Cyberpunk 2077 on riipaiseva pettymys, jota haluaa silti pelata Kommentit pois päältä artikkelissa Cyberpunk 2077 on riipaiseva pettymys, jota haluaa silti pelata

Cyberpunk 2077 kauneimmillaan

Cyberpunk 2077 (PC)

7.6 / 10
Hyvää Timanttista tarinankerrontaa ja FPS-seikkailua näyttävässä kaupungissa. Huonoa Night Cityssä on tylsää tehtävien ulkopuolella. Peli vaatii tehokkaan PC:n toimiakseen hyvin edes keskitason grafiikoilla. Yleisesti Cyberpunk 2077 on mukaansatempaava toimintapläjäys keskeneräiseksi jääneessä maailmassa. Joulumarkkinat taisivat tulla liian aikaisin, sillä peli olisi tarvinnut lisää kehitysaikaa.

Toimintaseikkailu julkaistiin 10.12.2020 pitkään paisuneen hypetyksen saattelemana. Pelinkehittäjä CD Project Redin markkinointitiimi oli taidokkaasti leikitellyt pelaajien tunteilla yli kahdeksan vuotta. Studion aiempi julkaisu (2015) oli aikanaan menestys kaikilla mittareilla ja Cyberpunkista toivottiin jotain vielä tykimpää.

Julkaisu oli kuitenkin katastrofi. Bugien riivaamaa peliä ei käytännössä pystynyt pelaamaan edeltävän sukupolven konsoleilla. -pelaajat voittivat tällä erää, sillä raskaan raudan pelikoneilla on alusta asti voinut pettyä Night Cityn onttoon maailmaan ilman suurempia teknisiä murheita.

Aloitetaan kuitenkin ensivaikutelmasta

Peli alkaa hahmoeditorista, jossa kehonkoostumusta ei voi muokata, mutta vehkeiden muotoa voi. Hahmosta voi piristävästi tehdä myös transsukupuolisen. Hahmon äänellä – miehekäs tai naisellinen – ja sukupuolella on merkitystä pelin romansseihin. Esimerkiksi homosuhteeseen tarvitaan joko naisellisesti puhuva nainen tai miehekkäästi puhuva mies. Myös hahmon taustatarinan saa valita, mutta sillä ei ole myöhemmin merkitystä pelinkulkuun.

Ahdas ja silmiä hivelevän kaunis Night City vaikuttaa kuhisevan elämää. NPC:t toimivat pelaajasta riippumattomasti keskustellen keskenään. Toisinaan he riitelevät tai lohduttavat toisiaan – toisinaan ammuskelevat ja ottavat yhteen poliisin kanssa. Kaupungin kaduilla vilisee tyylikkään omaperäisiä autoja, jotka mielellään töytäisevät varomatonta pelaajaa. Erityisen elämänmakuisilta tuntuvat omaa etuaan tavoittelevat poliisit ja rikolliset, joista molemmista löytyy sekä hyviksiä että pahiksia.

Yksi mieleenpainuvimmista detaljeista on autoradion tunnelmoiva musiikki. Rock, punk ja hip-hop kappaleita yhdistävät elektronisen musiikin sävyt, jotka pehmentävät kapinahenkeä juuri sopivasti nykypoppiin tottuneelle korvalle.

Kaikki on hyvin siihen asti, kunnes kaupungin tapahtumiin yrittää itse osallistua

Cyberpunk 2077:ssä on turha poiketa käsikirjoitetuista tehtävistä. Valtaosa NPC:istä kehottaa suksimaan kuuseen, kun heille juttelee. Night Cityn yöelämään ei voi osallistua, eikä esimerkiksi GTA-pelisarjalle tyypillisiä tehtävien ulkopuolisia aktiviteettejä – kuten vaikkapa golfaamista tai laskuvarjohyppyä – ole nimeksikään. Autoilijoilta puuttuu oma tekoälynsä, joten liikenneruuhkan saa aikaiseksi parkkeeraamalla autonsa puoli senttiä muiden ajolinjalle. Samasta syystä poliisit eivät osaa lähteä takaa-ajoon autoilla, mutta teleportaatio heiltä sentään onnistuu. Jos ammut siviiliä, vaikka talon katolta, niin joukko verenhimoisia poliisininjoja ilmestyy tyhjästä vierellesi. Siviilit reagoivat väkivaltaan vielä omituisemmin. Jos esimerkiksi otat vahinkoa hypätessäsi liian korkealta, niin siviilit tulkitsevat tilanteen vaaralliseksi ja painautuvat kyyryyn peittäen päänsä. Kovahermoisinkaan punkero ei yritä ottaa tilannetta haltuun.

Cyberpunk 2077 omituiset NPC:t
Joku tipahti, suojautukaa!

Pelissä on myös keskivertoa enemmän bugeja etenkin kaupungin rajaseuduilla. Jotkut bugeista ärsyttävät, mutta useimmille voi nauraa. Kerran olin tekemässä sivutehtävää, jossa piti pelastaa mies nimeltä Hwambe. Hwambe eksyi seuratessaan minua, ja hetken kuluttua sain puhelun, jossa hänen kerrottiin kuolleen. Useaa pelituntia myöhemmin olin tekemässä toista tehtävää, kun Hwambe yllättäen ilmestyi taakseni. Miehelle ei voinut jutella, mutta hän pysytteli kannoilla sellaisella vauhdilla, että karistamiseen tarvittiin urheiluautoa.

Ja silti, ongelmistaan huolimatta, Cyberpunk 2077 on hauska peli

Vaikka aluksi ärsyttää, että dialogien vastausvaihtoehdot eivät tunnu vaikuttavan pelin tapahtumiin, niin sekä päätehtävät että useat sivutehtävät ovat kertakaikkisen coolia toimintaa.

Kuvittele esimerkiksi seuraava tilanne. Olet tunnettu rokkari ja korruptiota vastustava terroristi. Katala pahisorganisaatio, Arasaka, kidnappaa tyttöystäväsi, ja eihän sellainen käy päinsä. Järjestät pienen mellakan Arasakan pilvenpiirtäjän juurelle. Mellakan suoman hämäyksen turvin lähdet toteuttamaan kirurgintarkkaa pelastusoperaatiota. Laskeudut helikopterilla pilvenpiirtäjän katolle terroristikavereittesi kanssa ja lataat akrobaattisin elkein järeän revolverisi. Taustalla kuuluu jytää industrial-musiikkia. Mikä parasta, luvassa on juuri niin sykähdyttävää toimintaa kuin odotat.

Cyberpunk 2077 tarjoaa erinomaisesti käsikirjoitettuja ja ääninäyteltyjä tehtäviä, jotka poikkeavat toisistaan juuri riittävästi. Sama hyökkäys- ja pakenemiskonsepti saadaan tuntumaan tuoreelta uniikkien ympäristöjen tuomilla haasteilla ja parhaiden lähestymistapojen puntaroinnilla. Viholliset voi joko tappaa, lamauttaa tai ohittaa hiiviskellen ja hakkeroiden.

Hahmopäivityksillä voi tehostaa haluamaansa lähestymistapaa. Miekaniskut saa palauttamaan energiaa, ja kyberaivoihin voi integroida enemmän RAM-muistia. Pian pelissä pärjää yhtä tehokkaasti kiväärillä kuin hakkeroinnilla – ainakin, jos ei hajauta kokemuspisteiden tarjoamia palkintoja liian moneen suuntaan.

Tarinan tunnelma vaihtelee katkeransuloisesta melankoliseen. Sivuhenkilöissä on syvyyttä ja harmaan sävyjä. Pelaaja on useimmiten itse kontrollissa, ja välianimaatioita annostellaan vain kaikkein kriittisimpiin juonenkäänteisiin. Hyvällä maulla sävelletystä soundtrackista jää mieleen etenkin taistelutilanteiden (2020) -henkiset metallireivit. Tunnelma on yksinkertaisesti kohdallaan, kunhan pitäytyy tehtävissä harhautumatta liikaa sooloilemaan.

Cyberpunk 2077:llä saattaa olla edessään kirkkaampi tulevaisuus

CD Project Red yrittää korjata vaikean julkaisun lokaamaa mainettaan ilmaisilla DLC-päivityksillä. Peliin on jo ehtinyt ilmestyä useita käyttäjien tekemiä modeja, jotka korjaavat pelin ongelmia. Viehättävästä kulissikaupungista on tulossa elävää kromia ja lihaa. Herää vain kysymys, että miksei tätä kaikkea voitu tehdä ensin ja julkaista peli vasta sitten?

Nintendo Switch 2 voi tuoda massoille takaisin Point & click-pelailun Kommentit pois päältä artikkelissa Nintendo Switch 2 voi tuoda massoille takaisin Point & click-pelailun

Muistatko vielä LucasArtsin Monkey Islandin tai Sierran King's Questin? Nämä aivotyötä ja huumoria yhdistäneet point-and-click-seikkailut olivat 90-luvun -pelien kuninkaita, kunnes katosivat lähes kokonaan konsolien vallatessa pelimaailman. Nyt tämä rakastettu genre elää uuden indie-kultakauden, ja Switch 2 saattaa olla se kipinä, joka nostaa sen taas parrasvaloihin.

Switch 2 tuo pöytään ominaisuuksia, jotka kuulostavat seikkailupelien ystävän unelmalta. Uusi Joy-Conien hiiritila mahdollistaa pelaamisen lähes PC-tyyliin ilman 80-luvun mikroaaltouunilta näyttävää monitoria. Lisäksi suurempi näyttö helpottaa pikselinmetsästystä ja jokainen vanhan koulun pelaaja tietää, että klikkailu on tarkkaa puuhaa.

Shaun Aitcheson, The Excavation of Hob's Barrow -pelin kehittäjä, uskoo vahvasti Switch 2:n potentiaaliin.

Tämä on ehdottomasti parempi alusta näille peleille kuin aiemmat laitteet. – Shaun sanoo.

Silti hän varoittaa, että kehittäjien on huomioitava kaikki ohjainvaihtoehdot, konsolilla hiiri ei ole itsestäänselvyys.

Ongelma on kuitenkin entisellään, vaikka pelit kuten Hob's Barrow ja ovat saaneet kriitikoilta suitsutusta myös Switchillä, myynti jää reilusti jälkeen PC:stä. Francisco Gonzalez (, Rosewater) epäilee, että uusi laite yksin ei käännä virtaa, mutta näkee mahdollisuuden houkutella ainakin pienen määrän uusia faneja, jos Nintendo saa eShopin löytötoiminnon kuntoon.

Point-and-click tuskin syrjäyttää räiskintöjä hittilistojen kärjestä, mutta jos Switch 2 onnistuu tuomaan lajityypin takaisin suuremman yleisön tietoisuuteen, voi edessä olla pieni retroherätys. Sillä jos jokin ansaitsee uuden nousun, niin se on peli, jossa yksittäinen lusikka saattaa olla koko juonen avain.

Assassin’s Creed: Shadows saattaa hiipiä Switch 2:lle Kommentit pois päältä artikkelissa Assassin’s Creed: Shadows saattaa hiipiä Switch 2:lle

Ubisoftin sijoittajapuhelussa lipsahti useita vihjeitä, jotka viittaavat siihen, että Assassin's Creed: Shadows on matkalla Switch 2:lle, vaikka virallista vahvistusta ei vielä tullut.

Yhtiön talousjohtaja Frédérick Duguet kertoi, että kuluvan tilikauden (joka päättyy maaliskuussa 2026) julkaisuihin kuuluu pari muuta peliä, jotka paljastetaan myöhemmin. Hän lisäsi myös, että yksi näistä julkaistaan Switch 2:lle. Myöhemmin toimitusjohtaja Yves Guillemot vihjasi, että Shadowsista on tulossa uusia versioita muille laitteille.

Vaikka ei suoraan myöntänyt mitään, peli on jo saanut huhutut PEGI-luokitukset Switch 2:lle, ja kun huomioi rivien välistä annetut vihjeet, on melko todennäköistä, että samurait ja ninjat löytävät tiensä Nintendon uutuuskonsolille ennen ensi kevättä.

Assassin's Creed: Shadows julkaistiin aiemmin :lle, Xbox Series X|S:lle, :lle ja pilvipalveluihin.