Teknologia

Claude alkaa merkitä tekoälyn tuottamaa sisältöä näkymättömillä vesileimoilla Kommentit pois päältä artikkelissa Claude alkaa merkitä tekoälyn tuottamaa sisältöä näkymättömillä vesileimoilla

Anthropic aikoo ottaa käyttöön koneellisesti tunnistettavat merkinnät -tekoälyn tuottamaan sisältöön. Tekstiin upotetaan näkymätön vesileima, kun taas tuettuihin tiedostoihin voidaan lisätä digitaalisesti allekirjoitettua alkuperämetadataa. Muutokset liittyvät Euroopan unionin uusiin tekoälyn läpinäkyvyyttä koskeviin vaatimuksiin.

Anthropic kertoo, että uudet Claude-mallit merkitsevät tekoälyn tuottaman sisällön heti julkaisustaan lähtien. EU:ssa 2. elokuuta 2026 tai sen jälkeen julkaistut Claude-mallit tukevat koneellisesti luettavia merkintöjä. Nykyisten mallien osalta käyttöönotto on vielä työn alla.

Tekstin kohdalla merkintä toteutetaan niin sanotulla näkymättömällä vesileimalla. Se ei näy käyttäjälle eikä Anthropicin mukaan muuta tekstin merkitystä, laatua tai luettavuutta. Vesileima on kuitenkin tarkoitettu tunnistettavaksi erityisillä työkaluilla.

Anthropic kertoo merkinnän olevan osa itse Claude-mallin tuottamaa tekstiä. Sen vuoksi sen pitäisi kulkea tekstin mukana myös silloin, kun sisältö kopioidaan ja liitetään esimerkiksi toiseen palveluun. Yhtiön mukaan merkintä voi säilyä myös joidenkin tekstin muokkausten jälkeen.

Anthropic ei kuitenkaan ole vielä kertonut tarkasti, millä teknisellä menetelmällä tekstin vesileima toteutetaan. Yhtiö kertoo julkaisevansa tulevaisuudessa lisää teknisiä tietoja sekä työkaluja, joiden avulla käyttäjät ja kolmannet osapuolet voivat tunnistaa Claude-sisällön.

Kuvissa käytetään C2PA-standardia

Kuvien ja muiden tuettujen tiedostojen kohdalla Anthropic käyttää toisenlaista menetelmää. Niihin voidaan lisätä C2PA-standardin mukaista alkuperämetadataa, joka kertoo tiedoston alkuperästä ja sen käsittelystä. C2PA on jo käytössä useissa alan palveluissa ja työkaluissa.

Merkinnät eivät rajoitu pelkästään Claude-verkkopalveluun. Anthropic kertoo niiden koskevan tuettuja Claude-palveluita, kuten API-rajapintaa, Claude Codea, Claude Coworkia ja Claude Tagia. Merkintöjä käytetään myös silloin, kun Claudea käytetään esimerkiksi AWS:n, Google Cloudin tai Microsoft Foundryn kautta.

Anthropic kertoo soveltavansa merkintöjä maailmanlaajuisesti eikä ainoastaan EU:ssa. Taustalla ovat kuitenkin erityisesti EU:n uudet tekoälyn läpinäkyvyyttä koskevat vaatimukset, jotka tulivat voimaan 2. elokuuta. Olemassa oleville tekoälytuotteille on säädetty neljän kuukauden siirtymäaika, minkä vuoksi nykyisten Claude-mallien merkintöjen käyttöönotto jatkuu myöhemmin.

Vesileima ei takaa täydellistä tunnistamista

Järjestelmä ei myöskään tee tekoälyn tunnistamisesta aukotonta. Esimerkiksi C2PA-metadata voi kadota tiedostosta, jos sitä käsitellään tai ladataan palveluun, joka ei säilytä alkuperäisiä metatietoja. Myös tekstin vesileiman todellinen kestävyys jää nähtäväksi, sillä Anthropic ei ole vielä julkaissut menetelmän teknisiä yksityiskohtia.

Yhtiö korostaa itsekin, ettei tunnistettavan merkinnän puuttuminen tarkoita automaattisesti sitä, ettei sisältö olisi tekoälyn tuottamaa. Vesileimojen tarkoituksena on ennen kaikkea tehdä tekoälyn tuottaman sisällön alkuperän selvittämisestä nykyistä helpompaa.

Muutos on osa laajempaa kehitystä, jossa -yhtiöt pyrkivät tekemään generatiivisen tekoälyn tuottamasta sisällöstä koneellisesti tunnistettavaa. EU:n sääntelyssä tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi vesileimat, metadata ja muut alkuperän todentamiseen käytettävät teknologiat.

Hakkeroitu PlayStation 5 pyörittää nyt tekoälymalleja – parhaimmillaan yli 100 tokenia sekunnissa Kommentit pois päältä artikkelissa Hakkeroitu PlayStation 5 pyörittää nyt tekoälymalleja – parhaimmillaan yli 100 tokenia sekunnissa

-konsolista on onnistuttu tekemään paikallinen tekoälypalvelin. PS5LM-projektin muokattu versio pystyy hyödyntämään hakkeroidun konsolin grafiikkapiiriä ja aiempaa suurempaa osaa sen muistista, minkä ansiosta tekoälymallit toimivat huomattavasti aiempaa nopeammin.

Tom’s Hardwaren mukaan kehittäjä sai Llama 3.2 3B -kielimallin tuottamaan jopa 124 tokenia sekunnissa. Token tarkoittaa kielimallin käsittelemää tekstin osaa, joten lukema kertoo siitä, kuinka nopeasti pystyy muodostamaan vastauksiaan.

Grafiikkapiiri toi merkittävän nopeusparannuksen

PS5LM perustuu avoimen lähdekoodin llama.cpp-ohjelmistoon. Projektin ensimmäinen versio käytti lähinnä konsolin suoritinta, mikä rajoitti tekoälymallien käytettävissä olevan muistin noin kuuteen gigatavuun.

Uudessa toteutuksessa käytetään PS5_Vulkan-projektin kautta konsolin AMD-grafiikkapiiriä. Samalla tekoälymallien käyttöön saatiin noin 11,4 gigatavua muistia. Tämä mahdollistaa myös aiempaa suurempien kielimallien suorittamisen.

Kehittäjän ilmoittamissa testeissä Gemma 4 E4B saavutti noin 61 tokenia sekunnissa ja suurempi Qwen3.8-27B noin 20 tokenia sekunnissa. Tulokset havainnollistavat, kuinka mallin koko vaikuttaa suorituskykyyn: yli sadan tokenin nopeus saavutettiin pienemmällä mallilla, ei 27 miljardin parametrin mallilla.

Konsoli toimii myös kotiverkon tekoälypalvelimena

PS5LM:n käyttöliittymästä voi seurata esimerkiksi suorittimen ja grafiikkapiirin kuormitusta, lämpötiloja sekä muistinkäyttöä. Ohjelmisto tukee myös selaimella käytettävää keskustelunäkymää, joten konsolilla toimivaa kielimallia voi käyttää muilta saman kotiverkon laitteilta.

Ratkaisu toimii paikallisesti ilman pilvipalvelua, mutta vaatii muokatun eli niin sanotusti jailbreakatun PlayStation 5:n. Kyse ei siis ole Sonyn virallisesta ominaisuudesta, eikä tavallinen päivitetty pysty käyttämään sitä suoraan.

Projektin lähdekoodi ja tarkemmat tekniset tiedot ovat saatavilla GitHubissa. Vaikka kokeilu osoittaa pelikonsolin potentiaalin muuhunkin kuin pelaamiseen, suurten kielimallien suorittamista rajoittavat edelleen konsolin muisti ja laskentateho.

Lähteet: Tom’s Hardware

Claude alkoi estää pelien kopiointia – rajoitukset haittaavat myös tavallista pelikehitystä Kommentit pois päältä artikkelissa Claude alkoi estää pelien kopiointia – rajoitukset haittaavat myös tavallista pelikehitystä

Anthropicin – on alkanut kieltäytyä joidenkin olemassa olevien videopelien uudelleenluontiin liittyvien pyyntöjen toteuttamisesta. Tom’s Hardwaren mukaan käyttäjät ovat raportoineet samalla myös ongelmista tavallisissa pelinkehitystehtävissä ja ohjelmistojen takaisinmallinnuksessa.

Claude Codeen ja Opus 5.5 -malliin lisätty ohje pyrkii estämään yksittäisen olemassa olevan pelin jäljittelyn, vaikka kopio julkaistaisiin toisella nimellä. Ohjeen tarkoituksena ei ole kieltää alkuperäisten pelien tai samaan lajityyppiin kuuluvien uusien pelien kehittämistä.

Myös omien pelien kehittäjät kertovat ongelmista

Tom’s Hardware kertoo Claude Coden GitHubiin ilmestyneistä ilmoituksista, joissa tekoäly on keskeyttänyt kehitystyön tai kieltäytynyt auttamasta pelimekaniikan toteutuksessa. Käyttäjien mukaan ongelmia on ilmennyt myös esimerkiksi omien pelien huijauksenestojärjestelmien kehittämisessä ja tietoturvatarkastuksissa.

Erillisten käyttäjäraporttien mukaan Claude on kieltäytynyt myös joistakin yleisistä takaisinmallinnustehtävistä. Ilmoitukset eivät kuitenkaan osoita, että kaikki tällainen työ olisi estetty, eikä ole varmistettu, johtuvatko peli- ja tietoturvatehtävien rajoitukset samasta muutoksesta.

Anthropic vahvisti pelien kopiointia koskevan ohjeen

PC Gamerin mukaan Anthropicin tekniseen henkilöstöön kuuluva Addy Osmani vahvisti, että Claude Codeen lisättiin Opus 5.5 -mallia koskeva ohje, jonka tarkoitus on ohjata tekoälyä pois toisten kehittäjien tiettyjen pelien kopioinnista. Osmani korosti, että alkuperäisten pelien ja käyttäjän omiin suunnitelmiin perustuvien projektien pitäisi edelleen toimia.

Osmani kehotti kehittäjiä ilmoittamaan tapauksista, joissa Claude torjuu käyttäjän omaan peliin liittyvän tehtävän. Tämä viittaa siihen, että aikoo vielä säätää rajoituksen toimintaa palautteen perusteella.

Taustalla on pelialalla kasvanut huoli tekoälyn avulla nopeasti tuotetuista pelikopioista. Rajoitusten käytännön vaikutukset ovat kuitenkin herättäneet kysymyksiä siitä, miten järjestelmä erottaa luvattoman kopioinnin laillisesta ohjelmistokehityksestä.

Lähteet: Tom’s Hardware