Teknologia

Apple kiistää Apple Watch -rannekkeiden syöpäriskin Kommentit pois päältä artikkelissa Apple kiistää Apple Watch -rannekkeiden syöpäriskin

on joutunut vastaamaan syytöksiin, joiden mukaan yhtiön älykellojen rannekkeet saattavat altistaa käyttäjät syövälle. Pohjois-Kalifornian liittovaltion tuomioistuimessa nostettu ryhmäkanne väittää, että useissa -rannekkeissa on havaittu haitallisia PFAS-kemikaaleja.

Tutkimuksen mukaan 15:ssä 22:sta testatusta rannekkeesta löytyi näitä ”ikuisiksi kemikaaleiksi” kutsuttuja aineita, jotka on yhdistetty muun muassa hedelmällisyysongelmiin sekä eturauhas-, munuais- ja kivessyöpiin.

Apple on vastannut syytöksiin vakuuttamalla rannekkeidensa turvallisuutta:

”Apple Watch -rannekkeet ovat turvallisia käyttäjille. Omien testiemme lisäksi työskentelemme riippumattomien laboratorioiden kanssa materiaalien perusteellisessa testauksessa ja analysoinnissa.”

Yhtiö kertoo käyttävänsä rannekkeissaan fluoroelastomeeria, synteettistä kumia, joka sisältää fluoria mutta ei haitallisia PFAS-yhdisteitä. Oikeusjutun mukaan Apple on kuitenkin peitellyt näiden aineiden läsnäoloa tuotteissaan.

Ironisena pidetään sitä, että terveydenseurantaan markkinoitu tuote saattaisi altistaa käyttäjänsä vaarallisille aineille.

Micron varoittaa RAM-muistipulan jatkuvan piinaavana ainakin vuoden 2027 loppuun Kommentit pois päältä artikkelissa Micron varoittaa RAM-muistipulan jatkuvan piinaavana ainakin vuoden 2027 loppuun

Tietokoneiden ja pelilaitteiden rakentajille on luvassa lisää huonoja uutisia. Yksi maailman suurimmista muistivalmistajista, , arvioi että jatkuva RAM-muistipula jatkuu ainakin vuoden 2027 loppuun asti. Helpotusta tilanteeseen odotetaan vasta mahdollisesti vuonna 2028.

Micronin toimitusjohtaja Sanjay Mehrotra kertoo, että suurin syy tilanteeseen on tekoälyn valtava kasvu. -palveluiden datakeskukset tarvitsevat valtavia määriä muistia, mikä on vienyt kapasiteettia pois tavallisilta kuluttajatuotteilta. Samalla muistipiirien hinnat ovat nousseet selvästi.

Vaikutukset näkyvät jo pelaajien arjessa. RAM-muistien lisäksi myös näytönohjainten muistit, SSD-asemat ja kokonaiset pelilaitteet ovat kallistuneet. Esimerkiksi pelitietokoneiden ja muiden uusien laitteiden valmistuskustannukset ovat nousseet, kun tärkeiden komponenttien saatavuus on kiristynyt.

Micronin mukaan muistien tarjonta alkaa parantua vähitellen vuonna 2028, mutta yhtiö ei vielä pysty lupaamaan, milloin tuotanto todella saavuttaa kasvavan kysynnän. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ”RAM-apokalypsi” saattaa jatkua vielä pitkään.

Tilanne voi vaikuttaa myös tuleviin pelikonsoleihin, kuten seuraavan sukupolven – ja -laitteisiin. Jos muistien hinnat pysyvät korkealla, pelaajat saattavat joutua valmistautumaan siihen, että tulevaisuuden tehokkaat pelikoneet eivät välttämättä irtoa yhtä helposti lompakkoa avaamatta.

Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista? Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista?

Tekoälyn käyttö mediassa on noussut Saksassa kuumaksi puheenaiheeksi, kun tekoälyyn liittyvät epäilyt ja virheet ovat herättäneet keskustelua siitä, missä menee ihmisen ja koneen vastuun raja. Kysymys kuuluu: jos kirjoittaa, kuka kantaa vastuun, kun teksti menee pieleen?

Kohun keskellä on ollut Tagesspielel -lehden entinen kustantaja ja päätoimittaja Stephan-Andreas Casdorff, jonka on väitetty käyttäneen tekoälyä puheiden ja kirjoitusten valmistelussa. Saksalaisissa lehdissä tekoälyä käytetään työkaluna, mutta tapaus on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö tekoälyn käytöstä kertoa avoimemmin esimerkiksi politiikassa ja mediassa.

Kuva: Die Zeit

Samaan aikaan Saksassa on käyty laajempaa keskustelua tekoälyn tuottaman sisällön vastuusta. Müncheniläinen oikeusistuin katsoi kesäkuussa, että Google voidaan pitää vastuussa tekoälyn tuottamista virheellisistä vastauksista, koska tekoälyn muodostama yhteenveto ei ole vain lista hakutuloksia vaan uuden sisällön tuottamista.

Tekoäly lupaa nopeuttaa uutistyötä, tekstien tekemistä ja tiedon käsittelyä, mutta samalla se tuo mukanaan uudenlaisia ongelmia. Kone voi kirjoittaa vakuuttavasti myös silloin, kun se on väärässä – vähän kuin itsevarma harjoittelija, joka palauttaa työnsä nopeasti mutta unohti tarkistaa faktat.

Saksassa käytävä keskustelu voi vaikuttaa laajemminkin siihen, miten uutistoimitukset, yritykset ja julkiset toimijat käyttävät tekoälyä tulevaisuudessa. Ehkä tulevaisuuden tärkein kysymys ei olekaan, osaako tekoäly kirjoittaa – vaan kuka allekirjoittaa lopputuloksen.