Teknologia

CES 2025: Robottipölynimurit kehittyvät yhä älykkäämmiksi Kommentit pois päältä artikkelissa CES 2025: Robottipölynimurit kehittyvät yhä älykkäämmiksi

CES-teknologiamessuilla esiteltiin tänä vuonna useita mullistavia robottipölynimureita. Merkittävimpänä uutuutena nähtiin imureita, jotka on varustettu käsivarsilla ja muilla uusilla ominaisuuksilla.

Roborockin uusi -malli sisältää sisäänvedettävän käsivarren, joka pystyy nostamaan kevyitä esineitä kuten vaatteita ja johtoja. Laite tunnistaa yli sata erilaista esinettä ja voi oppia tunnistamaan 50 uutta kohdetta.

Engadget

Kilpailija Dreame esitteli -mallin, joka pystyy kiipeämään matalien portaiden yli pyörällisten jalkojensa avulla. Laite tulee myyntiin helmikuussa 1700 euron hintaan.

Engadget

Eufyn uusi E20-malli tarjoaa kolme toimintoa yhdessä laitteessa: se toimii sekä robotti-imurina että muunnettavana varsi- ja käsi-imurina. Edullisemman hintaluokan laite maksaa 550 euroa.

Engadget

yllätti esittelemällä K20+ Pro -mallin, jonka päälle voi kiinnittää ilmanpuhdistimen, turvakameran tai tuulettimen.

Engadget

Myös esitteli prototyypin robotti-imurista, jossa yhdistyvät sekä tarttuva käsivarsi että portaita kiipeävät jalat.

Engadget

Uudet mallit osoittavat, että robottipölynimureiden kehitys on siirtymässä pelkästä siivoamisesta kohti monipuolisempia kodin automaatioratkaisuja.

Tietomurto paljasti Sunon salaisuudet: Tekoäly-musiikkigeneraattori imuroi koulutusdatansa YouTubesta ja podcast-syötteistä Kommentit pois päältä artikkelissa Tietomurto paljasti Sunon salaisuudet: Tekoäly-musiikkigeneraattori imuroi koulutusdatansa YouTubesta ja podcast-syötteistä


Tekoälypohjainen musiikkigeneraattori  on joutunut vakavan tietomurron kohteeksi, kertoo 404 Media -julkaisu. Hakkeri paljasti tehneensä yhtiöön marraskuussa toimitusketjuhyökkäyksen, jonka avulla hän pääsi käsiksi työntekijän tunnistetietoihin. Tämän seurauksena haltuun saatu lähdekoodi paljastaa Sunon kaapineen luvattomasti vuosikymmenten edestä audiomateriaalia suoraan YouTube Musicista, Deezeristä, Genius-palvelusta, stokin musiikkikirjastoista sekä podcastien RSS-syötteistä.

Suno on aiemmin myöntänyt kouluttavansa tekoälymallejaan avoimesta internetistä löytyvillä ”julkisesti saatavilla olevilla musiikkitiedostoilla”. Yhtiö on perustellut tekijänoikeudella suojatun materiaalin käyttöä fair use -oikeusperiaatteella. Haasteita asettavat kuitenkin suuret levy-yhtiöt, jotka parhaillaan haastavat Sunoa oikeuteen. Kantajien mukaan YouTuben suojausten tahallinen kiertäminen datan kaavintaa varten rikkoo suoraan Yhdysvaltain tekijänoikeuslakia (DMCA) sekä YouTuben omia käyttöehtoja.

Asiakastiedot vuotivat luottokortteja myöten – Yhtiö vaikeni kuukausiksi

Tekijänoikeuskiistojen lisäksi tietomurto paljasti Sunon asiakastietojen vaarantuneen. Hakkerin raportoidaan päässeen käsiksi Stripe-maksupalvelussa oleviin asiakastietoihin, kuten sähköpostiosoitteisiin, puhelinnumeroihin sekä osittaisiin luottokorttien numeroihin.

Suno ei tiedottanut asiakkaitaan marraskuussa 2025 tapahtuneesta tietomurrosta. Julkisuuteen antamassaan lausunnossa yhtiö kuvailee tapahtunutta ainoastaan ”rajoitetuksi tietoturvaloukkaukseksi, joka saatiin nopeasti haltuun”.

Kaavintasyytökset riivaavat alan muitakin toimijoita

Suno ei ole syytösten kanssa yksin, sillä myös sen kilpailijaa Udioa on syytetty datan imuroinnista YouTubesta. Ketju ulottuu vieläkin syvemmälle tech-maailmaan, sillä YouTuben emoyhtiö Google kohtaa parhaillaan vastaavia tekijänoikeusloukkaussyytöksiä useilta suurilta kirjakustantajilta.

Tapaus korostaa entisestään -yhtiöiden ja perinteisten sisällöntuottajien välistä kuilua, jossa rajanvetoa luvallisen koulutusdatan ja suoran piratismin välillä haetaan nyt oikeussalien kautta.

Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista? Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista?

Tekoälyn käyttö mediassa on noussut Saksassa kuumaksi puheenaiheeksi, kun tekoälyyn liittyvät epäilyt ja virheet ovat herättäneet keskustelua siitä, missä menee ihmisen ja koneen vastuun raja. Kysymys kuuluu: jos kirjoittaa, kuka kantaa vastuun, kun teksti menee pieleen?

Kohun keskellä on ollut Tagesspielel -lehden entinen kustantaja ja päätoimittaja Stephan-Andreas Casdorff, jonka on väitetty käyttäneen tekoälyä puheiden ja kirjoitusten valmistelussa. Saksalaisissa lehdissä tekoälyä käytetään työkaluna, mutta tapaus on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö tekoälyn käytöstä kertoa avoimemmin esimerkiksi politiikassa ja mediassa.

Kuva: Die Zeit

Samaan aikaan Saksassa on käyty laajempaa keskustelua tekoälyn tuottaman sisällön vastuusta. Müncheniläinen oikeusistuin katsoi kesäkuussa, että Google voidaan pitää vastuussa tekoälyn tuottamista virheellisistä vastauksista, koska tekoälyn muodostama yhteenveto ei ole vain lista hakutuloksia vaan uuden sisällön tuottamista.

Tekoäly lupaa nopeuttaa uutistyötä, tekstien tekemistä ja tiedon käsittelyä, mutta samalla se tuo mukanaan uudenlaisia ongelmia. Kone voi kirjoittaa vakuuttavasti myös silloin, kun se on väärässä – vähän kuin itsevarma harjoittelija, joka palauttaa työnsä nopeasti mutta unohti tarkistaa faktat.

Saksassa käytävä keskustelu voi vaikuttaa laajemminkin siihen, miten uutistoimitukset, yritykset ja julkiset toimijat käyttävät tekoälyä tulevaisuudessa. Ehkä tulevaisuuden tärkein kysymys ei olekaan, osaako tekoäly kirjoittaa – vaan kuka allekirjoittaa lopputuloksen.