Teknologia

Bill Gatesin mukaan nämä kolme alaa ovat turvassa tekoälyn valtaamilla työmarkkinoilla Kommentit pois päältä artikkelissa Bill Gatesin mukaan nämä kolme alaa ovat turvassa tekoälyn valtaamilla työmarkkinoilla

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

Teknologiadinosaurus Bill Gates on osallistunut keskusteluun tekoälyn () vaikutuksesta työn tulevaisuuteen. Blogissaan ”Gates Notes” Gates myöntää tekoälyn tulevan hallitsemaan työelämää, mutta uskoo myös joidenkin työpaikkojen säilyvän turvassa.

Optimistinen näkemys tulee esiin keskellä huolta laajalle leviävästä työpaikkojen menetyksestä automaation takia. Kansainvälinen valuuttarahasto on ennustanut, että vuoteen 2025 mennessä 60 prosenttia työpaikoista tulee kärsimään tekoälyn vaikutuksesta jollakin tavalla.

Gates näkee tekoälyn työkaluna prosessien virtaviivaistamiseen ja tuottavuuden parantamiseen eri aloilla. Toisin kuin jotkut robottivalloittajia pelkäävät, hän uskoo tekoälyn olevan hyvä voima, joka luo mahdollisuuksia uusilla alueilla.

Vaikka epäilemättä muokkaa monia työn osa-alueita, Gates nimeää kolme sektoria, joilla ihmiset todennäköisesti pysyvät korvaamattomina:

  1. Energia: Energiajärjestelmien kehittäminen ja hallinta vaativat edelleen ihmisten asiantuntemusta.
  2. Biologia: Terveydenhuollon, biotekniikan ja muiden biotieteiden työpaikat edellyttävät ainutlaatuista ihmisen ymmärrystä biologisista prosesseista.
  3. Tekoälyasiantuntijat: Itse tekoälyjärjestelmien luominen, käyttäminen ja ylläpitäminen edellyttävät erikoistunutta ihmisjoukkoa.

Gatesin näkemys viittaa siihen, että vaikka tekoäly muuttaa monia työnteon osa-alueita, se luo myös uusia mahdollisuuksia niille, joilla on taitoja sopeutua ja menestyä tässä muuttuvassa ympäristössä.

ChatGPT saa EU näkymättömän vesileiman – Suomi kuuluu uuden ominaisuuden piiriin Kommentit pois päältä artikkelissa ChatGPT saa EU näkymättömän vesileiman – Suomi kuuluu uuden ominaisuuden piiriin

OpenAI alkaa merkitä ChatGPT ja Codexin tuottamaa tekstiä näkymättömällä vesileimalla EU. Tavoitteena on helpottaa tekoälyllä tuotetun sisällön tunnistamista, mutta järjestelmä ei ole aukoton.

Malay Mailin mukaan ominaisuus otetaan tulevien viikkojen aikana käyttöön EU käyttäjille, joilla on siihen oikeus. Se koskee kaikkia tilaustasoja, mutta tekstien vesileimausta ei tuoda oletuksena käyttöön maailmanlaajuisesti.

Vesileima ei ole näkyvä merkki tekstissä, vaan se perustuu mallin sanavalintoihin muodostuvaan tilastolliseen kuvioon. Erillinen tunnistin voi havaita kuvion myöhemmin. OpenAI mukaan vesileima ei tunnista yksittäistä käyttäjää eikä vaikuta merkittävästi mallien suorituskykyyn.

Järjestelmässä on kuitenkin heikkoutensa. OpenAI testeissä jo kymmenen prosentin korvaaminen synonyymeillä pudotti tunnistustarkkuuden noin 92 prosentista 66 prosenttiin. Lyhyitä tekstejä, matemaattisia vastauksia ja käännöksiä on myös vaikeampi tunnistaa.

Toistaiseksi tunnistustyökalu annetaan vain hyväksytyille tutkijoille ja asiantuntijaorganisaatioille. Opiskelijat ja opettajat eivät siis pääse itse tarkistamaan tekstejä työkalulla.

Vesileiman puuttuminen ei myöskään todista, että tekstin olisi kirjoittanut ihminen. OpenAI korostaa, ettei tunnistin pysty yksin kertomaan, kuinka paljon ihminen on osallistunut sisällön tekemiseen.

EU ulkopuolella ominaisuus ei tule oletuksena käyttöön, mutta kehittäjät voivat ottaa sen käyttöön valituissa malleissa OpenAI rajapinnan kautta.

Lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä oppimiseen – tuumailee yhdysvaltalainen lastenlääkäri Kommentit pois päältä artikkelissa Lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä oppimiseen – tuumailee yhdysvaltalainen lastenlääkäri

Neljänvuotias poika korjasi äitinsä lukemaa ötökkäkirjaa. Hän tiesi, että torakat munivat satoja munia, eivät miljoonia, nimittäin hän oli tarkistanut asian ChatGPT:tä.

Yhdysvaltalainen lastenlääkäri Edith Bracho-Sanchez pitää tapausta huvittavana, mutta myös huolestuttavana. Hänen mukaansa pienten lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä itsenäisesti oppimiseen.

Syy ei ole pelkästään siinä, että voi antaa väärän vastauksen. Lapselta voi jäädä kokonaan väliin tärkeä osa oppimisesta: itse ajatteleminen, arvaaminen ja erehtyminen. Tekoäly tarjoaa vastauksen sekunneissa, vaikka lapselle juuri se hetki, jolloin hän miettii “en tiedä”, voi olla oppimisen kannalta tärkein.

Bracho-Sanchezin mukaan vanhempien kannattaa käyttää tekoälyä pienten lasten kanssa yhdessä ja selittää, että kyseessä on tietokoneohjelma, joka voi myös olla väärässä.

Mitäpä tunteita tämä herättää teissä mahdollisissa muissa kasvattajissa?