Teknologia

Grammarly noussut Suomen suosituimmaksi tekoälypalveluksi – tietoturvariskit kasvussa Kommentit pois päältä artikkelissa Grammarly noussut Suomen suosituimmaksi tekoälypalveluksi – tietoturvariskit kasvussa

Generatiivisen tekoälyn käyttö on räjähtänyt kasvuun Suomessa, ja erityisesti kieliasun korjaukseen keskittyvä on noussut maan käytetyimmäksi tekoälypalveluksi. Palo Alto Networksin 9. kesäkuuta julkaistun -raportin mukaan tekoälyliikenne kasvoi maailmanlaajuisesti 890 % vuoden 2024 aikana, mikä näkyy myös Suomessa.

Grammarlyn osuus kaikesta tekoälykäytöstä Suomessa on huikeat 49,7 %, ja sitä seuraavat ja Microsoft Power Apps. Käytön räjähdysmäinen kasvu kuvastaa tekoälyn nopeaa kypsymistä ja sen tuomia tehokkuusetuja eri toimialoilla – raportissa jopa 40 %:n taloudellisia hyötyjä.

Tietoturvariskit kasvavat rinnalla

Kasvun varjopuolena ovat merkittävästi lisääntyneet tietovuodot ja turvallisuusuhat. Tietovuodot tekoälysovellusten kautta ovat yli kaksinkertaistuneet ja muodostavat jo 14 % kaikista tietoturvaloukkauksista.

Raportin mukaan:

  • Organisaatiot käyttävät keskimäärin 66 eri tekoälysovellusta, joista noin 10 % arvioidaan riskialttiiksi.
  • Yli 70 % testatuista sovelluksista oli haavoittuvia jailbreaking-tekniikoille.
  • Joissakin tapauksissa tekoäly on tuottanut vaarallista tai laitonta sisältöä, kuten ohjeita aseiden valmistamiseen tai syrjivää kieltä.

Erityisen huolestuttavia ovat koodin generointiin liittyvät tekoälysovellukset, joita käytetään laajasti teknologia- ja valmistavassa teollisuudessa. Nämä alat muodostavat 39 % koodaukseen liittyvästä tekoälyliikenteestä.

Palo Alto Networksin suositukset

Raportti kehottaa organisaatioita rakentamaan monikerroksisen tekoälystrategian, joka sisältää:

  • Yleiskatsauksen tekoälyn käytöstä organisaatiossa
  • Selkeät käyttörajat ja ohjeistukset
  • Tietojen ja käyttäjien suojaamisen koko tekoälyekosysteemissä
  • Käyttöoikeuksien hallinnan, joka huomioi:
    • Käyttäjätyypin
    • Sijainnin
    • Laitteet
    • Sovellusten riskitason
  • Nollaluottamusmallin käyttöönoton uhkien, kuten haittaohjelmien ja tietovuotojen torjumiseksi

Tekoälyn hyödyntäminen voi tuoda merkittäviä hyötyjä, mutta vain, jos sen käyttö on turvallista ja hallittua.

General Motors rakentaa IT:nsä uusiksi AI-osaamisen ympärille Kommentit pois päältä artikkelissa General Motors rakentaa IT:nsä uusiksi AI-osaamisen ympärille

Autovalmistaja on irtisanonut yli 10 prosenttia IT-osastonsa työntekijöistä eli noin 600 toimihenkilöä. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä säästökuurista, vaan paljon puhuvasta suunnanmuutoksesta: vanhaa osaamista vaihdetaan nyt tekoälypainotteiseen työvoimaan.

Yhtiön mukaan tavoitteena on “valmistaa organisaatiota tulevaisuutta varten”, mutta käytännössä hakee nyt työntekijöitä, jotka osaavat rakentaa tekoälyjärjestelmiä alusta asti. Pelkkä :n käyttö ei siis enää riitä ansioluettelossa. GM etsii erityisesti osaajia tekoälymallien kehitykseen, data-analytiikkaan, pilvipalveluihin, agenttiteknologiaan sekä promptisuunnitteluun.

Muutos ei tullut täysin yllätyksenä. GM on vähentänyt toimihenkilöitä jo pidempään, ja esimerkiksi vuonna 2024 yhtiö leikkasi noin tuhat ohjelmistotyöntekijää. Viime vuonna taloon palkattiin myös autonomisten ajoneuvojen konkari Sterling Anderson johtamaan ohjelmistopuolta uusiksi. Sen jälkeen useita johtajia poistui yrityksestä ja tilalle on rekrytoitu vahvaa tekoälyosaamista esimerkiksi Behrad Toghin ja Rashed Haqn muodossa.

GM:n liike kertoo samalla paljon koko teknologiamaailman suunnasta. Yritykset eivät enää vain lisää tekoälytyökaluja vanhoihin tiimeihin, vaan rakentavat organisaatioita uusiksi niiden ympärille. Käytännössä tekoäly ei ole enää “lisäominaisuus”, vaan osa työn ydintä ja se näkyy nyt myös rekrytoinneissa sekä irtisanomisissa.

Lähde: Techcrunch

Halpa pelaaminen on pian historiaa, kiitos tekoälyn Kommentit pois päältä artikkelissa Halpa pelaaminen on pian historiaa, kiitos tekoälyn

Tekoälyn läpimurto :n jälkeen on saanut teknologiayhtiöt ryntäämään samaan suuntaan kuin ilmaiselle ämpärille joista kaikki haluavat osansa. Valitettavasti lasku tästä innosta on nyt saapumassa tavallisille pelaajille. Tekoäly vaatii valtavasti muistia ja tallennustilaa, ja seurauksena RAM- ja SSD-hinnat ovat nousseet rajusti, eikä helpotusta ole näkyvissä ainakaan vuoteen 2026.

Tilanne on karu erityisesti -pelaajille. DDR5-muistin hinnat ovat nelinkertaistuneet muutamassa kuukaudessa. Esimerkiksi 32 gigatavun DDR5-muistipaketti, joka maksoi vielä kesällä noin 75 euroa, voi nyt maksaa yli 300 euroa. Suurimmat muistivalmistajat , ja ohjaavat tuotantoaan tekoälykeskuksiin, joissa käytetään HBM-huippumuistia. Kuluttajat jäävät nuolemaan näppejään, ja Micron ehti jo sulkea Crucial-brändinsä kuluttajapuolen kokonaan.

Myös konsolipelaaminen on vaarassa kallistua entisestään. ja Series -konsolit ovat jo kokeneet useita hinnankorotuksia, ja analyytikot arvioivat, että konsolien hinnat voivat nousta 10–15 % seuraavan parin vuoden aikana. Se tarkoittaisi käytännössä, että seuraavan sukupolven konsolit saattavat alkaa jopa 550–600 eurosta. Ei ihan sitä “helppoa ja edullista” pelaamista, jota konsolit yleensä lupaavat.

PC-puolella luvut ovat vielä synkempiä. Ensi vuonna 1 000–1 200 euron pelitietokone voi olla käytännössä mahdoton rakentaa. Näytönohjaimet kallistuvat GDDR7-muistin vuoksi, ja RAM- sekä SSD-hinnat jatkavat nousuaan arviolta vielä 30 % lisää. Jopa suuret valmistajat, kuten ja , varautuvat noin 20 % hinnankorotuksiin, ja osa myy jo nyt koneita ilman muistia. Kyllä, luit oikein, eli ostat koneen ja hankit RAMit erikseen.

Lopputulos on selvä: tekoäly ei ole vain ohjelmistoa pilvessä, vaan se syö konkreettisesti pelaajien laitteistobudjettia. Vaikka tekoäly lupaa tehokkuutta ja tulevaisuutta, sen hintalappu näkyy nyt pelikoneissa, konsoleissa ja jopa puhelimissa. Pelaajien näkökulmasta tämä ei ole sci-fiä, tämä on kallis todellisuus, joka tekee harrastuksesta entistä vähemmän saavutettavan.