Pac-Man World Re-Pack (Nintendo Switch)
Pac-Man WORLD Re-PAC on remasteroitu versio vuonna 1999 julkaisusta PS1-tasohyppely-klassikosta, joka on julkaistu nyt laajemmin nykyisille konsolialustoille, mutta myöskin PC:llekin. Pelin kehittäjänä on tällä kertaa häärinyt japanilainen pelikehittäjä Now Production ja julkaisina toimi Bandai Namco Entertainment. Nykyaikaistettuun klassikkoon on paranneltu pelimekaniikkoja, hiottu käyttöliittymää ja toki sokerina pohjalla – päivitetty myöskin grafiikat, luonnollisestikin! Pelissä pääsee väistelemään haamuja, ratkaisemaan erilaisia kiperiä pulmia ja pelastamaan kokonaisen PAC-perheen sen vallitsevan maailman pahuudelta. Kuulostaa jännältä, eikös? Peli sisältää myös erilaisia pelitiloja kuten MAZE MODE, jossa pelaaja pääsee selvittämään tietään ulos erilaisista 3D-sokkeloista. Quest MODE-tilan suorittamalla voi avata sen ”ainoan oikean” alkuperäisen PAC-MAN-pelin.
On PAC-Manin syntymäpäivä. Kotona käy ilmi, että haamut ovat siepanneet hänen perheensä ja ystävänsä ja pilanneet juhlat! Tämän jälkeen PAC-MAN lähtee pelastusretkelle Ghost Island -saarelle. Tästä käynnistyy jännittävä seikkailu, mutta vangitseeko se palaajansa tarpeeksi hyvin remasteroituna vielä vuonna 2022?
Rakkaudella remasteroitu hotkija
pac-man world re-pac on varmaa viihdettä sellaisille, jotka hakevat pelistä nostalgiapläjäystä vuoden 1999-version jo pelanneena. Peli on takuulla ollut KOVA juttu aikoina, jolloin perinteisiä tasohyppelyitä on siirretty vuosi vuodelta etenevissä määrin 3D-muottiin. Ylipäänsä Pac-Manin sovittaminen hieman ”erilaisempaan” muottiin on ollut merkittävä tapahtuma jo itsessään. Tässä tapauksessa tarkoitetaan tokikin siis rakkaan syömärin sovittaminen tasohyppelypelien maailmaan. Itse en kuitenkaan lukeudu niihin ”entisiin nuoriin”, jolla olisi minkäänlaista aikaisempaa kokemusta- saatika edes sidettä Pac-Man Worldin suhteen. Näin ollen arvostelu tulee täysin kokonaan uuden kokemuksen pohjalta.
Ensiksi kuitenkin kehujen pariin ja sanottakoon, että Pac-Man Worldin miljöö on kaunista katseltavaa. Grafiikat itsessään eivät kovinkaan kummoisia, mutta tasosuunnittelu ja oikeastaan kaikki visuaaliset ratkaisut ovat varsin oivallista silmäkarkkia. Mielikuvitus (tai jokin muu?) on ollut kohdillaan, kun Pac-Mania on viritelty tasohyppelyidenn maailmaan. Pelaaminen itsessään on myös hyvin toteutettu. Liikkuvuus- sekä kontrollit ovat hyvällä mallilla ja kontrolleista ei juurikaan mitään erityisen ärsyttäviä puutteita löydy. Tokikin ne myöskin ovat samalla hyvin pelkistetytkin. Tasojen vaikeusasteet aaltoilee rajustikin koko pelaamisen ajan. Toisinaan tuntuu, että taso vain kävellään läpi, ja toisinaan taas tarkkuutta vaaditaan entistäkin enemmän.
Toista on kuitenkin äänimaiseman kanssa, joka musiikkeineen päivineen on kuin kuuntelisi erästäkin nimeltä mainitsematonta kotimaista radiokanavaa. Soittolistat ei juurikaan vuosien saatossa muutu. Jätetään kuitenkin se kanava tässä kohtaa vielä yleisen rauhan vuoksi mainitsematta. Kun konsolialustana oli tällä kertaa Nintendo Switch, huomasi väkisinkin, että pelissä on kevyenlaisesti ruudunpäivityksessä ongelmaa mikä aiheutti pieniä ongelmia itse pelaamisessa. Muilla alustoilla tätä ongelmaa ei ilmeisestikään ole, vaan peliä saadaan paahtaa eteenpäin 60 ruudun voimin.
Kevyttä lauantai-illan huumaako vain?
Pac-Man World Re-Pack on selvästikin rakkaudella valmistettu teos, mutta hätkähdyttääkö se siltikään tarpeeksi ilman nostalgialaseja? Kun peliä lähdetään väkisinkin vertaamaan esimerkiksi muihin myöhäisen 90-luvun teoksiin, kuten vaikkapa Crash Bandicootiin tai Super Mario 64:seen, jää kokemus kuitenkin jokseenkin latteaksi. En tiedä kuinka peliin suhtautuisi, jos se olisi ollut niitä paljon puhuttuja hittipelejä omassa lapsuudessani? Olisiko nuoremman sukupolvenkin suhtautuminen peliin suopea tänä päivänä? Näin uskon ja kyseessä voikin olla perheen nuoremmille oikein oivallinen täsmähitti ensikokemuksenaan.
Pac-Man World ei yritäkään lennättää pelaajaansa kuuhun, vaan tarjoaa hyvinkin tuttua ja turvallista lauantai-illan perheviihdettä pelikoneen äärellä. Turhaa monimutkaisuutta, saatika edes haasteellista vaikeustasoa peliltä on turha odottaa (No myönnettäköön, että muutamassa vähän kohdassa kiroilutti!). Ehkä julkaisuaikoina vallinnut 40€ hintalappu saattaa olla liikaa pelin sisältöön nähden, mutta kun hinta tuosta tippunee, voi kyseessä genren kohderyhmälle olla oikeinkin oiva hankinta pelikokoelmaansa.
