AntGamer tuo markkinoille 1 000 Hz pelinäytön – mutta tarvitsetko sitä oikeasti? Kommentit pois päältä artikkelissa AntGamer tuo markkinoille 1 000 Hz pelinäytön – mutta tarvitsetko sitä oikeasti?

Kiinalainen AntGamer on ilmoittanut julkaisevansa vuonna 2026 maailman ensimmäisen laajasti saatavilla olevan 1 000 hertsin pelinäytön. Näyttöä on kehitetty yhdessä AMD:n kanssa, ja sitä markkinoidaan erityisesti kilpailulliseen pelaamiseen – esimerkiksi Counter-Strike 2:n ja PUBG:n kaltaisiin räiskintöihin.

Mutta tarvitseeko kukaan oikeasti näin hurjaa päivitystahtia? Useimmille pelaajille ero 300–400 Hz ja 1 000 Hz välillä on käytännössä huomaamaton. Jopa entinen Nvidian tutkija Morgan McGuire on todennut, että lyhyellä aikavälillä 240 Hz riittää mainiosti, vaikka pitkällä aikavälillä 1 000 Hz voi olla se suunta, johon ala etenee.

AntGamerin paneeli on TN-tyyppinen, eli se tarjoaa salamannopeat vasteajat mutta selvästi heikomman kuvanlaadun kuin IPS- tai OLED-näytöt. Lisäksi tekniikka hyödyntää niin sanottua BFI:tä (black frame insertion), jossa kuvien väliin lisätään mustia ruutuja liike-epäterävyyden vähentämiseksi. Silti täydellistä terävyyttä ei saavuteta, vaikka pelaisit tuhannen ruudun sekuntivauhdilla.

Hintalappua tai liitäntöjä ei ole vielä paljastettu, joten on vaikea sanoa, minkä kokoinen lovi tämä jättää kukkaroon, mutta oletettavasti puhutaan vähintään useista sadoista euroista, ellei enemmän. Ja vaikka tämä tekninen uutuus varmasti houkuttelee e-urheilun huippuja, suurimmalle osalle pelaajista kyse lienee enemmän kuriositeetista kuin todellisesta tarpeesta.

Toisin sanoen: 1 000 Hz näyttö voi teoriassa tehdä sinusta aavistuksen nopeamman kilpailupeleissä, mutta se ei silti auta yhtään, jos Elden Ringissä kuolo korjaa jo ensimmäisen lohikäärmeen kohdalla.

Helsingin Sanomilta raju moka: Tekoäly keksi omia tietoja Suomeen pudonneista droneista Kommentit pois päältä artikkelissa Helsingin Sanomilta raju moka: Tekoäly keksi omia tietoja Suomeen pudonneista droneista

Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat julkaisivat sunnuntaina hetkellisesti täysin perättömän tiedon, jonka mukaan Kouvolassa olisi pudotettu Venäjän drooneja. Virheen taustalla oli Sanoman toimitusten käyttämä tekoälytyökalu, joka seuloo viranomaistiedotteita.

Tekoäly ”hallusinoi” Venäjän mukaan

Vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan tekoälytyökalu oli käsitellyt puolustusministeriön tiedotetta ja otsikoinut sen täysin virheellisesti Venäjään liittyväksi. Alkuperäisessä tiedotteessa ei mainittu maata lainkaan.

Uutinen ehti olla julki kolme minuuttia ennen kuin virhe huomattiin ja korjattiin. Yläjärven mukaan kyseessä oli inhimillinen erehdys nopeassa uutistilanteessa:

Vastuu on aina ihmisellä

Päätoimittaja Yläjärvi korostaa, että vastuu uutisen oikeellisuudesta on yksiselitteisesti lehden johdolla, ei teknologialla. Tapauksen vuoksi Sanoma on eskaloitunut työkalun teknisen toimivuuden tarkasteluun.

”Päätoimittajana olisi toivonut, että virhe olisi osunut johonkin toiseen aiheeseen kuin turvallisuuspolitiikkaan”, Yläjärvi kirjoittaa HS:n sivuilla. Hän muistuttaa, että materiaalin aitouden varmistaminen on käynyt entistä vaikeammaksi koko mediakentässä, kun tekoälyllä tuotetun sisällön määrä kasvaa.

Suomalainen kuvaustarvikejätti Fotonordic on hakeutunut konkurssiin Kommentit pois päältä artikkelissa Suomalainen kuvaustarvikejätti Fotonordic on hakeutunut konkurssiin

Oululainen, erityisesti verkossa ja videokuvaajien keskuudessa tunnettu Oy on hakeutunut konkurssiin. Yhtiö tunnettiin laajasta valikoimastaan kameroita, objektiiveja sekä droneja, ja se palveli kuvaajia niin verkkokaupan kuin Oulun kivijalkamyymälän kautta.

Kuluttajien varovaisuus söi tuloksen

Konkurssin taustalla on useita teknologia-alaan viime vuosina vaikuttaneita tekijöitä. Fotonordicin asiantuntija Jaakko Hukanhauta kertoo Ylen uutisessa, että erityisesti kuluttajamyynnin hiljentyminen koitui kohtaloksi.

Syitä alamäkeen ovat olleet:

  • Yleinen talouskehitys: Inflaatio ja korkojen nousu ovat saaneet kuluttajat säästämään kalliista harrastusvälineistä.
  • Saatavuusongelmat: Komponenttipula ja logistiset haasteet vaikeuttivat tavaran saantia hyllyihin.
  • Markkinoiden muutos: Korona-ajan jälkeen kysyntä laski jyrkästi.

Liikevaihto romahti rajusti

Fotonordicin taloushistoria on ollut viime vuodet mollivoittoinen. Yhtiö yritti pelastautua hakeutumalla yrityssaneeraukseen jo loppuvuodesta 2023, mutta toimet eivät riittäneet kääntämään kurssia.

Yhtiön liikevaihto oli huipussaan koronavuonna 2021, jolloin se nousi 13 miljoonaan euroon. Vuoteen 2024 tultaessa liikevaihto oli sulanut vain 3,8 miljoonaan euroon. Yhtiö on tehnyt tappiota yhtäjaksoisesti vuodesta 2022 alkaen.

Fotonordic on ollut monelle suomalaiselle harrastajalle ja ammattikuvaajalle ensisijainen paikka hankkia esimerkiksi DJI-droneja ja objektiiveja. Konkurssi jättää aukon suomalaiseen erikoistuneeseen laitetoimittajakenttään.