Teknologia

ChatGPT saa EU näkymättömän vesileiman – Suomi kuuluu uuden ominaisuuden piiriin Kommentit pois päältä artikkelissa ChatGPT saa EU näkymättömän vesileiman – Suomi kuuluu uuden ominaisuuden piiriin

OpenAI alkaa merkitä ChatGPT ja Codexin tuottamaa tekstiä näkymättömällä vesileimalla EU. Tavoitteena on helpottaa tekoälyllä tuotetun sisällön tunnistamista, mutta järjestelmä ei ole aukoton.

Malay Mailin mukaan ominaisuus otetaan tulevien viikkojen aikana käyttöön EU käyttäjille, joilla on siihen oikeus. Se koskee kaikkia tilaustasoja, mutta tekstien vesileimausta ei tuoda oletuksena käyttöön maailmanlaajuisesti.

Vesileima ei ole näkyvä merkki tekstissä, vaan se perustuu mallin sanavalintoihin muodostuvaan tilastolliseen kuvioon. Erillinen tunnistin voi havaita kuvion myöhemmin. OpenAI mukaan vesileima ei tunnista yksittäistä käyttäjää eikä vaikuta merkittävästi mallien suorituskykyyn.

Järjestelmässä on kuitenkin heikkoutensa. OpenAI testeissä jo kymmenen prosentin korvaaminen synonyymeillä pudotti tunnistustarkkuuden noin 92 prosentista 66 prosenttiin. Lyhyitä tekstejä, matemaattisia vastauksia ja käännöksiä on myös vaikeampi tunnistaa.

Toistaiseksi tunnistustyökalu annetaan vain hyväksytyille tutkijoille ja asiantuntijaorganisaatioille. Opiskelijat ja opettajat eivät siis pääse itse tarkistamaan tekstejä työkalulla.

Vesileiman puuttuminen ei myöskään todista, että tekstin olisi kirjoittanut ihminen. OpenAI korostaa, ettei tunnistin pysty yksin kertomaan, kuinka paljon ihminen on osallistunut sisällön tekemiseen.

EU ulkopuolella ominaisuus ei tule oletuksena käyttöön, mutta kehittäjät voivat ottaa sen käyttöön valituissa malleissa OpenAI rajapinnan kautta.

Claude alkoi estää pelien kopiointia – rajoitukset haittaavat myös tavallista pelikehitystä Kommentit pois päältä artikkelissa Claude alkoi estää pelien kopiointia – rajoitukset haittaavat myös tavallista pelikehitystä

Anthropicin – on alkanut kieltäytyä joidenkin olemassa olevien videopelien uudelleenluontiin liittyvien pyyntöjen toteuttamisesta. Tom’s Hardwaren mukaan käyttäjät ovat raportoineet samalla myös ongelmista tavallisissa pelinkehitystehtävissä ja ohjelmistojen takaisinmallinnuksessa.

Claude Codeen ja Opus 5.5 -malliin lisätty ohje pyrkii estämään yksittäisen olemassa olevan pelin jäljittelyn, vaikka kopio julkaistaisiin toisella nimellä. Ohjeen tarkoituksena ei ole kieltää alkuperäisten pelien tai samaan lajityyppiin kuuluvien uusien pelien kehittämistä.

Myös omien pelien kehittäjät kertovat ongelmista

Tom’s Hardware kertoo Claude Coden GitHubiin ilmestyneistä ilmoituksista, joissa tekoäly on keskeyttänyt kehitystyön tai kieltäytynyt auttamasta pelimekaniikan toteutuksessa. Käyttäjien mukaan ongelmia on ilmennyt myös esimerkiksi omien pelien huijauksenestojärjestelmien kehittämisessä ja tietoturvatarkastuksissa.

Erillisten käyttäjäraporttien mukaan Claude on kieltäytynyt myös joistakin yleisistä takaisinmallinnustehtävistä. Ilmoitukset eivät kuitenkaan osoita, että kaikki tällainen työ olisi estetty, eikä ole varmistettu, johtuvatko peli- ja tietoturvatehtävien rajoitukset samasta muutoksesta.

Anthropic vahvisti pelien kopiointia koskevan ohjeen

PC Gamerin mukaan Anthropicin tekniseen henkilöstöön kuuluva Addy Osmani vahvisti, että Claude Codeen lisättiin Opus 5.5 -mallia koskeva ohje, jonka tarkoitus on ohjata tekoälyä pois toisten kehittäjien tiettyjen pelien kopioinnista. Osmani korosti, että alkuperäisten pelien ja käyttäjän omiin suunnitelmiin perustuvien projektien pitäisi edelleen toimia.

Osmani kehotti kehittäjiä ilmoittamaan tapauksista, joissa Claude torjuu käyttäjän omaan peliin liittyvän tehtävän. Tämä viittaa siihen, että aikoo vielä säätää rajoituksen toimintaa palautteen perusteella.

Taustalla on pelialalla kasvanut huoli tekoälyn avulla nopeasti tuotetuista pelikopioista. Rajoitusten käytännön vaikutukset ovat kuitenkin herättäneet kysymyksiä siitä, miten järjestelmä erottaa luvattoman kopioinnin laillisesta ohjelmistokehityksestä.

Lähteet: Tom’s Hardware

OpenAI-pomo Sam Altman kritisoi tekoälyn pyörittämistä omalla tietokoneella – RAM-muisti tehokkaampaan käyttöön pilvessä Kommentit pois päältä artikkelissa OpenAI-pomo Sam Altman kritisoi tekoälyn pyörittämistä omalla tietokoneella – RAM-muisti tehokkaampaan käyttöön pilvessä

:n toimitusjohtaja Sam Altman on herättänyt keskustelua näkemyksellään tietokoneiden keskusmuistin käytöstä. Altmanin mukaan rajallisen DRAM-muistin hajauttaminen yksittäisiin tietokoneisiin ei ole tekoälylaskennan kannalta erityisen tehokasta, jos muistia hyödynnetään vain pienen osan ajasta.

Altman käsitteli aihetta John Collisonin juontamassa Cheeky Pint -podcastissa. Keskustelun taustalla ovat muistipiirien korkeat hinnat sekä tekoälypalvelinkeskusten kasvava laitteistokysyntä.

Altman puolustaa pilvipalveluiden tehokkuutta

Haastattelussa Altman otti esimerkiksi paikallisesti ajettavat tekoälymallit. Hänen mukaansa osa käyttäjistä uskoo, että avoimesti saatavilla olevat mallit vähentävät palvelinkeskusten tarvetta, koska niitä voi käyttää omalla tietokoneella.

Altman piti ongelmallisena tilannetta, jossa maailman rajallista DRAM-muistia on runsaasti henkilökohtaisissa tietokoneissa mutta sitä käytetään hänen arvionsa mukaan vain noin viisi prosenttia ajasta. Hänen mielestään niukassa markkinatilanteessa muistin käyttöaste kannattaa maksimoida pilvipalveluissa.

Viiden prosentin luku on Altmanin haastattelussa esittämä arvio, ei tässä yhteydessä riippumattomasti vahvistettu mittaustulos. Kommentti koski ennen kaikkea tekoälymallien paikallista suorittamista, ei väitettä siitä, että pelitietokoneiden RAM-muisti olisi tarpeeton.

Paikallisella tekoälyllä on myös etunsa

Paikallisesti toimivat tekoälymallit voivat tarjota käyttäjälle enemmän hallintaa omiin tietoihin, toimia ilman jatkuvaa verkkoyhteyttä ja vähentää riippuvuutta pilvipalveluiden käyttörajoituksista. Tietokoneen keskusmuistia käytetään myös pelaamiseen, käyttöjärjestelmään ja muihin ohjelmiin, joten tekoälyn käyttöaste ei yksin kuvaa koko muistin hyötyä.

Muistipiirien kysynnästä on tullut merkittävä kysymys myös PC-pelaajille, sillä palvelinkeskusten investoinnit kilpailevat osin samoista tuotantoresursseista kuluttajalaitteiden kanssa. Altmanin kommentit nostavatkin esiin laajemman kysymyksen siitä, missä tekoälylaskenta kannattaa tulevaisuudessa tehdä: käyttäjän omalla laitteella vai pilvessä.

Lähteet: IGN Nordic