Firenut Gamesin julkaisema, Team Blastin kehittämä Have a Blast on tavallaan niinkuin tuulahdus jostain aivan toisesta ajasta. Ei semmoisesta, jolloin pelattiin jotain NHL:n tai Guitar Heron kaltaista, vaan jotain paljon aikaisempaa. Star Controlin hypermeleetä, Lieroa, Wingsiä, 1990-lukua. Ulkoisesti peli on juuri niin modernin näköinen kuin alustaltaan voi odottaa, mutta siinä on jotain hyvin vanhaa. Aluksia on muutamaa erilaista, eroa lähinnä erikoishyökkäyksissä jonka pitäisi antaa jonkinlaista eroa balansointiin. Ratoja on myös muutamaa erilaista, vaihtelevilla ansoilla ja esteillä.
Periaatteessa jopa 90-luvun sohvapeleissä on enemmän liikkuvia osia kuin Have a Blastissa, eli peli voidaan luokitella siihen jokseenkin harvaan äärimmäisen minimalististen pelien joukkoon. Se on juuri niin hauskaa kuin sohvapelaamisen kuuluukin olla, mutta jokin tuntuu jättävän kylmäksi. Eri ratojen pelaaminen vaaroineen päivineen tuntuu sessioittain kovin samanlaisilta ja tietty pelin kääntyminen täysin päälaelleen johtoasemasta tappioasemaan ja sen tuoma draama tuntuu puuttuvan, joka on esimerkiksi lautapelisuunnittelussa elintärkeää. Se löytyy esimerkiksi Worms -pelisarjan tyyppisistä peleistä ja se on luonnostaan mukana suurimmassa osassa urheilupelejä.
Pelissä ei sinänsä ole mitään vikaa, se ohjautuu oikein hyvin ja on miellyttävää katsella ja kuunnella, mutta siinä ei myöskään ole mitään erityistä. Se voi sopia hyvin paljon partypelejä pelaavalle yhdeksi lisäpalikaksi kokoelmaan, mutta aika lailla siinä se on.