Teknologia

Apple kiistää Apple Watch -rannekkeiden syöpäriskin Kommentit pois päältä artikkelissa Apple kiistää Apple Watch -rannekkeiden syöpäriskin

on joutunut vastaamaan syytöksiin, joiden mukaan yhtiön älykellojen rannekkeet saattavat altistaa käyttäjät syövälle. Pohjois-Kalifornian liittovaltion tuomioistuimessa nostettu ryhmäkanne väittää, että useissa -rannekkeissa on havaittu haitallisia PFAS-kemikaaleja.

Tutkimuksen mukaan 15:ssä 22:sta testatusta rannekkeesta löytyi näitä ”ikuisiksi kemikaaleiksi” kutsuttuja aineita, jotka on yhdistetty muun muassa hedelmällisyysongelmiin sekä eturauhas-, munuais- ja kivessyöpiin.

Apple on vastannut syytöksiin vakuuttamalla rannekkeidensa turvallisuutta:

”Apple Watch -rannekkeet ovat turvallisia käyttäjille. Omien testiemme lisäksi työskentelemme riippumattomien laboratorioiden kanssa materiaalien perusteellisessa testauksessa ja analysoinnissa.”

Yhtiö kertoo käyttävänsä rannekkeissaan fluoroelastomeeria, synteettistä kumia, joka sisältää fluoria mutta ei haitallisia PFAS-yhdisteitä. Oikeusjutun mukaan Apple on kuitenkin peitellyt näiden aineiden läsnäoloa tuotteissaan.

Ironisena pidetään sitä, että terveydenseurantaan markkinoitu tuote saattaisi altistaa käyttäjänsä vaarallisille aineille.

ChatGPT saa EU näkymättömän vesileiman – Suomi kuuluu uuden ominaisuuden piiriin Kommentit pois päältä artikkelissa ChatGPT saa EU näkymättömän vesileiman – Suomi kuuluu uuden ominaisuuden piiriin

OpenAI alkaa merkitä ChatGPT ja Codexin tuottamaa tekstiä näkymättömällä vesileimalla EU. Tavoitteena on helpottaa tekoälyllä tuotetun sisällön tunnistamista, mutta järjestelmä ei ole aukoton.

Malay Mailin mukaan ominaisuus otetaan tulevien viikkojen aikana käyttöön EU käyttäjille, joilla on siihen oikeus. Se koskee kaikkia tilaustasoja, mutta tekstien vesileimausta ei tuoda oletuksena käyttöön maailmanlaajuisesti.

Vesileima ei ole näkyvä merkki tekstissä, vaan se perustuu mallin sanavalintoihin muodostuvaan tilastolliseen kuvioon. Erillinen tunnistin voi havaita kuvion myöhemmin. OpenAI mukaan vesileima ei tunnista yksittäistä käyttäjää eikä vaikuta merkittävästi mallien suorituskykyyn.

Järjestelmässä on kuitenkin heikkoutensa. OpenAI testeissä jo kymmenen prosentin korvaaminen synonyymeillä pudotti tunnistustarkkuuden noin 92 prosentista 66 prosenttiin. Lyhyitä tekstejä, matemaattisia vastauksia ja käännöksiä on myös vaikeampi tunnistaa.

Toistaiseksi tunnistustyökalu annetaan vain hyväksytyille tutkijoille ja asiantuntijaorganisaatioille. Opiskelijat ja opettajat eivät siis pääse itse tarkistamaan tekstejä työkalulla.

Vesileiman puuttuminen ei myöskään todista, että tekstin olisi kirjoittanut ihminen. OpenAI korostaa, ettei tunnistin pysty yksin kertomaan, kuinka paljon ihminen on osallistunut sisällön tekemiseen.

EU ulkopuolella ominaisuus ei tule oletuksena käyttöön, mutta kehittäjät voivat ottaa sen käyttöön valituissa malleissa OpenAI rajapinnan kautta.

Lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä oppimiseen – tuumailee yhdysvaltalainen lastenlääkäri Kommentit pois päältä artikkelissa Lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä oppimiseen – tuumailee yhdysvaltalainen lastenlääkäri

Neljänvuotias poika korjasi äitinsä lukemaa ötökkäkirjaa. Hän tiesi, että torakat munivat satoja munia, eivät miljoonia, nimittäin hän oli tarkistanut asian ChatGPT:tä.

Yhdysvaltalainen lastenlääkäri Edith Bracho-Sanchez pitää tapausta huvittavana, mutta myös huolestuttavana. Hänen mukaansa pienten lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä itsenäisesti oppimiseen.

Syy ei ole pelkästään siinä, että voi antaa väärän vastauksen. Lapselta voi jäädä kokonaan väliin tärkeä osa oppimisesta: itse ajatteleminen, arvaaminen ja erehtyminen. Tekoäly tarjoaa vastauksen sekunneissa, vaikka lapselle juuri se hetki, jolloin hän miettii “en tiedä”, voi olla oppimisen kannalta tärkein.

Bracho-Sanchezin mukaan vanhempien kannattaa käyttää tekoälyä pienten lasten kanssa yhdessä ja selittää, että kyseessä on tietokoneohjelma, joka voi myös olla väärässä.

Mitäpä tunteita tämä herättää teissä mahdollisissa muissa kasvattajissa?