Teknologia

Apple Music saa kasvojenkohotuksen – iOS 27 tuo fiksumpaa Siriä ja nopeampaa musiikkia Kommentit pois päältä artikkelissa Apple Music saa kasvojenkohotuksen – iOS 27 tuo fiksumpaa Siriä ja nopeampaa musiikkia

ei tällä kertaa räjäyttänyt pankkia Apple Musicin uusilla ominaisuuksilla, mutta tuo palveluun nipun pieniä parannuksia, joiden tarkoitus on tehdä musiikin kuuntelusta sujuvampaa. Suurimmat muutokset liittyvät artistisivuihin, -tekoälyyn sekä sovelluksen nopeuteen.

Ensimmäisenä silmään osuvat uudistetut artistisivut. Osa artisteista saa nimensä näkyviin omalla tyylitellyllä fontillaan, ja sivuille on lisätty suurempi toistopainike sekä näkyvä esittely uusimmasta julkaisusta. Käytännössä tarkoitus on tehdä artistien löytämisestä ja kuuntelemisesta hieman näyttävämpää – vähän kuin konserttijuliste taskussa.

Myös Siri ottaa uuden askeleen musiikin maailmassa. iOS 27:n tekoälyavustaja osaa keskustella artisteista ja kappaleista aiempaa luontevammin. Siri voi esimerkiksi löytää kappaleen, jonka ystäväsi mainitsi viestissä viikkoja sitten, tai jatkaa keskustelua artistista ilman, että jokaista pyyntöä tarvitsee aloittaa alusta.

Apple hioo samalla -ominaisuutta, joka miksaa kappaleita saumattomasti toisiinsa kuin digitaalinen DJ. Uudet algoritmit pyrkivät tekemään siirtymistä luonnollisempia eri musiikkityylien välillä. Lisäksi Apple lupaa nopeampia käynnistysaikoja ja luotettavampaa suoratoistoa, joten suosikkikappaleiden pitäisi alkaa soida entistä ripeämmin napin painalluksesta.

Vaikka iOS 27 ei mullista Apple Musicia, päivitys näyttää keskittyvän yhteen tärkeään asiaan: kitkan vähentämiseen. Jos kaikki toimii hieman nopeammin, hieman älykkäämmin ja hieman sulavammin, moni käyttäjä saattaa huomata muutoksen vasta siinä vaiheessa, kun sitä ei enää tarvitse ajatella.

Micron varoittaa RAM-muistipulan jatkuvan piinaavana ainakin vuoden 2027 loppuun Kommentit pois päältä artikkelissa Micron varoittaa RAM-muistipulan jatkuvan piinaavana ainakin vuoden 2027 loppuun

Tietokoneiden ja pelilaitteiden rakentajille on luvassa lisää huonoja uutisia. Yksi maailman suurimmista muistivalmistajista, , arvioi että jatkuva RAM-muistipula jatkuu ainakin vuoden 2027 loppuun asti. Helpotusta tilanteeseen odotetaan vasta mahdollisesti vuonna 2028.

Micronin toimitusjohtaja Sanjay Mehrotra kertoo, että suurin syy tilanteeseen on tekoälyn valtava kasvu. -palveluiden datakeskukset tarvitsevat valtavia määriä muistia, mikä on vienyt kapasiteettia pois tavallisilta kuluttajatuotteilta. Samalla muistipiirien hinnat ovat nousseet selvästi.

Vaikutukset näkyvät jo pelaajien arjessa. RAM-muistien lisäksi myös näytönohjainten muistit, SSD-asemat ja kokonaiset pelilaitteet ovat kallistuneet. Esimerkiksi pelitietokoneiden ja muiden uusien laitteiden valmistuskustannukset ovat nousseet, kun tärkeiden komponenttien saatavuus on kiristynyt.

Micronin mukaan muistien tarjonta alkaa parantua vähitellen vuonna 2028, mutta yhtiö ei vielä pysty lupaamaan, milloin tuotanto todella saavuttaa kasvavan kysynnän. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ”RAM-apokalypsi” saattaa jatkua vielä pitkään.

Tilanne voi vaikuttaa myös tuleviin pelikonsoleihin, kuten seuraavan sukupolven – ja -laitteisiin. Jos muistien hinnat pysyvät korkealla, pelaajat saattavat joutua valmistautumaan siihen, että tulevaisuuden tehokkaat pelikoneet eivät välttämättä irtoa yhtä helposti lompakkoa avaamatta.

Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista? Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista?

Tekoälyn käyttö mediassa on noussut Saksassa kuumaksi puheenaiheeksi, kun tekoälyyn liittyvät epäilyt ja virheet ovat herättäneet keskustelua siitä, missä menee ihmisen ja koneen vastuun raja. Kysymys kuuluu: jos kirjoittaa, kuka kantaa vastuun, kun teksti menee pieleen?

Kohun keskellä on ollut Tagesspielel -lehden entinen kustantaja ja päätoimittaja Stephan-Andreas Casdorff, jonka on väitetty käyttäneen tekoälyä puheiden ja kirjoitusten valmistelussa. Saksalaisissa lehdissä tekoälyä käytetään työkaluna, mutta tapaus on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö tekoälyn käytöstä kertoa avoimemmin esimerkiksi politiikassa ja mediassa.

Kuva: Die Zeit

Samaan aikaan Saksassa on käyty laajempaa keskustelua tekoälyn tuottaman sisällön vastuusta. Müncheniläinen oikeusistuin katsoi kesäkuussa, että Google voidaan pitää vastuussa tekoälyn tuottamista virheellisistä vastauksista, koska tekoälyn muodostama yhteenveto ei ole vain lista hakutuloksia vaan uuden sisällön tuottamista.

Tekoäly lupaa nopeuttaa uutistyötä, tekstien tekemistä ja tiedon käsittelyä, mutta samalla se tuo mukanaan uudenlaisia ongelmia. Kone voi kirjoittaa vakuuttavasti myös silloin, kun se on väärässä – vähän kuin itsevarma harjoittelija, joka palauttaa työnsä nopeasti mutta unohti tarkistaa faktat.

Saksassa käytävä keskustelu voi vaikuttaa laajemminkin siihen, miten uutistoimitukset, yritykset ja julkiset toimijat käyttävät tekoälyä tulevaisuudessa. Ehkä tulevaisuuden tärkein kysymys ei olekaan, osaako tekoäly kirjoittaa – vaan kuka allekirjoittaa lopputuloksen.