Anthropic esitteli Claude Duetin – tekoälyagentti alkaa tehdä töitä oma-aloitteisesti Kommentit pois päältä artikkelissa Anthropic esitteli Claude Duetin – tekoälyagentti alkaa tehdä töitä oma-aloitteisesti

on esitellyt Claude Duetin, uuden tekoälysovelluksen, joka pyrkii viemään Claude-avustajan tavallista keskustelua pidemmälle. Sen sijaan, että käyttäjä pyytäisi jokaista asiaa erikseen, Duet voi nostaa esiin huomiota vaativia asioita, valmistella tehtäviä ja jatkaa työskentelyä taustalla.

Yhtiön mukaan Duet kokoaa aamuisin yhteenvedon käyttäjän yhdistetyistä sovelluksista ja seuraa päivän mittaan, nouseeko esiin jotain olennaista. Sille voi antaa sekä arkisia toimistotehtäviä, kuten tapaamisten järjestämistä, että laajempia töitä, kuten raporttinäkymien, ennusteiden ja verkkosovellusten rakentamista.

Duet toimii erillisenä sovelluksena iOS- ja Android-laitteilla sekä Claude.-palvelussa. Se perustuu Claude Opus 5.5 -malliin ja voi hyödyntää Claude Marketplacen yli 6 000 liitäntää. Esimerkiksi sähköpostin ja työviestien käsittelyä voidaan siten yhdistää samaan työnkulkuun.

Automaatio ei kuitenkaan tarkoita, että tekoäly saisi tehdä mitä tahansa itsenäisesti. Anthropic kertoo, että viestien lähettäminen, maksaminen ja muut herkät toimet vaativat käyttäjän hyväksynnän. Yhtiö on lisännyt myös suojauksia, joiden tarkoituksena on estää arkaluonteisten tietojen päätyminen vääriin paikkoihin.

julkaistiin aluksi tutkimusversiona, johon pääsee jonotuslistan kautta. Ensimmäinen saatavuus on rajattu Yhdysvaltojen Pro- ja Max-tilaajiin, ja sovellus käyttää samoja käyttörajoja kuin muutkin Claude-palvelut. Kyse on siis vielä varhaisesta versiosta, jonka luotettavuus ja käytännön hyödyt selviävät laajemman käytön myötä.

Tekoälyagenttien kilpailussa painopiste siirtyy yhä enemmän vastausten tuottamisesta konkreettisten tehtävien hoitamiseen. Samalla myös virheiden, tietoturvan ja käyttäjän oman päätösvallan merkitys kasvaa: avustajasta on hyötyä vasta silloin, kun se osaa toimia oikein myös silloin, kun käyttäjä ei seuraa jokaista askelta.

Lähde: Anthropic

Lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä oppimiseen – tuumailee yhdysvaltalainen lastenlääkäri Kommentit pois päältä artikkelissa Lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä oppimiseen – tuumailee yhdysvaltalainen lastenlääkäri

Neljänvuotias poika korjasi äitinsä lukemaa ötökkäkirjaa. Hän tiesi, että torakat munivat satoja munia, eivät miljoonia, nimittäin hän oli tarkistanut asian ChatGPT:tä.

Yhdysvaltalainen lastenlääkäri Edith Bracho-Sanchez pitää tapausta huvittavana, mutta myös huolestuttavana. Hänen mukaansa pienten lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä itsenäisesti oppimiseen.

Syy ei ole pelkästään siinä, että voi antaa väärän vastauksen. Lapselta voi jäädä kokonaan väliin tärkeä osa oppimisesta: itse ajatteleminen, arvaaminen ja erehtyminen. Tekoäly tarjoaa vastauksen sekunneissa, vaikka lapselle juuri se hetki, jolloin hän miettii “en tiedä”, voi olla oppimisen kannalta tärkein.

Bracho-Sanchezin mukaan vanhempien kannattaa käyttää tekoälyä pienten lasten kanssa yhdessä ja selittää, että kyseessä on tietokoneohjelma, joka voi myös olla väärässä.

Mitäpä tunteita tämä herättää teissä mahdollisissa muissa kasvattajissa?

Arm-pomo: tekoäly voi auttaa parantamaan syövän meidän elinaikanamme Kommentit pois päältä artikkelissa Arm-pomo: tekoäly voi auttaa parantamaan syövän meidän elinaikanamme

voi vielä löytää ratkaisun syöpään, johon ihmisen oma laskentakyky ei riitä. Näin uskoo Arm Holdingsin toimitusjohtaja Rene Haas, joka kertoo BBC haastattelussa uskovansa tekoälyn auttavan parantamaan syövän jo meidän elinaikanamme.

Haasin mukaan esimerkiksi solujen, DNA-muutosten ja syövän välisten yhteyksien mallintaminen on nykyisin liian monimutkainen ongelma. Tekoälymallien ja niiden käyttämän laskentatehon kehittyessä tietokoneet voivat kuitenkin lopulta ratkaista ongelman.

Haas ennustaa myös humanoidirobottien yleistyvän nopeasti. Tekoälyn avulla samat robotit voisivat oppia erilaisia tehtäviä esimerkiksi teollisuudessa, siivouksessa ja rakennusalalla.

Kehityksen jarruna on tällä hetkellä kuitenkin varsin arkinen ongelma: siruja ei ole tarpeeksi. Haasin mukaan tekoälyn valtava laskentatarve on synnyttänyt tilanteen, jossa datakeskusten rakentamista rajoittaa komponenttien saatavuus