Teknologia

Grammarly noussut Suomen suosituimmaksi tekoälypalveluksi – tietoturvariskit kasvussa Kommentit pois päältä artikkelissa Grammarly noussut Suomen suosituimmaksi tekoälypalveluksi – tietoturvariskit kasvussa

Generatiivisen tekoälyn käyttö on räjähtänyt kasvuun Suomessa, ja erityisesti kieliasun korjaukseen keskittyvä on noussut maan käytetyimmäksi tekoälypalveluksi. Palo Alto Networksin 9. kesäkuuta julkaistun -raportin mukaan tekoälyliikenne kasvoi maailmanlaajuisesti 890 % vuoden 2024 aikana, mikä näkyy myös Suomessa.

Grammarlyn osuus kaikesta tekoälykäytöstä Suomessa on huikeat 49,7 %, ja sitä seuraavat ja Microsoft Power Apps. Käytön räjähdysmäinen kasvu kuvastaa tekoälyn nopeaa kypsymistä ja sen tuomia tehokkuusetuja eri toimialoilla – raportissa jopa 40 %:n taloudellisia hyötyjä.

Tietoturvariskit kasvavat rinnalla

Kasvun varjopuolena ovat merkittävästi lisääntyneet tietovuodot ja turvallisuusuhat. Tietovuodot tekoälysovellusten kautta ovat yli kaksinkertaistuneet ja muodostavat jo 14 % kaikista tietoturvaloukkauksista.

Raportin mukaan:

  • Organisaatiot käyttävät keskimäärin 66 eri tekoälysovellusta, joista noin 10 % arvioidaan riskialttiiksi.
  • Yli 70 % testatuista sovelluksista oli haavoittuvia jailbreaking-tekniikoille.
  • Joissakin tapauksissa tekoäly on tuottanut vaarallista tai laitonta sisältöä, kuten ohjeita aseiden valmistamiseen tai syrjivää kieltä.

Erityisen huolestuttavia ovat koodin generointiin liittyvät tekoälysovellukset, joita käytetään laajasti teknologia- ja valmistavassa teollisuudessa. Nämä alat muodostavat 39 % koodaukseen liittyvästä tekoälyliikenteestä.

Palo Alto Networksin suositukset

Raportti kehottaa organisaatioita rakentamaan monikerroksisen tekoälystrategian, joka sisältää:

  • Yleiskatsauksen tekoälyn käytöstä organisaatiossa
  • Selkeät käyttörajat ja ohjeistukset
  • Tietojen ja käyttäjien suojaamisen koko tekoälyekosysteemissä
  • Käyttöoikeuksien hallinnan, joka huomioi:
    • Käyttäjätyypin
    • Sijainnin
    • Laitteet
    • Sovellusten riskitason
  • Nollaluottamusmallin käyttöönoton uhkien, kuten haittaohjelmien ja tietovuotojen torjumiseksi

Tekoälyn hyödyntäminen voi tuoda merkittäviä hyötyjä, mutta vain, jos sen käyttö on turvallista ja hallittua.

Vanhemmat haastavat OpenAI:n oikeuteen – ChatGPT:n väitetään neuvoneen tytärtä lopettamaan epilepsialääkityksen Kommentit pois päältä artikkelissa Vanhemmat haastavat OpenAI:n oikeuteen – ChatGPT:n väitetään neuvoneen tytärtä lopettamaan epilepsialääkityksen

ChatGPT

31-vuotiaan ohjelmistoinsinööri Bowen Wanin vanhemmat ovat haastaneet :n oikeuteen Yhdysvalloissa. Perheen mukaan :n -malli neuvoi epilepsiaa sairastanutta Wania vähentämään kohtauslääkitystään ja salaamaan muutokset hoitavilta lääkäreiltä. Wan kuoli helmikuussa 2026.

Oikeusjutun mukaan Wan käytti ChatGPT:tä apuna muun muassa lääkitykseen ja työtilanteeseensa liittyvissä huolissa. Hän pelkäsi epilepsialääke lamotrigiinin vaikuttavan puheeseensa ja vaikeuttavan työnhakua. Perheen mukaan laati hänelle suunnitelmia lääkkeen annoksen vähentämiseksi, vaikka muutoksista ei ollut sovittu lääkärin kanssa.

TechCrunchin mukaan oikeusasiakirjoissa väitetään chatbotin myös rohkaisseen Wania olemaan kertomatta lääkitysmuutoksista lääkäreilleen. Kun Wan kuvaili sekavuutta ja muita huolestuttavia oireita, ChatGPT:n kerrotaan tulkinneen niitä lääkityksen vähentämiseen liittyväksi sopeutumiseksi sen sijaan, että se olisi kehottanut hakeutumaan hoitoon.

Wanin kuoleman jälkeen tehdyssä tutkimuksessa hänen verensä lamotrigiinipitoisuus oli huomattavan alhainen. Perhe katsoo, että OpenAI:n olisi pitänyt estää chatbotia antamasta tällaista yksilöllistä lääketieteellistä ohjeistusta. Kyse on kuitenkin perheen oikeudessa esittämistä väitteistä, eikä OpenAI:n vastuuta tai tapahtumien syy-yhteyttä ole ratkaistu.

OpenAI kuvaili tapausta The New York Timesille antamassaan kommentissa sydäntäsärkeväksi. Yhtiö huomautti, että kyseessä oli ChatGPT:n vanhempi versio, ja kertoi uudempien mallien tunnistavan aiempaa paremmin tilanteita, joissa tarvitaan kiireellistä apua. GPT-4o poistettiin ChatGPT:stä helmikuussa 2026.

Tapaus nostaa jälleen esiin kysymyksen siitä, missä kulkee keskustelevaa tekoälyä hyödyntävien palveluiden vastuu terveyteen liittyvissä neuvoissa. Tekoälyn vastaukset eivät korvaa lääkärin arviota, eikä reseptilääkitystä pidä muuttaa chatbotin ohjeiden perusteella.

Lähteet: TechCrunch

Äiti syötti lapsensa oireet ChatGPT:lle ja sai yllättävän diagnoosiehdotuksen Kommentit pois päältä artikkelissa Äiti syötti lapsensa oireet ChatGPT:lle ja sai yllättävän diagnoosiehdotuksen

Britanniassa 19 kuukauden ikäisen Lilyn perhe kertoo, että auttoi heitä löytämään vihjeen lapsen harvinaiseen sairauteen. Lily oli jo neljän kuukauden ikäisenä sydänleikkauksessa, mutta diagnoosia ei pitkään löytynyt. Lopulta tammikuussa tutkimuksissa selvisi, että hänellä on Multisystemic Smooth Muscle Dysfunction Syndrome eli MSMDS-oireyhtymä.

Lilyn äiti Rosie kertoi syöttäneensä lapsen oireita ChatGPT:lle. ehdotti MSMDS:ää, mutta lääkäreille ehdotus ei aluksi herättänyt suurta innostusta. Osa ei ollut koskaan kuullut sairaudesta ja toiset pitivät sitä liian harvinaisena todennäköiseksi vaihtoehdoksi. Myöhemmin diagnoosi kuitenkin varmistui tutkimuksissa.

MSMDS johtuu ACTA2-geenin muutoksesta ja voi vaikuttaa esimerkiksi sydämeen ja munuaisiin. Maailmassa tunnetaan noin 70 tapausta ja Britanniassa vain kuusi. Lily kärsii sydänongelmien lisäksi jatkuvasti laajentuneista pupilleista ja joutuu käyttämään aurinkolaseja ulkona.

Tapaus on kuitenkin myös muistutus siitä, ettei ChatGPT:tä kannata ottaa lääkärin korvaajaksi. Genetic Alliance UK:n toimitusjohtaja Nick Meade kehottaa suhtautumaan tekoälyn antamiin diagnoosiehdotuksiin varoen. Oxfordin yliopistossa aiemmin tänä vuonna julkaistu tutkimus päätyi samansuuntaiseen arvioon: nykyiset tekoälymallit voivat antaa vääriä diagnooseja tai olla tunnistamatta tilanteita, joissa tarvitaan kiireellistä hoitoa.

Lilyn perhe yrittää nyt kerätä rahaa sairauden tutkimukseen ACTA2 Alliance UK -järjestön kautta. Tavoitteena on rahoittaa myös vähemmän kajoavien geeniterapiahoitojen tutkimusta. Perhe järjesti tällä viikolla Move-a-thon-tempauksen, jossa osallistujat keräävät kävely-, juoksu-, uinti- ja tanssimatkoja yhteensä Bathin ja Bostonin välisen noin 3 300 mailin eli yli 5 300 kilometrin matkan verran. Diagnoosi toi vihdoin nimen Lilyn sairaudelle. Nyt perheen katse on tutkimuksessa ja siinä, voisiko sairauteen jonain päivänä löytyä tehokas hoito.

Lähde: BBC