Teknologia

Apple kiistää Apple Watch -rannekkeiden syöpäriskin Kommentit pois päältä artikkelissa Apple kiistää Apple Watch -rannekkeiden syöpäriskin

Apple on joutunut vastaamaan syytöksiin, joiden mukaan yhtiön älykellojen rannekkeet saattavat altistaa käyttäjät syövälle. Pohjois-Kalifornian liittovaltion tuomioistuimessa nostettu ryhmäkanne väittää, että useissa Apple Watch -rannekkeissa on havaittu haitallisia PFAS-kemikaaleja.

Tutkimuksen mukaan 15:ssä 22:sta testatusta rannekkeesta löytyi näitä ”ikuisiksi kemikaaleiksi” kutsuttuja aineita, jotka on yhdistetty muun muassa hedelmällisyysongelmiin sekä eturauhas-, munuais- ja kivessyöpiin.

Apple on vastannut syytöksiin vakuuttamalla rannekkeidensa turvallisuutta:

”Apple Watch -rannekkeet ovat turvallisia käyttäjille. Omien testiemme lisäksi työskentelemme riippumattomien laboratorioiden kanssa materiaalien perusteellisessa testauksessa ja analysoinnissa.”

Yhtiö kertoo käyttävänsä rannekkeissaan fluoroelastomeeria, synteettistä kumia, joka sisältää fluoria mutta ei haitallisia PFAS-yhdisteitä. Oikeusjutun mukaan Apple on kuitenkin peitellyt näiden aineiden läsnäoloa tuotteissaan.

Ironisena pidetään sitä, että terveydenseurantaan markkinoitu tuote saattaisi altistaa käyttäjänsä vaarallisille aineille.

Älypuhelinten suurimmat flopit – räjähdyksiä, taipumista ja tyhjiä lupauksia Kommentit pois päältä artikkelissa Älypuhelinten suurimmat flopit – räjähdyksiä, taipumista ja tyhjiä lupauksia

Älypuhelimet ovat nykyään huippuluokkaa, mutta matkan varrelle on mahtunut melkoinen joukko epäonnistumisia. Osa puhelimista oli vaarallisia, osa turhia, ja osa yksinkertaisesti liian edellä aikaansa. Lista historian pahimmista älypuhelimista kertoo, että joskus hyvä idea ei riitä.

Samsung Galaxy Note 7 muistetaan kirjaimellisesti räjähdyksistään. Akku saattoi syttyä tuleen, ja käyttäjät jopa palovammojen kanssa. Samsungin tappio oli arviolta 17 miljardia dollaria eli noin 16 miljoonaa euroa, ja puhelin kiellettiin lentokoneissa. Apple puolestaan kompuroi iPhone 6:n kanssa, joka taipui taskussa niin helposti, että ilmiö sai oman nimensä: Bendgate.

Myös BlackBerry Storm ja Nokia Lumia 900 osoittivat, ettei pelkkä brändi tai hyvä laite riitä. Storm kärsi bugeista ja puuttuvasta Wi-Fistä, ja Lumia 900 oli täydellinen laite, mutta kuoli surkeaan sovellusvalikoimaan ja Windows Phone 8 -päivityksen puutteeseen. Vastaavasti Amazon Fire Phone ja HTC Evo 3D lupasivat 3D-elämyksiä ja muita gimmickejä, mutta käytännön hyödyt olivat olemattomat.

Joissain tapauksissa ongelma oli yli-innokkuus. Kyocera Echo ja Galaxy Fold yrittivät mullistaa kaksois- ja taittuvan näytön, mutta teknologia ei ollut valmis. Sitten on vielä Escobar Fold, joka ei ollut edes oikea puhelin, vaan kallis huijaus.

Lista muistuttaa, että hyvä laite tarvitsee toimivan ohjelmiston, kestävän rakenteen ja todellista lisäarvoa. Ilman näitä virheitä nykyiset huippupuhelimet eivät olisi niin timanttisia ja me voimme vain hengähtää helpotuksesta, kun puhelin ei räjähdä käsiin.

Tekoälykin voi “nähdä” optisia illuusioita ja paljastaa aivoistamme yllättäviä asioita Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälykin voi “nähdä” optisia illuusioita ja paljastaa aivoistamme yllättäviä asioita

Ihmiset eivät aina näe maailmaa sellaisena kuin se on. Kuun koko näyttää suuremmalta horisontissa kuin korkealla taivaalla, vaikka etäisyys pysyy samana. Nyt tutkijat ovat huomanneet, että jotkut tekoälyt voivat erehtyä samoista optisista illuusioista kuin mekin. Tämä antaa uuden näkökulman siihen, miten aivomme käsittelevät näköhavaintoja.

Japanilaiset tutkijat testasivat PredNet-nimistä syväverkkoa illuusioilla, kuten pyörivillä “käärmeillä”, jotka näyttävät liikkuvan, vaikka kuva on täysin staattinen. Yllättäen tekoäly erehtyi samoista kohdista kuin ihmiset, tukien teoriaa siitä, että aivomme ennakoivat liikettä ennen kuin näemme sen. Erotkin löytyivät: kun ihmiset keskittyvät yhteen kohtaan, muu liike näyttää pysähtyvän, mutta PredNet näkee kaiken liikkuvana kerralla.

Toisaalla australialaiset tutkijat yhdistivät kvanttifysiikkaa tekoälyyn mallintaakseen, miten ihminen voi nähdä esimerkiksi Rubin-vaasin joko maljakoksi tai kahdeksi profiiliksi. Tekoäly vaihteli tulkintojen välillä aivan kuten ihmiset, mikä antaa viitteitä siitä, miten aivomme tekevät päätöksiä epävarmoissa tilanteissa.

Tutkimus ei tarkoita, että aivomme olisivat kvanttisia, vaan että tietyt päätöksentekoprosessit voidaan ymmärtää paremmin kvanttimekaniikan avulla. Lisäksi ilmiöstä voi olla apua, kun suunnitellaan, miten avaruusmatkailijat näkevät maailman painottomuudessa. Näyttäisi siltä, että näkökokemuksemme muuttuu, kun silmämme eivät voi arvioida etäisyyksiä maan vetovoiman mukaan.

Vaikka tekoäly ei vieläkään näe maailmaa aivan kuin me, sen avulla voimme ymmärtää, miksi aivomme tekevät oikoteitä ja miksi joskus “näemme harhoja”. Se on kuin katselisimme omaa näköjärjestelmäämme peilistä ja tekoäly on peili, joka ei valita.