HyvääHintaansa nähden laadukas ergonominen hiiri. Hiiren mukana kulkeva Bolt -dongle on kätevä. HuonoaToimii pattereilla, ladattavan akun sijaan. Horisontaalinen vieritysrulla olisi plussaa.
Ergonomisten hiirten historia kantautuu aina 90-luvun alusta ja ulkoisesti ne ei ole muuttunut kovinkaan paljon. Logitech on tarjonnut ergonomisia tuotteita jo pitkään ja nykyisestä mallistosta löytyy useampaa erilaista ergonomista hiirtä pystymalleista aina pallohiiriin.
Tällä kertaa arvostelemme Logitechin uutukaisen Lift -hiiren, joka on MX Verticalin pienikokoisempi ja edullisempi versio.
Lift on suunnattu erityisesti pienille ja keskikokoisille käsille, pitkiin sessioihin sekä helpottamaan ranteeseen kohdistuvaa painetta. Hiiren kerrotaan myös parantavan yläkropan asentoa.
Kuten MX Vertical, myös Lift on kuin perinteinen hiiri, joka on käännetty 57° kulmaan. Ranne asettuu normaalimpaan pystyasentoon ja peukalo lepää sille tarkoitetulla pedillä.
Lift käyttää Logitechin Advaned Optical Tracking -sensoria, jonka tarkkuus on enimmillään 4000 dpi:tä. Painikkeita hiirestä löytyy yhteensä 6 kappaletta. Perinteisten näppäimien ja rullan lisäksi hiiressä on eteen ja taaksepäin napit sekä kaksi keskinäppäintä.
Yhteys onnistuu joko Bluetoothin tai Logi Bolt USB-vastaanottimen avulla, joka kulkee kätevästi mukana paristokotelon sisällä. Kantamaksi luvataan 10 metriä. Hiiren virta saadaan yhdestä AA-paristosta, jonka kestoksi luvataan 24 kuukautta.
Logi Options -sovelluksen avulla käyttäjät voivat kustomoida hiiren painikkeita eri sovelluksille sopiviksi. Hiiren alta löytyy myös näppäin, jonka avulla voi vaihtaa käytevästi yhteyttä kolmen eri laitteen välillä.
Tältä Lift näyttää rinnallaan Logitechin MX Master 3 -hiiren kanssa.
Lift tuntuu kädessä luonnolliselta ja siirtyminen perinteisemmästä hiirestä ottaa muutaman päivän. Varsinkin käden siirtäminen näppäimistöltä hiirelle ja toisinpäin saattaa alussa kaataa korkeamman hiiren kumoon.
Peukalonäppäinten ohessa voisi olla toinen horisontaalinen vieritysrulla, mutta tätä ei löydy edes arvokkaammasta MX Vertical -mallista.
Hinnaltaan Lift on noin 40 euroa edullisempi kuin MX Vertical, joka nousee samaan hintaluokkaan Logitechin lippulaivamallin MX Master 3 -hiiren kanssa.
Kompaktit näppäimistöt ovat viime vuosina nousseet todella suosituiksi, eikä syyttä. Pienempi koko jättää enemmän tilaa hiirelle ja tekee työpisteestä siistimmän näköisen. Logitech G512 X 75 hyppää mukaan tähän trendiin 75-prosenttisella rakenteellaan, mutta yrittää samalla tarjota jotain hieman erilaista kuin kilpailijansa. Lopputuloksena on persoonallinen pelinäppäimistö, jossa riittää sekä hyviä ideoita että pieniä erikoisuuksia.
Miellyttävä kirjoitustuntuma
Kirjoitustuntuma on erittäin miellyttävä: näppäimet liikkuvat pehmeästi eivätkä pidä suurempaa meteliä. Tämä tekee näppäimistöstä mukavan niin pelaamiseen kuin pidempään tekstinkirjoitukseenkin. Näppäimet eivät myöskään tunnu liian herkiltä heti paketista otettuna, mikä helpottaa käyttöönottoa huomattavasti. Näppäimistöön myydään erikseen kämmentuki, joka näyttää erittäin hyvältä näppäimistön valaistuksen kanssa.
Kahden maailman hybridi
Pelaajia varten Logitech on lisännyt mukaan yhdeksän analogista kytkintä, joiden herkkyyttä voi säätää oman maun mukaan 0,1mm – 4,0mm välillä G HUBin kautta. Idea on erinomainen etenkin kilpailullisissa peleissä, joissa näppäinpainallusten tarkkuudella on merkitystä. Ainoa pieni miinus on se, että analogisia kytkimiä tulee mukana melko rajallinen määrä(9), joten käyttäjän pitää itse päättää, mihin näppäimiin ne kannattaa asentaa. Koko näppäimistöä ei myöskään ole mahdollista muuttaa analogiseksi, sillä analoginen ohjaus toimii vain 39 hybridipaikassa (näppäimistön vasemmassa lohkossa sekä nuolinäppäimissä).
Älykästä muotoilua laitteen pohjassa
Mukana tulevat myös näppäinhattujen ja kytkinten irrottimet, jotka toimivat samalla näppäimistön jalkoina. Ratkaisu tuntuu aluksi hieman oudolta, koska en ole itse törmännyt tällaiseen ratkaisuun aiemimn, mutta ainakin Logitech on yrittänyt tehdä jotain tavallisesta poikkeavaa. Käytännöllisyys näkyy myös erillisissä säätörullissa. Äänenvoimakkuuden säätö onnistuu nopeasti ilman ylimääräisiä näppäinyhdistelmiä, ja valaistuksen kirkkautta voi muuttaa lennosta. G HUB -ohjelmiston kautta valaistusta ja säätimien toimintoja pystyy muokkaamaan melko hyvin.
Innovatiivinen hybridi vaativalle pelaajalle
Logitech G512 X 75 on poikkeuksellisen mielenkiintoinen pelinäppäimistö, joka yrittää sillata kuilun perinteisten mekaanisten kytkinten ja uuden analogisen teknologian välillä. Ratkaisu toimii loistavasti: laite tarjoaa mekaanisen näppäimistön miellyttävän kirjoitustuntuman, mutta antaa kilpapelaajalle ratkaisevan edun WASD-alueen ultra-tarkoilla TMR-analogisensoreilla ja salamannopealla 8 000 Hz raportointinopeudella.
Laite ei kuitenkaan ole täydellinen. Noin 180 euron hintaluokassa kokonaan muovinen runko tuntuu hieman halvalta, ja langattoman yhteyden puute voi olla monelle kynnyskysymys. Myös näyttävän, RGB-valoa loistavasti heijastavan akryylisen kämmentuen myyminen erikseen nostaa kokonaiskustannuksia selvästi.
Vaikka G512 X 75 ei ole täydellinen, se tarjoaa silti kiinnostavan yhdistelmän analogista pelisuorituskykyä, laadukasta kirjoitustuntumaa ja monipuolista muokattavuutta, mikä tekee siitä varteenotettavan vaihtoehdon monelle pelaajalle.
Testi: Aaron Veijalainen
7 / 10
Hyvää+Kompakti 75 % koko
+Sulava ja hiljainen kirjoitustuntuma
+Analogiset kytkimet mukana
+Kätevät säätörullat äänenvoimakkuudelle ja valaistukselle
+Tyylikäs ja persoonallinen ulkoasuHuonoa-Analogisia kytkimiä mukana vain 9 kappaletta
-muovinen runko
-kämmentuki myydään erikseen
YhteenvetoG512X on valinta kustomoinnista innostuvalle kilpapelaajalle, joka haluaa analogisen suorituskyvyn pelinäppäimiinsä tinkimättä muun näppäimistön kirjoitustuntumasta. Jos taas etsit täysin langatonta kokonaisuutta tai vaadit laadukkaampaa runkoa tähän hintaan, markkinoilta löytyy vahvempia haastajia
On olemassa pelejä, jotka unohtuvat heti, ja sitten on sellaisia kuin All Hail The Orb. Sellaisia, jotka eivät ehkä aluksi näytä miltään erikoiselta, mutta jäävät päähän pyörimään vielä pitkään sulkemisen jälkeen. LeGingerDevin ensimmäinen Steam-julkaisu osuu juuri tähän jälkimmäiseen kategoriaan.
All Hail The Orb on LeGingerDevin PC:lle kehittämä pikselitaiteinen idle- ja clicker-sekoitus, jossa pelaaja palvoo salaperäistä Orbia, kutsuu kultisteja ja rakentaa vähitellen automaattisesti rullaavaa “uskontotehdasta”. Peli ei yritä olla suuri seikkailu tai haastava strategia, vaan enemmänkin rauhallinen, hieman hölmö ja tarkoituksella absurdi kokemus.
Orb, Devotion ja kultin hiljainen kasvu
Pelin ydin on yksinkertainen, klikkaa Orbia, kerää Devotionia ja avaa uusia huoneita. Mutta se mikä alkaa pelkkänä klikkailuna muuttuu nopeasti järjestelmäksi, jossa pelaaja ei enää ole yksin tekemässä kaikkea. Devotion toimii etenemisen polttoaineena. Sitä keräämällä avataan huoneita, alttareita ja uusia toimintoja, jotka vievät peliä eteenpäin. Tarinallinen elementti tulee esiin tummanpuhuvan olennon kautta, joka opastaa pelaajaa eteenpäin ja antaa maailmalle pienen, lähes rituaalimaisen sävyn.
Kun pelaaja etenee, Orb ei enää ole yksinäinen projekti. Kultistit tulevat mukaan ja peli alkaa käytännössä pelata itseään. Kultistit keräävät Devotionia passiivisesti, huoneet tuottavat resursseja ja pelaaja siirtyy enemmän ohjaajan rooliin. Tämä on idle-pelien ydintä, mutta All Hail The Orb tekee siitä yllättävän rauhallisen kokemuksen. Ei ole painetta optimoida kaikkea heti, vaan eteneminen tapahtuu kuin itsestään rakentuva rituaali.
Pelin suurin oivallus on siinä, että se ei koskaan rankaise pelaajaa. Tässä pelissä ei voi epäonnistua, voit vain edetä hitaasti tai vielä hitaammin.
Ankkojen valtakunta – pelin absurdi sydän
Jos yksi asia nousee ylitse muiden, se on ankat. Niitä on paljon, ja ne ovat paljon enemmän kuin pelkkä vitsi. Ankkoja voi pyöriä järjestelmissä, niitä käytetään Duck-energian tuottamiseen ja ne liittyvät jopa generaattoreihin ja portaalipäivityksiin.
Pelaajana tämä tuntuu ensin satunnaiselta huumorilta, mutta nopeasti siitä tulee osa pelin identiteettiä. Ankat ovat kuin muistutus siitä, ettei tämän pelin maailma yritä olla looginen, vaan oma itsensä.
Eteneminen ja pelin rakenne
Pelissä ei ole haastetta perinteisessä mielessä. Ei ole kuolemaa, epäonnistumista tai stressiä. Sen sijaan etenemistä rajoittavat huoneiden päivitykset, energiamuodot ja säilytysputkilot, jotka pakottavat pelaajan etenemään vaiheittain. Alussa varastohuone ja alttari ohjaavat etenemistä, myöhemmin mukaan tulevat kultistien huoneet ja erilaiset päivityspatsaat. Pelaaminen muuttuu vähitellen yksinkertaisesta klikkauksesta järjestelmän hallinnaksi.
Lisäksi mukana on yllättävä sivuelementti, uhkapelimäinen järjestelmä, jolla voi saada ankkoja, sekä kultistien “uudelleenmaalaus”, jolla heitä voi erikoistaa eri tehtäviin. Tämä tuo peliin pientä syvyyttä, vaikka kokonaisuus pysyy edelleen hyvin rennon tuntuisena.
Saavutukset, Albert ja kosmeettinen kaaos
Saavutuksilla on oikea merkitys, mikä on idle-pelissä aina plussaa. Niitä voi käyttää Albert-hahmon kautta erilaisten lisätoimintojen ostamiseen. Näihin kuuluvat esimerkiksi confetti kanuuna kultistien kutsumiseen, käsi-kauppa, jolla pelaajan käden ulkoasua voi muuttaa, Orb-huoneen koristeet, boombox, jolla musiikkityylejä voi vaihtaa.
Tämä tekee saavutusten keräämisestä mielekästä, eikä vain “lukujen jahtaamista”.
Yksinkertainen mutta toimiva maailma
Pelin pikselitaide on selkeää ja helposti lähestyttävää. Se ei yritä olla näyttävä, vaan luettava ja rauhallinen. Animaatiot toimivat hyvin ja tukevat sitä, että ruudulla tapahtuu jatkuvasti pieniä, mutta selkeitä asioita.
Äänimaailma on kevyt ja miellyttävä. Musiikkivariaatiot, joita voi avata pelin sisäisellä valuutalla, tuovat vaihtelua pitkäänkin sessioon. Kokonaisuus tukee pelin rauhallista ja hieman humoristista sävyä.
Pieni peli, joka kasvaa omituiseksi rituaaliksi
All Hail The Orb on peli, joka ei yritä kilpailla isoilla systeemeillä tai korkealla vaikeusasteella. Sen sijaan se rakentaa oman pienen maailmansa, jossa klikkaaminen muuttuu rituaaliksi, kultit kasvavat hiljalleen ja ankat vaeltavat taustalla kuin mikään ei olisi outoa. Pelin suurin vahvuus on sen rentous ja omaperäinen rakenne. Se ei pakota, ei stressaa eikä rankaise. Se vain etenee ja pelaaja seuraa mukana.
Tarjoushinta 6,20 € (normaalisti 6,89 €) tekee siitä helpon kokeilun, etenkin jos idle- ja clicker-pelit sekä pienet indie-erikoisuudet kiinnostavat.
8 / 10
Hyvää:+ Erittäin rento ja stressitön pelattavuus
+ Omaperäinen kultti- ja Orb-teema
+ Kultistit ja automaatio tuovat syvyyttä
+ Saavutuksilla oikea merkitys
+ Ankat
+ Kevyt mutta toimiva pikselityyliHuonoa:- Hidas eteneminen ei sovi kaikille
- Monimutkaiset järjestelmät voivat hämmentää
- Voi tuntua “itsestään pyörivältä” liian passiiviselta.
-Varsinaista uudelleen pelattavuus arvoa ei oleYhteenveto:All Hail The Orb on peli, joka ei yritä kilpailla isoilla systeemeillä tai korkealla vaikeusasteella. Sen sijaan se rakentaa oman pienen maailmansa, jossa klikkaaminen muuttuu rituaaliksi, kultit kasvavat hiljalleen ja ankat vaeltavat taustalla kuin mikään ei olisi outoa. Pelin suurin vahvuus on sen rentous ja omaperäinen rakenne. Se ei pakota, ei stressaa eikä rankaise. Se vain etenee ja pelaaja seuraa mukana.
Tarjoushinta 6,20 € (normaalisti 6,89 €) tekee siitä helpon kokeilun, etenkin jos idle- ja clicker-pelit sekä pienet indie-erikoisuudet kiinnostavat.
