Artikkelit, E-urheilu

Ammattina e-urheilu – kuinka työskentelet elektronisen urheilun parissa? Kommentit pois päältä artikkelissa Ammattina e-urheilu – kuinka työskentelet elektronisen urheilun parissa?

E-urheilu, englanninkieliseltä nimeltään esports, on kilpamielistä ja tavoitteellista tietokone- tai konsolipelien pelaamista. Suomituimpiin lajeihin kuuluvat , , ,  ja , mutta turnauksia voidaan järjestään muistakin peleistä.

E-urheiluotteluihin on mahdollista osallistua yksin, mutta suurimmassa osassa tapauksista kisat käydään 4–5 hengen joukkueissa. Johdossa on kapteeni ja taustajoukoista löytyy valmentajia, varapelaajia sekä muuta tiimin toiminnasta vastaavaa henkilökuntaa. Joukkueen kaikilta jäseniltä edellytetään hyvien pelitaitojen lisäksi selkeää kommunikointia ja hyviä vuorovaikutussuhteita. Jokaisella on roolinsa, ja toisten heikkoudet ja vahvuudet on otettava kokonaisuutena huomioon. Loppujen lopuksi esports on kuitenkin joukkuelaji.

Kuva: Unsplash

E-urheilu kasvattaa suosiotaan

E-urheiluotteluiden katsojamäärät ylittävät parhaimmillaan monien miljoonien rajan ja niitä seurataan ennen kaikkea suoratoistopalvelu Twitchin kautta. Myös esports vedonlyönti käy suurimpien kisojen, kuten Dota 2 -pelin jokavuotisen The International -turnauksen, CS:GO Majoreiden ja ESL Pro Leaguen, aikana kuumana.

Suomalaisten pelaajien tuntemista vedonlyöntisivustoista esimerkiksi William Hill ottaa vastaan sekä ennakkoon että livenä tehtyjä vetoja. Vetokohteena voi olla tietyn joukkueen tai turnauksen voitto sekä muut pelin aikaiset tapahtumat. Vedot onnistuvat myös mobiilisti eli puhelimen tai tabletin kautta. Panosten asettaminen odotetulle lopputulokselle on kuitenkin täysin toista kuin ammattipelaaminen, jossa voi tapahtua aivan mitä tahansa ja koska tahansa.

Esports-ammattilaisen läpileikkaus

Suomessa on lukuisia taitavia e-urheilijoita, jotka elättävät itsenä pelien pelaamisella. Mutta kuinka he sen tekevät?

Ammattimainen pelaaminen keskittyy Fortniteen ja Dota 2:teen siitäkin huolimatta, että Twitchin tietojen perusteella League of Legends on maailmanlaajuisesti eniten katsottu e-urheilupeli. Täysipäiväsesti pelaavia suomalaisia e-urheilijoita on kymmenisen kappaletta. Huipulle on vaikea päästä ja kilpailu on kovaa. Kotimaisia työllistäjiä ei juuri ole, vaan suuri osa ammattipelaajista toimii ulkomaalaisissa yrityksissä.

Kuva: Unsplash

Toisin kuin yleisesti luullaan, peliyritykset palkkaavat muutakin henkilökuntaa kuin vikkeläsormisia pelaajia. Valmennukseen tarvitaan alaa tuntevaa henkilökuntaa, ja organisaatioihin sisällöntuottajia managereita ja teknisiä taitajia. Sopimuksia ei kuitenkaan aina tehdä vakituisina, vaan useimmiten kausiluontoisina. Työntekijä saatetaan esimerkiksi kiinnittää organisaation vuodeksi, jonka jälkeen sopimusta voidaan jatkaa.

Palkkaus ja muut pelipalkkiot

Raha on aina kiinnostava aihe. Varsinkin kun tiedetään, että e-urheilun liikevaihto oli vuonna 2019 yli miljardi Yhdysvaltojen dollaria. Ammattipelaajat tai muut tiimin jäsenet tienaavat vaihtelevasti. Pelaajan minimipalkkana pidetään 2 000 euroa, mutta muunlaisista sopimuksista voi kertyä monia kymmeniä tuhansia euroja.

Suomalaista Aleksi ”allu” Jallia pidetään aikamme eniten ansaitsevana CS-pelaajana. Uran aikana miehen tilille on kertynyt 400 000 dollaria erilaisista pelipalkkioista. Jos katse käännetään StarCraft II:seen, Joona ”Serral” Sotala johtaa tilastoja 855 000 dollarilla. Mitä suurempi peli, sen korkeammat ovat siitä maksettavat palkkiot. Jesse ”JerAx” Vainikka on kerännyt Dota 2 -turnauksista ja muista sopimuksista itselleen merkittävät 6,4 miljoonaa euroa.

Kotimaan Finnish Esports Leaguesta (FEL) tai pelitapahtumien yhteydessä järjestettävistä turnauksista ei valitettavasti voiteta muutamia tuhansia euroja enempää, vaan miljoonia tavoitellakseen pelaajien ja muiden esports-ammattilaisten on osallistuttava ulkomailla käytäviin kisoihin. Myös oman pelin suoratoistosta ja muista mainoskampanjoista on mahdollista saada lisätuloja.

Minustako e-urheilija?

E-urheiluun on tarjolla opintoja, jotka käsittelevät elektronista pelaamista kokonaisvaltaisesti. Peliliikkeiden lisäksi kursseilla opetellaan liiketoimintaa ja tapahtumajärjestämistä. Psykologiaakaan ja kasvatustieteitäkään ei unohdeta, sillä pelaajan on hyvä tuntea ja kehittää itseään ihmisinä. Valmentajilta tarvitaan teknisten tietojen taitojen ja taitojen lisäksi pedagogista otetta.

Ruokavaliosta ja unirytmistä on hyvä pitää huolta etenkin turnausten aikana. Väsynyt mieli ei tee yhtä hyviä päätöksiä, ja sekä strategia- että räiskintäpeleissä olennainen reaktioaika pitenee. Lisäksi ei voida unohtaa, että ammattilaiset ovat käyttäneet harjoitteluun tuhansia tunteja.

Jos haluat pelata kilpailumielessä, aloita pienimmistä turnauksista, seuraa alan uutisia ja pyri liittymään joukkueeseen, jonka kanssa voit kasvaa. Voit ottaa yhteyttä alan organisaatioihin, kuten Suomen elektronisen urheilun liittoon eli SEUL ry:hyn – he osaavat antaa vinkkejä jokaiselle alasta kiinnostuneelle.

Kilpa-ajon huumaa omasta olohuoneesta käsin – Jimm’s PC-Storen vinkit simracingiin Kommentit pois päältä artikkelissa Kilpa-ajon huumaa omasta olohuoneesta käsin – Jimm’s PC-Storen vinkit simracingiin

Simracing

Suomen johtava räätälöityjen tietokoneiden valmistaja ja tietotekniikan verkkokaupan pioneeri Jimm's -Store kertoo, millaista on ja mitä kannattaa ottaa huomioon, kun lajista innostuu tosissaan.

Simracing (tai digital racing) on kilpa-ajamisen tarkkaa simulointia. Simulaatiossa otetaan huomioon kaikki ajamiseen liittyvät muuttujat, kuten sään vaikutus ajamiseen, polttoaineen ja renkaiden kuluminen, auton säädöt ja niiden vaikutus auton käyttäytymiseen sekä kolareista aiheutuneet vauriot. Simulaattori mahdollistaa realistisen kilpa-autoiluelämyksen ilman oikean kilpa-autoilun rajoitteita, kuten teknisen osaamisen kynnystä tai aika- ja rahainvestointia. Harrastajia lajissa kiehtoo realismi ja tiimikilpailut.

Haastattelimme -kilpapelitiimin toimitusjohtajaa Lasse Salmista ja simracing-manageri Simo Rautavirtaa. Kun HAVU heinäkuussa 2022 otti Inertia Simracingin siipiensä alle, oli lajiin mukaan lähteminen organisaatiolle uusi aluevaltaus. Kysyimme Salmiselta, mikä sai HAVUn kiinnostumaan juuri simracingista.

”Olen ollut kiinnostunut simracingista siitä lähtien, kun laji on ollut millään tavalla esillä. Simon kanssa meitä yhdisti yhteinen innostus ja rakkaus lajia kohtaan sekä vahva tahtotila viedä asioita eteenpäin. Taustalla ei ollut pelkkää bisneskulmaa, vaan myös se, miten voimme auttaa näitä junnuja pääsemään mahdollisimman pitkälle ja juuri se oli minulle henkilökohtaisesti merkityksellinen asia, kun lähdimme päätöksiä tekemään.”

Salminen paljastaa.

HAVUlle yhteistyö on ollut erityisen mieluisa tuodessaan etenkin -joukkueestaan tunnetulle organisaatiolle uutta näkökulmaa sekä mahdollisuuksia myös laajentua ja tavoittaa uusia tahoja. HAVUn simracing-tiimi pitää tällä hetkellä kokoonpanossaan noin 20 henkeä, joista noin 7-8 kuskia ajaa maailman kovimmalla tasolla -simulaatiopelissä. Vaikka rosterin ydinhenkilöt ovat edelleen samoja kuin Inertian aikoina, on liittyminen HAVUun mahdollistanut myös uusia rekrytointeja, kuten esimerkiksi hallitsevan Suomen mestarin Tomi Katilan.

HAVUn simracing-manageri Simo Rautavirta kertoo toimineensa Suomen simracing-skenessä kaiken kaikkiaan noin 12–14 vuotta. Rautavirtaa voi siis pitää eräänlaisena Suomen simracingin keulahahmona tai kuten Salminen häntä kutsuu, ”simracing-faijana”. Rautavirta oli aikoinaan ensimmäisenä Suomessa perustamassa simracing-tiimiä organisaation alle.

”Koko homma lähti siitä, kun vuonna 2016 perustimme Inertia Simracingin. Suomessa ei ollut sellaista organisaatiota, joka olisi tehnyt samaa. Itse ajoin vielä silloin maailman kovimpia sarjoja. Nyt junnut ovatkin menneet jo ohi osaamisessa ja siinä, kuinka paljon he voivat omistaa aikaa kilpailuille.”

Rautavirta taustoittaa.

Omista kisamuistoistaan Rautavirta muistelee erityisen lämmöllä voittoaan iRacingin ensimmäisissä 24 tunnin kisoissa. Hänen tiiminsä ajoi McLaren GT3:lla, joka vastaa ominaisuuksiltaan suuresti myös nykyaikaisia kilpa-autoja. 24 Hours of Daytona eroaa tavanomaisista yksilösprinttikisoista siten, ettei niissä fokus ole esimerkiksi siinä, kenen auto on nopein kymmenen kierroksen ajan. Sen sijaan keskeisintä on saada auto toimimaan 24 tuntia eri lämpötiloissa sekä suunnitella tiimille kisastrategia. Lisäksi on tärkeää säätää auto siten, että se on kaikkien kuskien ajettavissa, sillä tavanomaisesti kuskien tottumukset ja tarpeet autolle voivat erota toisistaan suurestikin. Siksi tämänkaltaisissa kestävyys- ja tiimikisoissa korostuu etenkin tiimityö, taktikointi ja yhteisen sävelen löytäminen.

Suomessa kisataan paitsi verkossa, myös paikan päällä. Lyhyessä ajassa suuren suosion saavuttanut Rengas Turku 24h oli pari vuotta koronapandemian vuoksi tauolla, mutta vuoden 2022 tammikuussa koottiin jälleen kuljettajat ja tallit yhteen. Siitä huolimatta, että etäisyyttä jouduttiin pitämään muutama vuosi, on simracing kuitenkin hyötynyt koronasta valtavasti. Urheilutapahtumien peruuntumiset ja yleisötapahtumien rajoitukset toivat myös oikean maailman autoilla ajavia kilpakuskeja lisää simulaattoreiden pariin, mikä puolestaan nosti lajin suosiota roimasti. Virtuaaliradoilla nähtiinkin mm. Max Verstappenin ja Kalle Rovanperän kaltaisia taitureita. Tätä Rautavirta pitää tärkeänä merkkinä siitä, kuinka uskollisesti laji jäljittelee todellisuutta.

Simracingissa alkuun riittävät pelkkä ratti ja polkimet

Rautavirran mukaan yhteisö simracingin ympärillä on kehittynyt ja harrastajakunta on kasvanut ja monipuolistunut kuluneiden vuosien aikana. Laji on aikaisemmin ollut suosituin yli 30-vuotiaiden miesten keskuudessa, mutta nykyisin se tavoittaa myös nuoria ihmisiä ja oikean elämän kilpakuskeja.

Kysyimme myös, minkälaisilla varusteilla huipputasolla ajetaan ja mitä siellä menestyminen vaatii. Rautavirran mukaan maailman kovimmalla tasolla oikeastaan kaikilla kuskeilla on alumiinirigi eli ajoteline, jossa on alustassa kiinni ajopenkki, polkimet, ratti sekä näyttö tai näytöt. Moni kuski suosii kolmen näytön kokonaisuutta. Jotkut kuskit ajavat myös VR-laseilla, mutta toistaiseksi kyseessä on vielä selkeä vähemmistö. Lajista kiinnostunut aloittelija pääsee helposti alkuun myös perinteisellä ratin ja polkimien yhdistelmällä.

”Parhaimmat laitteet maksavat edelleen todella paljon, mutta halvemmillakin laitteilla voitettiin vielä muutama vuosi sitten maailmanmestaruuskisoja.”

Rautavirta kommentoi

Kaiken kaikkiaan laji on ottanut asemansa niin maailmalla kuin ennen kaikkea Suomessa. Harrastajakunta vaihtelee varhaisteineistä aina eläkeläisiin asti, ja ainakin kansallisesta kärjestä löytyy niin koululaisia kuin kokeneita konkareitakin. Myös aloittelijat ovat tervetulleita mukaan ikään ja sukupuoleen katsomatta. Lajin ympärillä toimii aktiivinen FiSRA-yhteisö. Ainakaan toistaiseksi lajille ei ole ruutulippua näkyvissä.

Tutustu Jimm's PC-Storen Simracing tuotteisiin

Boomer-titteli ratkaistaan lauantaina – mukana ENCE ja HAVU Kommentit pois päältä artikkelissa Boomer-titteli ratkaistaan lauantaina – mukana ENCE ja HAVU

Battle of Boomers

Teknologia- ja pelialaan keskittyneen viestintätoimisto Visionistin kehittämä maailman ensimmäinen viihteellinen ja aikuisyleisölle suunnattu & Engineers -kilpapeliturnaus pelataan tulevana lauantaina suosittujen esports-tiimien, tunnettujen tubettajien, insinöörien, opiskelijoiden ja amatööripelaajien voimin.

Vauhdikas turnaus pelataan neljällä kolmen hengen joukkueella yleisön äänestämillä pelikartoilla. Mukana ovat Suomen kovimmat esports-tiimit eli ja . ENCE-tiimissä pelaavat pelaajalegenda Joona “natu” Leppänen, tunnettu somevaikuttaja Eetu “Eeddspeaks” Pesonen ja ja insinööripelaajana Jonne Vornanen. HAVU-tiimissä pelaavat pelaajalegenda Taneli ”diSTURBED” Veikkola, tunnettu somevaikuttaja Rasmus ”Rapsu” Virtanen ja insinööripelaajana Lassi ”LRZ” Halkosaari.

Esports-tiimien lisäksi turnauksessa pelaavat aikakarsinnalla valitut insinööriopiskelijat ja amatööripelaajat omilla kokoonpanoillaan. Opiskelijatiimissä pelaavat Ville Rinne, Santeri Saarela ja Anton Almio. Ville on 26-vuotias Lahden LAB-ammattikorkeakoulussa energia- ja ympäristötekniikan opiskelija. Hän on pelannut eri joukkueissa ja osallistunut erilaisiin amatööriturnauksiin ja liigoihin. Santeri on puolestaan 24-vuotias konetekniikan opiskelija, joka on säännöllisesti pelannut Counter-Strikea vuodesta 2016 alkaen. Myös hänellä on taustalla muutamia amatööriturnauksia. Anton on 24-vuotias turkulainen rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööriopiskelija. Hän on pelannut aktiivisesti joitain vuosia, mutta aiempaa kokemusta kilpapelaamisesta hänellä ei ole.

Amatööritiimissä pelaavat 20-vuotiaat Samuel Arffman, Pauli Marjamäki ja Kasimir Alamäki. Samuel on tamperelainen opiskelija, jolla on esports-kokemusta muutaman hyvänmielen turnauksen verran. Pauli on Hämeenkyröstä kotoisin oleva pitkän linjan pelaaja, joka on pelannut Counter-Strikea huvikseen ala-asteelta lähtien ja kilpailullisesti pari vuotta. Kasimir on alun perin Keuruulta, mutta muuttanut Turkuun opiskelemaan. Hän on pelannut CS:ää noin 7,5 vuotta ja 5000 tuntia.

”Mahtavaa saada uudistettu peliturnauksemme finaaliin asti hienosti sujuneen karsintavaiheen jälkeen. Olemme saaneet huikeaa palautetta jo nyt ja turnauspäivästä odotamme ikimuistoista kokemusta. Hienoa, että olemme saaneet kaikenlaiset pelaajat liikkeelle, ja erityisen hienoa on nähdä legendojen, somevaikuttajien, insinöörien, opiskelijoiden ja amatöörien pelaavan sulassa sovussa ja omista tiimeistään innostuneena.”

kommentoi Viestintätoimisto Visionistin perustaja Jiri Koivuniemi

Kaikki neljä finaalissa nähtävää tiimiä kisaavat merkittävästä 5 000 euron palkintopotista. Turnauksen mahdollistaa nimikumppani Insinööriliitto ja heitä tukee turnauksen toisena kumppanina vakuutusyhtiö Turva.

Kilpapelitapahtumien järjestäjä Finnish Esports League (FEL) vastaa finaaliturnauksen varsinaisesta toteutuksesta. Finaaliturnaus pelataan etäyhteyksin ja se striimataan suorana lähetyksenä 3. joulukuuta kello 14.00 alkaen Ilta-Sanomien Twitch-, ISTV– ja Ruutu-videopalvelujen kautta.