Kotimainen audiovisuaalinen ala on julkaissut yhteiset, kunnianhimoiset tavoitteensa seuraavalle hallituskaudelle. Suomen elokuvasäätiön keskiviikkona 27.5.2026 julkaisemassa tiedotteessa painotetaan, että lisäpanostukset elokuva- ja tv-tuotantoihin eivät ole valtiolle menoerä vaan strateginen investointi. Julkinen elokuvarahoitus palautuu yhteiskunnalle jopa kaksinkertaisena verojen ja muiden maksujen muodossa, mutta tällä hetkellä Suomen av-ala kärsii pahasta rahoitusvajeesta.
Tukileikkaukset ajavat immateriaalioikeudet ulkomaille
Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2025 teettämä selvitys elokuvatuotantojen julkisista tuista osoittaa karun todellisuuden: julkinen rahoitus ei enää vastaa alan nykyistä kustannustasoa eikä kansainvälistä kilpailutilannetta. Tukivaroja on leikattu merkittävästi kymmenen vuoden takaisesta tilanteesta samaan aikaan, kun tuotantokustannukset ovat nousseet selvästi.
Suomen elokuvasäätiön tuotantotuki on elinehto kotimaisen elokuvan laadulle ja moninaisuudelle. Riittämätön kotimainen rahoitus ajaa tuotannot hakemaan rahoitusta rajojen ulkopuolelta. Tämä johtaa siihen, että suurin osa teosten arvokkaista immateriaalioikeuksista ja tulevista tuloista siirtyy suoraan ulkomaisten yritysten haltuun, ja suomalaiset tekijät menettävät kilpailuetunsa.
Suomi on julkisessa rahoituksessa selvästi muita Pohjoismaita jäljessä, jopa bruttokansantuotteeseen ja väkilukuun suhteutettuna. Ero näkyi konkreettisesti myös kansainvälisessä menestyksessä: Ruotsi, Norja ja Tanska voittivat kaikki Oscar-palkinnon alkuvuodesta 2026, kun taas Suomen ehdokkaiden taival katkesi jo alkukierroksilla.
Neljä konkreettista vaatimusta seuraaville päättäjille
Av-ala muistuttaa, että suomalaisilla elokuvilla ja sarjoilla on suuren työllisyys- ja kulttuurivaikutuksen lisäksi merkittävä turvallisuuspoliittinen rooli. Kotimaiset tarinat vahvistavat kansallista yhteisöllisyyttä, henkistä kriisinkestävyyttä sekä yhteiskunnan resilienssiä kriisitilanteissa.
Alan solmiman strategian mukaan seuraavan hallituksen on toteutettava neljä keskeistä toimenpidettä:
- Audiovisuaalisen alan oma kasvuohjelma: Tähtää kansainvälisen näkyvyyden, viennin ja työllisyyden merkittävään kasvuun.
- Rahoituksen palauttaminen: Elokuvasäätiön kautta jaettavaa rahoitusta on korotettava vuosittaisilla 2 miljoonan euron tasokorotuksilla aina 32 miljoonaan euroon asti vuoteen 2032 mennessä.
- Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen: Elokuvasäätiön asema on varmistettava muiden kansallisten taidelaitosten tapaan omalla momentillaan valtion budjetissa.
- Tuotantokannustimen uudistaminen: Rahoitusehdot on palautettava palvelemaan monipuolisemmin myös puhtaasti kotimaisten tuotantojen tarpeita, kuten suurimmassa osassa muuta Eurooppaa jo tehdään.
Investointien palauttaminen kymmenen vuoden takaiselle tasolle elvyttäisi koko luovan talouden arvoverkkoa, johon kuuluvat tuotantoyhtiöiden lisäksi levittäjät, elokuvateatterit, festivaalit sekä jälkituotantoyhtiöt.