vahvaa ja etäisyydet pitkiä. Soittaminen on tällöin monelle se luontevin tapa pitää yhteyttä. Ikärakenne vaikuttaa osaltaan paljon, sillä vanhemmat ikäluokat käyttävät puheluita aktiivisemmin.
DNA:n puhelinliittymistä vastaava Tuomas Henttonen taustoittaa pienten kuntien puheintoa. Henttonen muistuttaa myös, että noin 70–80 prosenttia kaikista puheluista maassamme tehdään yhä edelleen perinteisen mobiiliverkon kautta ja vain loput 20–30 prosenttia hoidetaan datapohjaisilla sovelluksilla.
Metropolit jäävät kauas taakse – Liikkumistapa selittää eroja
Pienten kuntien vilkas puhelinkulttuuri luo valtavan kontrastin suuriin asutuskeskuksiin. Siinä missä Jämijärvellä linjat käyvät kuumina, isoissa kaupungeissa perinteisten puhelujen minuuttimäärät romahtavat. Vantaalla puheluita puhuttiin asukasta kohden 405 minuuttia, Turussa 385 minuuttia ja Helsingissä 381 minuuttia. Kaikkein hiljaisinta oli Espoossa ja Tampereella, joissa molemmissa jäätiin vain hieman yli 300 minuutin tasolle. Kärkisijan Jämijärvellä puhutaankin lähes viisinkertainen määrä verrattuna Tampereeseen.
Suurissa kaupungeissa viestintä on siirtynyt voimakkaammin pikaviestimiin ja muihin digitaalisiin kanaviin. Henttosen mukaan myös arkinen liikkumistapa heijastuu suoraan minuutteihin: paljon autoilevat maaseudun asukkaat hoitavat asioita usein puhumalla handsfree-laitteisiin ajon aikana, kun taas julkisissa kulkuvälineissä matkustavat kaupunkilaiset suosivat tekstipohjaista chättäilyä.
Keskikokoisten kuntien ja kaupunkien välillä erot ovat suuria. Esimerkiksi Kuusamo (1 069 min), Heinola (1 066 min) ja Savonlinna (1 040 min) sijoittuvat listalla korkealle, kun taas huomattavasti suuremmassa Lahdessa asukaskohtaiset minuutit jäivät 832 minuuttiin.
Suomen 15 puheliainta kuntaa (Minuuttia per asukas):
| Sija | Kaupunki tai kunta | Asukasluku (2023) | Puhelut (min/asukas) |
| 1. | Jämijärvi | 1 660 | 1 419 |
| 2. | Hyrynsalmi | 2 052 | 1 385 |
| 3. | Siikainen | 1 286 | 1 288 |
| 4. | Virolahti | 2 944 | 1 283 |
| 5. | Lestijärvi | 688 | 1 282 |
| 6. | Enonkoski | 1 311 | 1 237 |
| 7. | Ristijärvi | 1 156 | 1 199 |
| 8. | Utajärvi | 2 485 | 1 188 |
| 9. | Posio | 2 927 | 1 117 |
| 10. | Taivalkoski | 3 795 | 1 116 |
| 11. | Pomarkku | 1 971 | 1 108 |
| 12. | Lumijoki | 1 969 | 1 102 |
| 13. | Koski tl | 2 210 | 1 100 |
| 14. | Kankaanpää | 12 430 | 1 098 |
| 15. | Suomussalmi | 7 288 | 1 084 |
