Ensimmäiset kuvat Harrison Fordin esittämästä Thunderboltista nyt julkiKommentit pois päältä artikkelissa Ensimmäiset kuvat Harrison Fordin esittämästä Thunderboltista nyt julki
Ikoniksikin tituleerattu Harrison Ford liittyy Marvelin elokuvauniversumiin Thaddeus ”Thunderbolt” Rossin roolissa tulevassa jatko-osassa Captain America: New World Order.
Internetin ihmeelliseen maailmaan on juuri vuotanut kuvamateriaalia kulissien takaa, joka paljastaa miltä Fordin hahmo tulevassa Marvel-spektaakkelissa näyttääkään. Just Jaredin näpsimissä ja sosiaaliseen mediaan jaetuissa kuvissa nähdään Ford Thunderbolt Rossina, joka on nyt Yhdysvaltain presidentti. Fanien suruksi Thunderboltin tavaramerkiksi muodostuneet miehekkään viikset vielä puuttuvat.
Kuvat voit tarkistaa tästä alta:
Harrison Ford as President Thunderbolt Ross on the set of ‘CAPTAIN AMERICA: NEW WORLD ORDER’
Disneyn ja Pixarin rakastettu animaatiosaaga saa jatkoa, kun Toy Story 5 saapuu valkokankaille tulevana kesänä. Torstaina 28.toukokuuta 2026 julkaistun tiedotteen mukaan elokuvan lippujen ennakkomyynti on virallisesti alkanut elokuvateattereiden verkkokaupoissa sekä lippukassoilla kautta maan. Ennakkomyynnin käynnistymisen yhteydessä julkistettiin myös elokuvan suomeksi puhutun version nimekäs ääninäyttelijäkaarti.
Tuttu ydinryhmä tallella, uusia yllätysnimiä mukana
Suomalaisittain elokuvassa kuullaan upea sekoitus tutuiksi tulleita hahmoääniä sekä täysin uusia yllätysnimiä. Lelujengin itseoikeutettuina vetäjinä jatkavat itseoikeutetusti Antti Pääkkönen (Woody) ja Santeri Kinnunen (Buzz Lightyear). Myös Nina Tapio palaa Jessien rooliin.
Mielenkiintoisina uusina ääninä elokuvaan liittyvät muun muassa Luyeye “Viki” Konssi (Atlas), Henri Piispanen (Pleksipääpizza), Sari Aalto (Snappy) sekä urheiluselostajana parhaiten tunnettu Antero Mertaranta, joka esittää hauskassa leikkikohtauksessa Woodyn uskollisen ratsun alter egoa, Evil Bullseyeta (Napakymppi). Alkuperäisversiossa kyseisessä cameoroolissa kuullaan Tony-palkittu Alan Cumming.
Kansainvälistä tähtiloistoa alkuperäisversioon tuo myös kuusinkertainen Grammy-voittaja, megatähti Bad Bunny. Hän tekee äänicameon hylätyssä pihavarastossa asuvana, vaivattoman coolina Pizza with Sunglasses -leluna (suomeksi Pleksipääpizza), jonka vuorosanat Henri Piispanen tulkitsee suomiversioon.
Lelujen ja tablettien välinen kamppailu Bonnien huomiosta
Tällä kertaa Woody, Buzz ja kumppanit joutuvat historiansa vaikeimman haasteen eteen, kun he päätyvät suoralle törmäyskurssille modernin tekniikan kanssa. Kamppailu lapsen leikkiajasta käy kuumana, kun perheen Bonnie-tyttö saa käsiinsä Lilypad-nimisen älylaitteen (suomeksi Myy Lohi, alkuperäisversiona Greta Lee). Älykkäällä tabletilla on omat mullistavat ja itsepäiset ajatuksensa siitä, mikä on parasta lapsen kehitykselle, ja perinteiset lelut huomaavat jäävänsä nopeasti kakkoseksi.
Elokuvan on käsikirjoittanut ja ohjannut Oscar-palkittu Pixar-veteraani Andrew Stanton (WALL-E, Nemoa etsimässä), ja apulaisohjaajana on toiminut Kenna Harris. Elokuvan musiikista vastaa itseoikeutetusti Oscar-voittaja Randy Newman, joka palaa säveltämään ikonisia teemoja jo viidettä kertaa.
Muissa suomenkielisissä rooleissa kuullaan laajaa kaartia suosittuja näyttelijöitä ja viihdyttäjiä, kuten Jukka Puotila (Herra Piikkis), Joonas Nordman (Kahveli), Mikko Kivinen (Rex), Sasu Moilanen (Combat Carl) ja Petteri Summanen (Röh). Toy Story 5 saa Suomen ensi-iltansa elokuvateattereissa keskiviikkona 17. kesäkuuta 2026.
Kotimainen audiovisuaalinen ala on julkaissut yhteiset, kunnianhimoiset tavoitteensa seuraavalle hallituskaudelle. Suomen elokuvasäätiön keskiviikkona 27.5.2026 julkaisemassa tiedotteessa painotetaan, että lisäpanostukset elokuva- ja tv-tuotantoihin eivät ole valtiolle menoerä vaan strateginen investointi. Julkinen elokuvarahoitus palautuu yhteiskunnalle jopa kaksinkertaisena verojen ja muiden maksujen muodossa, mutta tällä hetkellä Suomen av-ala kärsii pahasta rahoitusvajeesta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2025 teettämä selvitys elokuvatuotantojen julkisista tuista osoittaa karun todellisuuden: julkinen rahoitus ei enää vastaa alan nykyistä kustannustasoa eikä kansainvälistä kilpailutilannetta. Tukivaroja on leikattu merkittävästi kymmenen vuoden takaisesta tilanteesta samaan aikaan, kun tuotantokustannukset ovat nousseet selvästi.
Suomen elokuvasäätiön tuotantotuki on elinehto kotimaisen elokuvan laadulle ja moninaisuudelle. Riittämätön kotimainen rahoitus ajaa tuotannot hakemaan rahoitusta rajojen ulkopuolelta. Tämä johtaa siihen, että suurin osa teosten arvokkaista immateriaalioikeuksista ja tulevista tuloista siirtyy suoraan ulkomaisten yritysten haltuun, ja suomalaiset tekijät menettävät kilpailuetunsa.
Suomi on julkisessa rahoituksessa selvästi muita Pohjoismaita jäljessä, jopa bruttokansantuotteeseen ja väkilukuun suhteutettuna. Ero näkyi konkreettisesti myös kansainvälisessä menestyksessä: Ruotsi, Norja ja Tanska voittivat kaikki Oscar-palkinnon alkuvuodesta 2026, kun taas Suomen ehdokkaiden taival katkesi jo alkukierroksilla.
Neljä konkreettista vaatimusta seuraaville päättäjille
Av-ala muistuttaa, että suomalaisilla elokuvilla ja sarjoilla on suuren työllisyys- ja kulttuurivaikutuksen lisäksi merkittävä turvallisuuspoliittinen rooli. Kotimaiset tarinat vahvistavat kansallista yhteisöllisyyttä, henkistä kriisinkestävyyttä sekä yhteiskunnan resilienssiä kriisitilanteissa.
Alan solmiman strategian mukaan seuraavan hallituksen on toteutettava neljä keskeistä toimenpidettä:
Audiovisuaalisen alan oma kasvuohjelma: Tähtää kansainvälisen näkyvyyden, viennin ja työllisyyden merkittävään kasvuun.
Rahoituksen palauttaminen: Elokuvasäätiön kautta jaettavaa rahoitusta on korotettava vuosittaisilla 2 miljoonan euron tasokorotuksilla aina 32 miljoonaan euroon asti vuoteen 2032 mennessä.
Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen: Elokuvasäätiön asema on varmistettava muiden kansallisten taidelaitosten tapaan omalla momentillaan valtion budjetissa.
Tuotantokannustimen uudistaminen: Rahoitusehdot on palautettava palvelemaan monipuolisemmin myös puhtaasti kotimaisten tuotantojen tarpeita, kuten suurimmassa osassa muuta Eurooppaa jo tehdään.
Investointien palauttaminen kymmenen vuoden takaiselle tasolle elvyttäisi koko luovan talouden arvoverkkoa, johon kuuluvat tuotantoyhtiöiden lisäksi levittäjät, elokuvateatterit, festivaalit sekä jälkituotantoyhtiöt.
