Teknologia

Applen toimitusjohtaja kehuu DeepSeekin tekoälymalleja – avoimet kysymykset varjostavat yhtiön tekoälystrategiaa Kommentit pois päältä artikkelissa Applen toimitusjohtaja kehuu DeepSeekin tekoälymalleja – avoimet kysymykset varjostavat yhtiön tekoälystrategiaa

Applen toimitusjohtaja Tim Cook kommentoi torstaisessa tulosjulkistuksessa DeepSeekin tekoälymallien merkitystä yhtiölle. Analyytikkojen kysyessä Applen tekoälysuunnitelmista Cook totesi mallien edustavan ”tehokkuutta edistävää innovaatiota”.

”Yleisesti ottaen uskon, että tehokkuutta edistävä innovaatio on hyvä asia. Ja sitä tässä mallissa nähdään”, Cook vastasi kysymykseen DeepSeekin tekoälymallien vaikutuksesta Applen katteisiin.

Cook painotti Applen hyödyntävän hybridimallia tekoälyratkaisuissaan. Yksinkertaisemmat tehtävät suoritetaan paikallisesti laitteiden omilla piireillä ja tekoälymalleilla, kun taas monimutkaisemmat toiminnot toteutetaan pilvessä yhteistyökumppaneiden mallien avulla.

Kumppanuudet ja haasteet

Tällä hetkellä Applella on vain yksi tekoälykumppanuus: OpenAI:n kanssa solmittu yhteistyö, joka mahdollistaa ChatGPT:n käytön iPhone-käyttäjien monimutkaisten kysymysten käsittelyyn yksityisessä pilvessä.

OpenAI väitti tällä viikolla löytäneensä todisteita siitä, että olisi käyttänyt OpenAI:n malleja omien malliensa kouluttamiseen niin kutsutun tislausmenetelmän avulla. Jos väite pitää paikkansa, toiminta rikkoisi OpenAI:n käyttöehtoja ja kyseenalaistaisi DeepSeekin saavutukset.

Tämä ei kuitenkaan estänyt Cookia kehumasta DeepSeekiä. on myös ilmaissut, ettei sen kumppanuus OpenAI:n kanssa ole yksinoikeudellinen, ja yhtiö saattaa tulevaisuudessa integroida iPhoneen muidenkin yritysten, kuten Googlen Geminin tai Anthropicin Clauden, tekoälymalleja. Cook ei kuitenkaan viitannut mahdolliseen yhteistyöhön DeepSeekin kanssa.

Teknisiä epäselvyyksiä ja myynnin haasteita

OpenAI:n tekemien syytösten lisäksi useat teknologia-analyytikot ovat esittäneet, että DeepSeekin tekoälymallien koulutukseen olisi käytetty huomattavasti enemmän grafiikkaprosessoreita ja laskentatehoa kuin yhtiö on ilmoittanut. Tämä tarkoittaisi, etteivät DeepSeekin mallit olisi niin tehokkaita kuin on oletettu. Siitä huolimatta kiinalainen tekoälylaboratorio myy pääsyä malleihinsa huomattavasti edullisemmin kuin amerikkalaiset kilpailijansa.

Sijoittajat tiedustelivat Cookilta myös Apple Intelligence -tekoälyominaisuuksien menestyksestä. Vaiheittainen julkaisu ei näytä tuoneen odotettua piristystä iPhone-myyntiin, joka itse asiassa laski hieman viime vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Cook pyrki esittämään laskun myönteisemmässä valossa toteamalla myynnin olleen vahvempaa alueilla, joilla Apple Intelligence oli käytössä.

Apple on kohdannut myös muita haasteita tekoälyominaisuuksiensa kanssa. Yhtiö keskeytti tässä kuussa uutisartikkeleiden tekoälytiivistelmien tarjoamisen harhaanjohtavien otsikoiden vuoksi. Eräässä tapauksessa Apple Intelligence hallusinoi ja muutti BBC:n uutisotsikkoa virheellisesti väittäen UnitedHealthcaren toimitusjohtajan Brian Thompsonin murhasta syytetyn Luigi Mangionen ampuneen itsensä, mikä ei pitänyt paikkaansa.

Claude alkaa merkitä tekoälyn tuottamaa sisältöä näkymättömillä vesileimoilla Kommentit pois päältä artikkelissa Claude alkaa merkitä tekoälyn tuottamaa sisältöä näkymättömillä vesileimoilla

Anthropic aikoo ottaa käyttöön koneellisesti tunnistettavat merkinnät -tekoälyn tuottamaan sisältöön. Tekstiin upotetaan näkymätön vesileima, kun taas tuettuihin tiedostoihin voidaan lisätä digitaalisesti allekirjoitettua alkuperämetadataa. Muutokset liittyvät Euroopan unionin uusiin tekoälyn läpinäkyvyyttä koskeviin vaatimuksiin.

Anthropic kertoo, että uudet Claude-mallit merkitsevät tekoälyn tuottaman sisällön heti julkaisustaan lähtien. EU:ssa 2. elokuuta 2026 tai sen jälkeen julkaistut Claude-mallit tukevat koneellisesti luettavia merkintöjä. Nykyisten mallien osalta käyttöönotto on vielä työn alla.

Tekstin kohdalla merkintä toteutetaan niin sanotulla näkymättömällä vesileimalla. Se ei näy käyttäjälle eikä Anthropicin mukaan muuta tekstin merkitystä, laatua tai luettavuutta. Vesileima on kuitenkin tarkoitettu tunnistettavaksi erityisillä työkaluilla.

Anthropic kertoo merkinnän olevan osa itse Claude-mallin tuottamaa tekstiä. Sen vuoksi sen pitäisi kulkea tekstin mukana myös silloin, kun sisältö kopioidaan ja liitetään esimerkiksi toiseen palveluun. Yhtiön mukaan merkintä voi säilyä myös joidenkin tekstin muokkausten jälkeen.

Anthropic ei kuitenkaan ole vielä kertonut tarkasti, millä teknisellä menetelmällä tekstin vesileima toteutetaan. Yhtiö kertoo julkaisevansa tulevaisuudessa lisää teknisiä tietoja sekä työkaluja, joiden avulla käyttäjät ja kolmannet osapuolet voivat tunnistaa Claude-sisällön.

Kuvissa käytetään C2PA-standardia

Kuvien ja muiden tuettujen tiedostojen kohdalla Anthropic käyttää toisenlaista menetelmää. Niihin voidaan lisätä C2PA-standardin mukaista alkuperämetadataa, joka kertoo tiedoston alkuperästä ja sen käsittelystä. C2PA on jo käytössä useissa alan palveluissa ja työkaluissa.

Merkinnät eivät rajoitu pelkästään Claude-verkkopalveluun. Anthropic kertoo niiden koskevan tuettuja Claude-palveluita, kuten API-rajapintaa, Claude Codea, Claude Coworkia ja Claude Tagia. Merkintöjä käytetään myös silloin, kun Claudea käytetään esimerkiksi AWS:n, Google Cloudin tai Microsoft Foundryn kautta.

Anthropic kertoo soveltavansa merkintöjä maailmanlaajuisesti eikä ainoastaan EU:ssa. Taustalla ovat kuitenkin erityisesti EU:n uudet tekoälyn läpinäkyvyyttä koskevat vaatimukset, jotka tulivat voimaan 2. elokuuta. Olemassa oleville tekoälytuotteille on säädetty neljän kuukauden siirtymäaika, minkä vuoksi nykyisten Claude-mallien merkintöjen käyttöönotto jatkuu myöhemmin.

Vesileima ei takaa täydellistä tunnistamista

Järjestelmä ei myöskään tee tekoälyn tunnistamisesta aukotonta. Esimerkiksi C2PA-metadata voi kadota tiedostosta, jos sitä käsitellään tai ladataan palveluun, joka ei säilytä alkuperäisiä metatietoja. Myös tekstin vesileiman todellinen kestävyys jää nähtäväksi, sillä Anthropic ei ole vielä julkaissut menetelmän teknisiä yksityiskohtia.

Yhtiö korostaa itsekin, ettei tunnistettavan merkinnän puuttuminen tarkoita automaattisesti sitä, ettei sisältö olisi tekoälyn tuottamaa. Vesileimojen tarkoituksena on ennen kaikkea tehdä tekoälyn tuottaman sisällön alkuperän selvittämisestä nykyistä helpompaa.

Muutos on osa laajempaa kehitystä, jossa -yhtiöt pyrkivät tekemään generatiivisen tekoälyn tuottamasta sisällöstä koneellisesti tunnistettavaa. EU:n sääntelyssä tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi vesileimat, metadata ja muut alkuperän todentamiseen käytettävät teknologiat.

AI-kuvat karkottavat asiakkaat? Olutvaikuttaja tyrmää tekoälymarkkinoinnin: ”Halpa ulkoasu heijastuu koko brändiin” Kommentit pois päältä artikkelissa AI-kuvat karkottavat asiakkaat? Olutvaikuttaja tyrmää tekoälymarkkinoinnin: ”Halpa ulkoasu heijastuu koko brändiin”

Tekoälyllä tehdyt kuvat ja mainokset ovat yleistyneet vauhdilla, mutta kaikki eivät näe ilmiötä hyvällä. Yhdysvaltalainen olutalan vaikuttaja Chadd Balbi yhtyy kiivaaseen keskusteluun, että erityisesti pienpanimoille tekoälyn käyttö markkinoinnissa voi tehdä enemmän hallaa kuin hyötyä.

Balbin mukaan ongelma ei ole ympäristövaikutuksissa tai itse teknologiassa, vaan siinä, millaisen viestin tekoälyllä tehdyt mainokset välittävät asiakkaille.

”Support local” ja tekoäly eivät sovi yhteen

Käsityöolutala on vuosien ajan rakentanut identiteettiään paikallisuuden, käsityön ja luovuuden ympärille. Monille kuluttajille panimon tukeminen tarkoittaa sitä, että rahaa käytetään tarkoituksella hieman enemmän paikallisen yrityksen hyväksi.

Balbin mukaan tekoälyllä muutamassa minuutissa tehty tapahtumajuliste tai somekuva lähettää kuitenkin täysin päinvastaisen viestin.

Jos panimo odottaa asiakkaiden maksavan enemmän ”paikallisuuden” vuoksi, mutta säästää itse markkinoinnissa käyttämällä geneeristä tekoälykuvaa, moni kokee suhteen muuttuvan yksisuuntaiseksi.

– Asiakkaalle syntyy helposti vaikutelma, että yritys oikoo mutkia siellä, missä sen pitäisi panostaa omaan identiteettiinsä.

Halpa ulkoasu heijastuu koko brändiin

Balbin mukaan brändi on yksi pienpanimoiden tärkeimmistä kilpailuvalteista. Jos markkinointi näyttää nopeasti tehdyltä tai persoonattomalta, moni yhdistää saman mielikuvan myös tuotteisiin.

Hänen mielestään tekoälyllä luotu juliste voi saada panimon näyttämään samalta kuin mikä tahansa ketjuravintola.

Ajatus on yksinkertainen: jos yritys säästää näkyvästi markkinoinnissa, asiakas voi alkaa pohtia, missä muualla kustannuksia on leikattu.

Puhelimen kamera riittää

Balbi ymmärtää, ettei monilla pienpanimoilla ole ylimääräistä rahaa markkinointiin. Silti hän uskoo, että aidot valokuvat missä tahansa markkinoinnissa ovat lähes aina parempi vaihtoehto kuin tekoälyn luoma kuvitus.

Nykypuhelimien kamerat tuottavat hänen mukaansa riittävän laadukasta materiaalia sosiaaliseen mediaan täysin ilmaiseksi. Jos budjettia löytyy hieman enemmän, graafisia suunnittelijoita ja helppokäyttöisiä suunnittelutyökaluja on tarjolla runsaasti.

Keskustelu jakaa mielipiteitä

Balbin kirjoitus on herättänyt keskustelua myös olutalan ulkopuolella. Osa pitää tekoälyä hyödyllisenä työkaluna, joka säästää aikaa ja rahaa erityisesti pienyrityksille. Toisten mielestä taas juuri persoonallinen visuaalinen ilme on yksi tärkeimmistä tavoista erottua kilpailijoista.

Keskustelu ei myöskään rajoitu pienpanimoihin. Sama kysymys koskettaa yhä useampia yrityksiä: vahvistaako brändiä vai tekeekö siitä vain entistä geneerisemmän?