Hunting Simulator 2 -metsästyspelissä käydään jahtiin koirakaverin kanssaKommentit pois päältä artikkelissa Hunting Simulator 2 -metsästyspelissä käydään jahtiin koirakaverin kanssa
Kesäkuussa ilmestyvä Hunting Simulator 2 vie pelaajan virtuaaliseen luontoon luotettavan metsästyskoiransa kanssa. Tämänkertaisessa esittelyvideossa peli syventyy saaliseläinten jälkien löytämiseen ja jäljittämiseen. Keskeisessä roolissa on luottokumppanina toimiva koira, joka auttaa metsästyskohteen löytämisessä.
Peli sisältää kolme eri koirarotua, josta oman metsästyskoiransa voi valita. Näitä ovat beagle, labradorinnoutaja ja lyhytkarvainen saksanseisoja. Jokaisella koirarodulla on myös omat ominaispiirteensä ja taitonsa, joita oikein hyödyntämällä pelaaja saa tuntuvaa hyötyä metsästysreissuillaan.
Hunting Simulator 2 mallintaa ympäröivää luontoa sekä sen kasvillisuutta ja eläimiä tarkasti ja yksityiskohtaisesti. Realistiset äänet ja peligrafiikka välittävät pelin metsästyskokemuksesta monimuotoisen elämyksen. Sen ansiosta pelaaja pääsee kokemaan metsästyksen jännityksen kuitenkaan kuluttamatta varusteisiin rahaa tai vahingoittamatta eläimiä oikeasti. Peliin on saatu mukaan monipuolisesti erilaista luontoa ja erilaisia metsästettävää eläinlajeja, joista jokainen elää ja toimii eri tavalla. Erilaisia aseita ja varusteita on peräti 75 virallisesti lisensoitua vaihtoehtoa. Näiden lisäksi vaatetusvaihtoehtoja on 90 erilaista, joten vaihtoehtoja löytyy oman maun ja tarpeiden mukaan.
Hunting Simulator 2 julkaistaan sekä PlayStation 4- ja Xbox One -pelikonsoleille että PC:lle kesäkuun 25. päivä. Nintendo Switch -versio julkaistaan myöhemmin.
Nintendo on jälleen sytyttänyt toivonkipinän Mario-fanien sydämissä. Yhtiön Pohjois-Amerikan johtaja Doug Bowser antoi CNN:lle haastattelun, jossa hän kommentoi kaivattua jatkoa Super Mario Odysseylle. Suoria lupauksia ei kuultu, mutta Bowserin vihjailut saavat odotukset kohoamaan.
Pysykää kuulolla. Meillä on pitkä lista rakastettuja pelisarjoja, jotka tulevat varmasti näkymään uudella alustalla. – Bowser sanoi.
Vaikka uusi 3D-Mario ei ollut mukana hiljattain esitellyn Switch 2:n julkaisupelien joukossa, toivo elää. Konsoli paljastettiin aiemmin huhtikuussa, ja sen mukana julkistettiin pelejä kuten Donkey Kong Bananza ja Mario Kart World – mutta odotettu seuraaja Super Mario Odysseylle loisti poissaolollaan.
Edellisestä täysverisestä 3D-Mario-seikkailusta onkin ehtinyt kulua lähes kahdeksan vuotta. Vuonna 2017 julkaistu Super Mario Odyssey oli yksi alkuperäisen Switchin suurimmista hiteistä, ja fanit ovat odottaneet sen seuraajaa siitä lähtien.
Nintendo ei siis vielä paljastanut uutta Mario-seikkailua, mutta Bowserin puhe antaa ymmärtää, ettei odotus jatku enää pitkään. Uuden Switch 2 -konsolin julkaisu tapahtuu 5. kesäkuuta 2025 – ehkäpä Marion suuri paluu on lähempänä kuin arvaammekaan?
Xenoblade Chronicles X – Definitive Edition julkaistiin Nintendo Switchille taannoin, ja sen toi markkinoille Nintendo, Suomen alueella julkaisijana Bergsala. Pelin kehittäjänä toimii Monolith Soft, joka tunnetaan kunnianhimoisista roolipeleistään. Pelissä maapallo on tuhoutunut galaktisen sodan seurauksena, ja selviytyjät ovat pakkolaskussa oudon ja villin Mira-planeetan pinnalla. Pelaaja liittyy BLADE-järjestöön suojelemaan New Los Angelesia ja etsimään toivoa ihmiskunnan jatkumolle. Avoin maailma, monipuolinen taistelujärjestelmä ja syvä tutkimusmatkailu tekevät tästä scifi-RPG:stä unohtumattoman seikkailun.
En odottanut tältä peliltä juuri mitään. Olin ajatellut, että kyseessä olisi joku perusanimemättö toimintapeli, jossa kävellään pitkin neonväreillä kyllästettyjä polkuja, sekä värikkäitä maailmoja ja hakataan hirviöitä rytmikkään musiikin tahtiin. No, olin tavallaan oikeassa – mutta myös aika pahasti väärässä. Xenoblade Chronicles X – Definitive Edition onnistui vetämään minut mukaansa yllättävän vahvasti.
Jo ensituntuma pelistä oli positiivinen. Kontrollit toimivat hyvin, ohjattavuus on sulavaa ja maailma tuntuu heti isommalta kuin Switchin ruudulle edes mahtuu kerralla. Se fiilis, kun ensimmäistä kertaa seisot jyrkänteen laidalla ja näet horisonttiin jatkuvat aarniometsät sekä vuoristot ja jättimäiset hirviöt, on maaginen. Se on yksi niistä hetkistä, jolloin tietää, että pelin parissa tulee viettämään tunteja – ihan vaan tutkimassa ja fiilistelemässä.
Tutkimusmatkailua ja omaa tahtia
Pelin iso juttu on vapaus. Mira on jaettu segmentteihin, joita tutkitaan sekä tarinan edistämiseksi että palkintojen ja resurssien keräämiseksi. FrontierNav-järjestelmä antaa mahdollisuuden laittaa ”probeja” kartalle – keräämään Miraniumia tai tutkimustietoa. Tää järjestelmä on koukuttava, ja siihen jää helposti jumiin: ”vielä yksi alue, vielä yksi probe, vielä yksi tyranni tuhottavaksi.”
Ja ne tyrantit! Vihollisista kovimmat ovat todellisia bossimaisia örkkejä, jotka pistää kampoihin toden teolla. Taistelusysteemi on real-time-pohjainen, mutta silti taktiikkapainotteinen. Valitset classin, kehität taitoja ja yrität optimoida artit, eli taistelutekniikat. Tämä ei kuitenkaan ole mikään hikiratkaisu-RPG, vaan systeemi tuntuu tarpeeksi kevyeltä, että siihen pääsee sisään, mutta tarjoaa syvyyttä niille, jotka jaksavat hioa tiimiään huippukuntoon.
Pelin suurin kompastuskivi? Grindaus.
Tason nostaminen vie aikaa. Hahmon XP nousee hitaasti ja classien kehittäminen vaatii runsaasti taistelua. Alussa tämä ei haittaa – maailma on uusi ja jännittävä – mutta jossain kohtaa juokseminen samojen hirviöiden perässä alkaa tuntua mekaaniselta. Onneksi peli ei varsinaisesti pakota tähän kuin harvoin, mutta jos tavoitteena on maksimaalinen kehitys, pitää varautua grindisessioihin.
Audiomaailma – sekä siunaus että kirous
Musiikeista iso plussa – paitsi se hiton NLA:n taustabiisi. Se jää soimaan päähän tavalla, joka ei ole hyvä asia. Useamman minuutin looppi, joka alkaa toistaa itseään ärsyttävällä tavalla jo ensimmäisen pelitunnin aikana. Harmi, sillä muuten pelin ääniraita on erinomainen: tutkimusmatkailussa soi rauhoittava ambient, taisteluissa energinen rytmi, ja yleinen tunnelma tukee hyvin sitä, että olet eksynyt oudolle, mutta kiehtovalle planeetalle.
Hahmojen ja vihollisten ääniefektit taas… no, ne voisivat olla monipuolisempia. Samat äänet toistuvat vähän liikaa, ja kun tiimitoverit huutavat samat voitonhuudot taistelun päätteeksi kerta toisensa jälkeen, tekee mieli heittää Joy-Con ikkunasta. Mutta hei – kävelyäänet NLA:ssa! En edes tiennyt tarvitsevani niitä elämääni, ennen kuin ne kutittivat aivoja täydellisellä tavalla.
Graafisesti peli on kaunis
Huomaa kyllä, että alkuperäinen peli on vuodelta 2015 – mutta remasterointi on tehty taidolla. Maisemat ovat huikeita, yksityiskohdat teräviä ja värimaailma on selvästi päivitetty nykystandardien tasolle. Hahmot näyttävät paremmilta kuin ennen ja animaatiot – vaikkakin hieman toistuvia – ovat silti sulavia. Hirviöt erityisesti on mallinnettu upeasti, ja niiden yksityiskohdat näkyvät hienosti, kun niitä tutkii läheltä.
Kannattaako ostaa?
Tässä tulee rehellinen mielipide: 60€ on vähän turhan paljon 10 vuotta vanhasta pelistä, vaikka se olisi kuinka hyvin remasteroitu. Mutta… Nintendo on Nintendo, eikä hintalappu lähde heilumaan alaspäin helposti. Jos löydät pelin käytettynä tai saat sen alennuksesta – nappaa heti. Jos tykkäät avoimista maailmoista, tutkimisesta ja kevyestä RPG-elementistä, Xenoblade Chronicles X – Definitive Edition tarjoaa kymmeniksi tunneiksi laadukasta tekemistä.
Itse jään vielä tutkimaan Miraa – vaikka vähän hampaiden kiristelyllä, kun levelointi tuntuu välillä työltä eikä seikkailulta. Mutta se kertoo siitä, että peli on onnistunut sitomaan mukaansa, kun en muuten palaisi sen ääreen ilta toisensa jälkeen.
Arvostelu: Nova Kallio
8 / 10
Hyvää+ Pelattavuus, ilman ongelmia
+ Grafiikat
+ Toimivuus
+ Dialogi ja erilaiset vastaukset riippuen omasta valinnasta
+ Uudet class polutHuonoa- Toistuva musiikki taistelussa ja NLA:ssa
- Hahmojen tason nosto grindausta
- Yksitoikkoiset ääniefektitYhteenveto
