Arvostelut

Hiirenhiljainen työmyyrä – arvostelussa Logitech MX Master 3S Kommentit pois päältä artikkelissa Hiirenhiljainen työmyyrä – arvostelussa Logitech MX Master 3S

Logitech MX Master 3S

Logitech MX Master 3S

9 / 10
Hyvää Laadukas, kaksi vieritysrullaa, tarkkuus, useamman laitteen väliset yhteydet, akunkesto, hiljaiset näppäimet. Huonoa Ei välttämättä tarpeeksi uutta päivittämiseen MX Master 3 -mallista. Yleisesti Yksi parhaimmista työkäyttöön suunnatuista hiiristä.

on uudistanut erityisesti työkäyttöön suunnatun MX-sarjan lippulaivahiiren Master 3S-malliin. Parannellussa mallissa on tarkempi Darkfield-sensori sekä hiirenhiljaiset painikkeet.

Ulkoisesti 3S-malli ei eroa edellisestä 3-mallista, mutta kursorin liikkeistä vastaa paranneltu Darkfield-sensori, joka tarjoaa aiemman 4 000 DPI:n tarkkuuden sijaan 8 000 DPI:n tarkkuuden. Hiirtä voi käyttää jopa lasipinnalla, mikäli sen paksuus ylittää 4 mm.

Hiiren päänäppäimet vasen ja oikea ovat vaihtuneet uusiin hiljaisiin Quiet Click -kytkimiin, jotka ovat jopa 90 % hiljaisemmat kuin edeltäjässä. Yhteensä painikkeita hiiressä on 7. Mukana on perinteisten lisäksi mm. edellinen ja seuraava, sovelluksen vaihto sekä vieritysrullan vaihtonäppäin.

Yhteydet hoituvat edelleen Bluetoothin avulla, mutta Unifying USB-vastaanotin on vaihtunut Logitechin uuteen Bolt -vastaanottimeen.

Siihen uudistetut ominaisuudet jäävätkin, sillä kaikki muut ominaisuudet ovat täysin samaa. Vieritysrulla on tuttu sähkömagneettinen MagSpeed Smartshift, joka kykenee vierittämään jopa 1 000 riviä sekunnissa. Mukana on myös aiemmasta mallista tuttu kätevä peukalovieritysrulla, jolla hoituu esimerkiksi zoomaus tai vaakavieritys.

500 mAh:n litiumpolymeeriakun kesto on myös samainen 70 tuntia täyteen ladattuna ja minuutin pikalatauksella 3 tuntia. Lataus tapahtuu USB-C kaapelin avulla. Hiiren pohjassa on myös tuttu kolmen laitteen kytkin, jolla eri laitteilla työskentely onnistuu helposti ja vaivattomasti.

Laite toimii moitteettomasti sekä , Linux, Mac, Android sekä iPad -laitteilla, mutta hiirestä on saatavilla myös “For Mac” -versio, joka toimitetaan ilman Logitech Bolt -vastaanotinta.

Laitteen hallinta tapahtuu Logitech Options+ -sovelluksen avulla ja myös aiemmasta tuttu Flow -sovellus on edelleen käytössä. Sen avulla voi hallita ja siirtää tiedostoja eri laitteiden välillä.

Arvostelun kirjoitushetkellä n. 100 euron hintaluokassa pyörivä Logitech MX 3S on yksinkertaisesti yksi parhaimmista työskentelyyn suunnatuista hiiristä markkinoilla. Se on laadukkaasti rakennettu ja ergonominen. MX Master 3S on saatavilla tumman harmaana sekä vaalean värisenä.

MX Master 3SMX Master 3
Tarkkuus8 000 DPI4 000 DPI
NäppäimetQuiet Click–
YhteysBluetooth & Logitech BoltBluetooth & Logitech Unifying
Pituus124,9 mm124,9 mm
Leveys84,3 mm84,3 mm
Korkeus51 mm51 mm
Paino141 g141 g
Hintan. 100 €n. 80 €

Testi: Logitech G512 X 75 on loistava idea, mutta hinta ja muovisuus jarruttavat kokonaisuutta Kommentit pois päältä artikkelissa Testi: Logitech G512 X 75 on loistava idea, mutta hinta ja muovisuus jarruttavat kokonaisuutta

Kompaktit näppäimistöt ovat viime vuosina nousseet todella suosituiksi, eikä syyttä. Pienempi koko jättää enemmän tilaa hiirelle ja tekee työpisteestä siistimmän näköisen. G512 X 75 hyppää mukaan tähän trendiin 75-prosenttisella rakenteellaan, mutta yrittää samalla tarjota jotain hieman erilaista kuin kilpailijansa. Lopputuloksena on persoonallinen pelinäppäimistö, jossa riittää sekä hyviä ideoita että pieniä erikoisuuksia.

Miellyttävä kirjoitustuntuma

Kirjoitustuntuma on erittäin miellyttävä: näppäimet liikkuvat pehmeästi eivätkä pidä suurempaa meteliä. Tämä tekee näppäimistöstä mukavan niin pelaamiseen kuin pidempään tekstinkirjoitukseenkin. Näppäimet eivät myöskään tunnu liian herkiltä heti paketista otettuna, mikä helpottaa käyttöönottoa huomattavasti. Näppäimistöön myydään erikseen kämmentuki, joka näyttää erittäin hyvältä näppäimistön valaistuksen kanssa.

Kahden maailman hybridi

Pelaajia varten Logitech on lisännyt mukaan yhdeksän analogista kytkintä, joiden herkkyyttä voi säätää oman maun mukaan 0,1mm – 4,0mm välillä G HUBin kautta. Idea on erinomainen etenkin kilpailullisissa peleissä, joissa näppäinpainallusten tarkkuudella on merkitystä. Ainoa pieni miinus on se, että analogisia kytkimiä tulee mukana melko rajallinen määrä(9), joten käyttäjän pitää itse päättää, mihin näppäimiin ne kannattaa asentaa. Koko näppäimistöä ei myöskään ole mahdollista muuttaa analogiseksi, sillä analoginen ohjaus toimii vain 39 hybridipaikassa (näppäimistön vasemmassa lohkossa sekä nuolinäppäimissä).

Älykästä muotoilua laitteen pohjassa

Mukana tulevat myös näppäinhattujen ja kytkinten irrottimet, jotka toimivat samalla näppäimistön jalkoina. Ratkaisu tuntuu aluksi hieman oudolta, koska en ole itse törmännyt tällaiseen ratkaisuun aiemimn, mutta ainakin Logitech on yrittänyt tehdä jotain tavallisesta poikkeavaa. Käytännöllisyys näkyy myös erillisissä säätörullissa. Äänenvoimakkuuden säätö onnistuu nopeasti ilman ylimääräisiä näppäinyhdistelmiä, ja valaistuksen kirkkautta voi muuttaa lennosta. G HUB -ohjelmiston kautta valaistusta ja säätimien toimintoja pystyy muokkaamaan melko hyvin.

Innovatiivinen hybridi vaativalle pelaajalle

Logitech G512 X 75 on poikkeuksellisen mielenkiintoinen pelinäppäimistö, joka yrittää sillata kuilun perinteisten mekaanisten kytkinten ja uuden analogisen teknologian välillä. Ratkaisu toimii loistavasti: laite tarjoaa mekaanisen näppäimistön miellyttävän kirjoitustuntuman, mutta antaa kilpapelaajalle ratkaisevan edun WASD-alueen ultra-tarkoilla TMR-analogisensoreilla ja salamannopealla 8 000 Hz raportointinopeudella.

Laite ei kuitenkaan ole täydellinen. Noin 180 euron hintaluokassa kokonaan muovinen runko tuntuu hieman halvalta, ja langattoman yhteyden puute voi olla monelle kynnyskysymys. Myös näyttävän, RGB-valoa loistavasti heijastavan akryylisen kämmentuen myyminen erikseen nostaa kokonaiskustannuksia selvästi.

Vaikka G512 X 75 ei ole täydellinen, se tarjoaa silti kiinnostavan yhdistelmän analogista pelisuorituskykyä, laadukasta kirjoitustuntumaa ja monipuolista muokattavuutta, mikä tekee siitä varteenotettavan vaihtoehdon monelle pelaajalle.

Testi: Aaron Veijalainen

7 / 10
Hyvää +Kompakti 75 % koko +Sulava ja hiljainen kirjoitustuntuma +Analogiset kytkimet mukana +Kätevät säätörullat äänenvoimakkuudelle ja valaistukselle +Tyylikäs ja persoonallinen ulkoasu Huonoa -Analogisia kytkimiä mukana vain 9 kappaletta -muovinen runko -kämmentuki myydään erikseen Yhteenveto G512X on valinta kustomoinnista innostuvalle kilpapelaajalle, joka haluaa analogisen suorituskyvyn pelinäppäimiinsä tinkimättä muun näppäimistön kirjoitustuntumasta. Jos taas etsit täysin langatonta kokonaisuutta tai vaadit laadukkaampaa runkoa tähän hintaan, markkinoilta löytyy vahvempia haastajia

Pikselinen klikkausrituaali ripauksella ankkoja – arvostelussa All Hail The Orb Kommentit pois päältä artikkelissa Pikselinen klikkausrituaali ripauksella ankkoja – arvostelussa All Hail The Orb

On olemassa pelejä, jotka unohtuvat heti, ja sitten on sellaisia kuin . Sellaisia, jotka eivät ehkä aluksi näytä miltään erikoiselta, mutta jäävät päähän pyörimään vielä pitkään sulkemisen jälkeen. LeGingerDevin ensimmäinen -julkaisu osuu juuri tähän jälkimmäiseen kategoriaan.

All Hail The Orb on LeGingerDevin :lle kehittämä pikselitaiteinen idle- ja clicker-sekoitus, jossa pelaaja palvoo salaperäistä Orbia, kutsuu kultisteja ja rakentaa vähitellen automaattisesti rullaavaa “uskontotehdasta”. Peli ei yritä olla suuri seikkailu tai haastava strategia, vaan enemmänkin rauhallinen, hieman hölmö ja tarkoituksella absurdi kokemus.

Orb, Devotion ja kultin hiljainen kasvu

Pelin ydin on yksinkertainen, klikkaa Orbia, kerää Devotionia ja avaa uusia huoneita. Mutta se mikä alkaa pelkkänä klikkailuna muuttuu nopeasti järjestelmäksi, jossa pelaaja ei enää ole yksin tekemässä kaikkea. Devotion toimii etenemisen polttoaineena. Sitä keräämällä avataan huoneita, alttareita ja uusia toimintoja, jotka vievät peliä eteenpäin. Tarinallinen elementti tulee esiin tummanpuhuvan olennon kautta, joka opastaa pelaajaa eteenpäin ja antaa maailmalle pienen, lähes rituaalimaisen sävyn.

Kun pelaaja etenee, Orb ei enää ole yksinäinen projekti. Kultistit tulevat mukaan ja peli alkaa käytännössä pelata itseään. Kultistit keräävät Devotionia passiivisesti, huoneet tuottavat resursseja ja pelaaja siirtyy enemmän ohjaajan rooliin. Tämä on idle-pelien ydintä, mutta All Hail The Orb tekee siitä yllättävän rauhallisen kokemuksen. Ei ole painetta optimoida kaikkea heti, vaan eteneminen tapahtuu kuin itsestään rakentuva rituaali.

Pelin suurin oivallus on siinä, että se ei koskaan rankaise pelaajaa. Tässä pelissä ei voi epäonnistua, voit vain edetä hitaasti tai vielä hitaammin.

Ankkojen valtakunta – pelin absurdi sydän

Jos yksi asia nousee ylitse muiden, se on ankat. Niitä on paljon, ja ne ovat paljon enemmän kuin pelkkä vitsi. Ankkoja voi pyöriä järjestelmissä, niitä käytetään Duck-energian tuottamiseen ja ne liittyvät jopa generaattoreihin ja portaalipäivityksiin.

Pelaajana tämä tuntuu ensin satunnaiselta huumorilta, mutta nopeasti siitä tulee osa pelin identiteettiä. Ankat ovat kuin muistutus siitä, ettei tämän pelin maailma yritä olla looginen, vaan oma itsensä.

Eteneminen ja pelin rakenne

Pelissä ei ole haastetta perinteisessä mielessä. Ei ole kuolemaa, epäonnistumista tai stressiä. Sen sijaan etenemistä rajoittavat huoneiden päivitykset, energiamuodot ja säilytysputkilot, jotka pakottavat pelaajan etenemään vaiheittain. Alussa varastohuone ja alttari ohjaavat etenemistä, myöhemmin mukaan tulevat kultistien huoneet ja erilaiset päivityspatsaat. Pelaaminen muuttuu vähitellen yksinkertaisesta klikkauksesta järjestelmän hallinnaksi.

Lisäksi mukana on yllättävä sivuelementti, uhkapelimäinen järjestelmä, jolla voi saada ankkoja, sekä kultistien “uudelleenmaalaus”, jolla heitä voi erikoistaa eri tehtäviin. Tämä tuo peliin pientä syvyyttä, vaikka kokonaisuus pysyy edelleen hyvin rennon tuntuisena.

Saavutukset, Albert ja kosmeettinen kaaos

Saavutuksilla on oikea merkitys, mikä on idle-pelissä aina plussaa. Niitä voi käyttää Albert-hahmon kautta erilaisten lisätoimintojen ostamiseen. Näihin kuuluvat esimerkiksi confetti kanuuna kultistien kutsumiseen, käsi-kauppa, jolla pelaajan käden ulkoasua voi muuttaa, Orb-huoneen koristeet, boombox, jolla musiikkityylejä voi vaihtaa.

Tämä tekee saavutusten keräämisestä mielekästä, eikä vain “lukujen jahtaamista”.

Yksinkertainen mutta toimiva maailma

Pelin pikselitaide on selkeää ja helposti lähestyttävää. Se ei yritä olla näyttävä, vaan luettava ja rauhallinen. Animaatiot toimivat hyvin ja tukevat sitä, että ruudulla tapahtuu jatkuvasti pieniä, mutta selkeitä asioita.

Äänimaailma on kevyt ja miellyttävä. Musiikkivariaatiot, joita voi avata pelin sisäisellä valuutalla, tuovat vaihtelua pitkäänkin sessioon. Kokonaisuus tukee pelin rauhallista ja hieman humoristista sävyä.

Pieni peli, joka kasvaa omituiseksi rituaaliksi

All Hail The Orb on peli, joka ei yritä kilpailla isoilla systeemeillä tai korkealla vaikeusasteella. Sen sijaan se rakentaa oman pienen maailmansa, jossa klikkaaminen muuttuu rituaaliksi, kultit kasvavat hiljalleen ja ankat vaeltavat taustalla kuin mikään ei olisi outoa. Pelin suurin vahvuus on sen rentous ja omaperäinen rakenne. Se ei pakota, ei stressaa eikä rankaise. Se vain etenee ja pelaaja seuraa mukana.

Tarjoushinta 6,20 € (normaalisti 6,89 €) tekee siitä helpon kokeilun, etenkin jos idle- ja clicker-pelit sekä pienet indie-erikoisuudet kiinnostavat.

8 / 10
Hyvää: + Erittäin rento ja stressitön pelattavuus + Omaperäinen kultti- ja Orb-teema + Kultistit ja automaatio tuovat syvyyttä + Saavutuksilla oikea merkitys + Ankat + Kevyt mutta toimiva pikselityyli Huonoa: - Hidas eteneminen ei sovi kaikille - Monimutkaiset järjestelmät voivat hämmentää - Voi tuntua “itsestään pyörivältä” liian passiiviselta. -Varsinaista uudelleen pelattavuus arvoa ei ole Yhteenveto: All Hail The Orb on peli, joka ei yritä kilpailla isoilla systeemeillä tai korkealla vaikeusasteella. Sen sijaan se rakentaa oman pienen maailmansa, jossa klikkaaminen muuttuu rituaaliksi, kultit kasvavat hiljalleen ja ankat vaeltavat taustalla kuin mikään ei olisi outoa. Pelin suurin vahvuus on sen rentous ja omaperäinen rakenne. Se ei pakota, ei stressaa eikä rankaise. Se vain etenee ja pelaaja seuraa mukana. Tarjoushinta 6,20 € (normaalisti 6,89 €) tekee siitä helpon kokeilun, etenkin jos idle- ja clicker-pelit sekä pienet indie-erikoisuudet kiinnostavat.