Gemini voi pian luoda Google Docs -asiakirjasi podcasteiksi Kommentit pois päältä artikkelissa Gemini voi pian luoda Google Docs -asiakirjasi podcasteiksi

Google laajentaa Gemini-tekoälynsä käyttöä Workspace-sovelluksissa. Pian voit muuntaa Google Docs -asiakirjasi AI:n luomaksi podcastiksi tai pyytää sitä lukemaan tekstisi ääneen. Tulossa on myös ”Help me refine” -työkalu, joka ehdottaa parannuksia tekstiin kommenttien muodossa.

Myöhemmin tänä vuonna Sheetsiin saadaan ”Help me analyze” -ominaisuus, joka auttaa analysoimaan taulukoita ja löytämään trendejä – kuin tekoälyanalyytikko.

Uudet Docs-ominaisuudet saapuvat lähiviikkoina, Sheets-päivitykset myöhemmin vuonna 2025.

Microsoft ykkösenä tietojenkalastelun suosikkibrändinä Kommentit pois päältä artikkelissa Microsoft ykkösenä tietojenkalastelun suosikkibrändinä

Microsoft on ollut vuoden 2025 lopulla tietojenkalastelun eli niin sanotun phishingin suosituin brändi. Check Point Researchin Brand Phishing -raportin mukaan rikolliset jäljittelivät Microsoftia 22 prosentissa kaikista havaitusta huijausyrityksistä. Google ja Amazon seuraavat listoilla 13 ja 9 prosentin osuudella, ja myös Facebook (Meta) on palannut viidenneksi suosituimpien joukkoon.

Huijarit eivät ainoastaan yritä napata aikuisten salasanoja, vaan myös lapset ovat kohteena. Esimerkiksi Roblox-pelin nimissä levitettiin väärennettyjä sivuja, joilla tarjottiin muka-uusia pelejä kuten ”SKIBIDI Steal a Brainrot”. Sivut näyttivät aidolta, mutta taustalla kerättiin käyttäjätunnuksia, ilman että uhrilla oli aavistustakaan vaarasta.

Myös Netflixiä ja Facebookia jäljittelevät sivustot ovat olleet aktiivisia. Tavoitteena on kerätä sähköpostiosoitteita, salasanoja ja puhelinnumeroita, joita voidaan käyttää tilien kaappaamiseen, myymiseen tai jatkohuijauksiin. Huijauksissa hyödynnetään esimerkiksi verkkotunnusten pieniä kirjainmuutoksia ja aitoja näyttäviä sivuja, jotka saavat käyttäjän luottamaan sisältöön.

Asiantuntijat korostavat ennaltaehkäisyn merkitystä. Tekoälypohjainen havainnointi, vahvat tunnistautumiset ja jatkuva tietoturvakoulutus ovat keinoja suojautua. Check Point Researchin mukaan huijarit sopeutuvat nopeasti uusiin alustoihin ja käyttävät tunnettuja brändejä hyväkseen vetoamalla kiireeseen, palkintoihin ja tuttuuteen.

Raportti muistuttaa, että tutut digipalvelut voivat olla sekä arkea helpottavia työkaluja että houkutuksia rikollisille, joten valppaana kannattaa pysyä niin työssä kuin peleissäkin.

Tekoälykin voi “nähdä” optisia illuusioita ja paljastaa aivoistamme yllättäviä asioita Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälykin voi “nähdä” optisia illuusioita ja paljastaa aivoistamme yllättäviä asioita

Ihmiset eivät aina näe maailmaa sellaisena kuin se on. Kuun koko näyttää suuremmalta horisontissa kuin korkealla taivaalla, vaikka etäisyys pysyy samana. Nyt tutkijat ovat huomanneet, että jotkut tekoälyt voivat erehtyä samoista optisista illuusioista kuin mekin. Tämä antaa uuden näkökulman siihen, miten aivomme käsittelevät näköhavaintoja.

Japanilaiset tutkijat testasivat PredNet-nimistä syväverkkoa illuusioilla, kuten pyörivillä “käärmeillä”, jotka näyttävät liikkuvan, vaikka kuva on täysin staattinen. Yllättäen tekoäly erehtyi samoista kohdista kuin ihmiset, tukien teoriaa siitä, että aivomme ennakoivat liikettä ennen kuin näemme sen. Erotkin löytyivät: kun ihmiset keskittyvät yhteen kohtaan, muu liike näyttää pysähtyvän, mutta PredNet näkee kaiken liikkuvana kerralla.

Toisaalla australialaiset tutkijat yhdistivät kvanttifysiikkaa tekoälyyn mallintaakseen, miten ihminen voi nähdä esimerkiksi Rubin-vaasin joko maljakoksi tai kahdeksi profiiliksi. Tekoäly vaihteli tulkintojen välillä aivan kuten ihmiset, mikä antaa viitteitä siitä, miten aivomme tekevät päätöksiä epävarmoissa tilanteissa.

Tutkimus ei tarkoita, että aivomme olisivat kvanttisia, vaan että tietyt päätöksentekoprosessit voidaan ymmärtää paremmin kvanttimekaniikan avulla. Lisäksi ilmiöstä voi olla apua, kun suunnitellaan, miten avaruusmatkailijat näkevät maailman painottomuudessa. Näyttäisi siltä, että näkökokemuksemme muuttuu, kun silmämme eivät voi arvioida etäisyyksiä maan vetovoiman mukaan.

Vaikka tekoäly ei vieläkään näe maailmaa aivan kuin me, sen avulla voimme ymmärtää, miksi aivomme tekevät oikoteitä ja miksi joskus “näemme harhoja”. Se on kuin katselisimme omaa näköjärjestelmäämme peilistä ja tekoäly on peili, joka ei valita.