Call of Duty tähtää valkokankaalle Kommentit pois päältä artikkelissa Call of Duty tähtää valkokankaalle

Legendaarinen -pelisarja on matkalla elokuvateattereihin. ja ilmoittivat sopimuksesta, joka tuo yhden maailman suosituimmista videopeleistä live action -elokuvaksi. Paramountin tuore toimitusjohtaja David Ellison kuvaili hanketta unelmien täyttymykseksi.

Sopimus kattaa elokuvan kehittämisen, tuotannon ja jakelun. Tarkoituksena on vangita juuri ne elementit, jotka ovat tehneet pelisarjasta jättihitin: intensiivinen toiminta, nopeatempoinen jännitys ja näyttävät taistelut eri aikakausilta. Ellison lupaa, että elokuva saa samanlaisen tinkimättömän käsittelyn kuin studion aiempi menestys .

Call of Duty ei ole mikä tahansa lisenssi, sillä yli 500 miljoonaa myytyä peliä ja 16 vuotta Yhdysvaltojen myydyimpänä pelisarjana tekevät siitä kultakaivoksen Hollywoodille. Pelien tarinat ovat kulkeneet toisen maailmansodan rintamilta nykypäivään ja futuristisiin taisteluihin, mikä antaa elokuvantekijöille valtavasti materiaalia.

Viime vuosina pelielokuvista on tullut studioille kuumaa valuuttaa. rikkoi miljardi rajapyykin, teki Paramountille hittiä, ja työn alla ovat jo muun muassa , ja . Nyt Call of Duty liittyy tähän joukkoon potentiaalisena jättiläisenä.

Activisionin presidentti Rob Kostich kiteytti odotukset, tavoitteena on tehdä elokuva, joka on yhtä räjähtävä ja unohtumaton kuin itse pelisarja ja joka saa niin vanhat fanit kuin uudetkin katsojat ryntäämään teatteriin.

Crash Bandicoot oli lähellä kadota kokonaan – yksi yllättävä peli pelasti koko sarjan Kommentit pois päältä artikkelissa Crash Bandicoot oli lähellä kadota kokonaan – yksi yllättävä peli pelasti koko sarjan

Crash Bandicoot

Moni muistaa vauhdikkaan kart-ajelun, mutta harva tietää, että Crash Nitro Kart oli likellä olla koko Crash-sarjan viimeinen peli. Näin kertoo Crash Bandicootin toinen luoja ja hahmosuunnittelija Charles Zembillas tuoreessa haastattelussa.

Zembillasin mukaan pelin kehitysvaiheessa panokset olivat kovat. Kehittäjästudio Vicarious Visions kertoi suoraan, että jos peli ei menestyisi, voitaisiin laittaa kokonaan jäihin. Siksi projektiin haalittiin kovan luokan tekijöitä, ja Zembillas toi mukaan myös pitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa Joe Pearsonin.

Vuonna 2003 julkaistu kart-ajopeli ilmestyi useille alustoille, kuten 2:lle, Xboxille ja GameCubelle. Kritiikit olivat vaihtelevia, mutta myynti riitti pitämään sarjan hengissä. Zembillasin mukaan juuri tämä peli varmisti, että Crashia nähtiin myöhemminkin uusissa peleissä.

Taustalla oli jo useampi Naughty Dogin alkuperäistrilogian jälkeen julkaistu peli, jotka eivät yltäneet samaan suosioon. Sarja sai kuitenkin myöhemmin uuden elämän, kun alkuperäiset klassikot julkaistiin uudelleen kokoelmassa Crash Bandicoot N. Sane Trilogy vuonna 2017.

Viimeisin sarjan peli on ollut vuonna 2023 julkaistu moninpelipainotteinen Crash Team Rumble, jonka kehitti Toys for Bob. Sarjan omistava Blizzard ei ole toistaiseksi kertonut uusista Crash-suunnitelmista, joten marsupiaali-maskotti viettää tällä hetkellä ainakin pientä hengähdystaukoa.

Laboratoriossa kasvatetut aivosolut oppivat pelaamaan yksinkertaista peliä Kommentit pois päältä artikkelissa Laboratoriossa kasvatetut aivosolut oppivat pelaamaan yksinkertaista peliä

Yhdysvalloissa on otettu yllättävä askel kohti biologisen älyn ja teknologian yhdistämistä. University of California, Santa Cruz -yliopiston tutkijat ovat onnistuneet opettamaan laboratoriossa kasvatettuja ihmisen aivosoluja pelaamaan yksinkertaista videopeliä, ilman silmiä, korvia tai mitään perinteistä aistisyötettä.

Kyse ei ole mistään monimutkaisesta seikkailusta, vaan niin sanotusta “cart-pole”-tehtävästä, jossa tasapainotetaan digitaalista keppiä. Sama testi on tuttu tekoälyjärjestelmien koulutuksesta. Tutkijoiden mukaan aivo-organoidien, eli pienikokoisten, aivokudosta muistuttavien solurykelmien onnistumisprosentti nousi 4,5 prosentista 46 prosenttiin, kun niitä koulutettiin sähköisillä palkkio- ja rangaistussignaaleilla.

Luku ei ehkä kuulosta mullistavalta verrattuna moderniin tekoälyyn, mutta tutkijoille se on merkittävä osoitus siitä, että jo hyvin pienet solurykelmät kykenevät oppimaan ja mukautumaan. Käytännössä solut reagoivat sähköisiin ärsykkeisiin ja oppivat parantamaan suoritustaan ilman perinteisiä aistikanavia.

Samaan aikaan bioelektristen rajapintojen kehitys etenee muuallakin. Northwestern University:ssa tutkitaan suoria yhteyksiä aivokudoksen ja tietokonejärjestelmien välillä. Tulevaisuudessa tämä voisi tarkoittaa tekoälyjärjestelmiä, jotka hyödyntävät oikeita ihmisen aivosoluja, ainakin teoriassa.

Pelialalla näkyy jo nyt. Blizzard on vahvistanut hyödyntäneensä generatiivista tekoälyä esimerkiksi -sarjassa. Samaan aikaan Microsoftin pelijohtoon noussut Asha Sharma on linjannut, ettei halua nähdä sielutonta tekoälymössöä peleissä. Laboratoriossa tasapainotteleva digitaalikeppi ei vielä mullista viihdettä, mutta se saattaa kertoa, mihin suuntaan älyn ja peliteknologian rajapinta on matkalla.