Viestipalvelu Discord ilmoitti tiistaina lykkäävänsä aiemmin julkistettua ja käyttäjien keskuudessa närää herättänyttä ikävarmennusuudistusta. Alkuperäisen suunnitelman mukaan kaikille käyttäjille olisi otettu käyttöön “teini-oletusasetukset”, mikä olisi tarkoittanut sitä, että aikuisten pitäisi todistaa ikänsä saadakseen kaikki palvelun ominaisuudet käyttöönsä. Vastaanotto oli kaikkea muuta kuin lämmin, ja osa käyttäjistä kutsui muutosta suorastaan sopimuksen katkaisijaksi.
Nyt Discord siirtää maailmanlaajuisen käyttöönoton vuoden 2026 jälkipuoliskolle. Tarkkaa päivämäärää ei ole kerrottu. Sen sijaan maissa, joissa laki vaatii ikävarmennusta, kuten Australiassa, Brasiliassa ja Isossa-Britanniassa käytännöt pysyvät ennallaan.
Yhtiön teknologiajohtaja ja toinen perustaja, Stanislav Vishnevskiy, myöntää blogikirjoituksessa, että uudistus tiedettiin alusta asti kiistanalaiseksi. Erityisesti kasvojentunnistukseen ja henkilöllisyystodistuksiin liittyvä epäluulo teknologiajättejä kohtaan on hänen mukaansa ymmärrettävää. Discord vakuuttaa, että yli 90 prosenttia käyttäjistä ei joutuisi vahvistamaan ikäänsä lainkaan, sillä yhtiön omat järjestelmät pystyvät päättelemään monien aikuisten iän automaattisesti.
Ikäarvioinnissa hyödynnetään esimerkiksi tilin ikää, maksutavan olemassaoloa, palvelimia joilla käyttäjä liikkuu ja yleisiä käyttötapoja. Discord korostaa, ettei se lue käyttäjien viestejä. Samalla yhtiö kuitenkin myöntää, että pelkkä “luottakaa meihin” ei riitä, varsinkin kun taustalla on jo viime syksyn tietoturvaloukkaus, joka horjutti käyttäjien uskoa.
Ennen globaalia julkaisua Discord lupaa lisätä vaihtoehtoisia varmennustapoja, kuten luottokorttivarmennuksen, julkaista teknisen selonteon automaattisista ikäjärjestelmistään sekä kertoa avoimesti, mitä ulkopuolisia palveluntarjoajia se käyttää. Lisäksi tulossa on erillinen spoilerikanavaominaisuus, jotta yhteisöjen ei tarvitsisi asettaa koko palvelinta ikärajoitetuksi vain keskustellakseen juonipaljastuksista tai raskaammista aiheista.
Aika näyttää, riittävätkö nämä lupaukset paikkaamaan syntynyttä luottamuspulaa vai ehtivätkö käyttäjät karata pysyvästi vaihtoehtoisiin alustoihin.
