HP:n pelioheislaitteita valmistava HyperX merkki on julkaissut kaksi pelaamiseen tarkoitettua Armada näyttöä. Erityisen näytöistä tekee niiden mukana tulevat ergonomiset telineet, jotka säästävät tilaa pöydältä.
Malleja on kaksi Full HD-tarkkuuden Armada 25 ja QHD-tarkkuuden Armada 27. Pienemmän näytön IPS-paneeli tarjoaa 240Hz:n nopeuden 1 ms vasteajalla. Suurempi näyttö tarjoaa 165 Hz:n nopeuden 1 ms vasteajalla.
Armada Single Gaming Mount -pöytäteline on valmistettu tukevasta metallista ja tukee enintään 32″ näyttöjä ja enintään 9 kg:n painoa. Lisäksi voi ostaa Gaming Mount Addon -lisävarren, jolla näyttöjä saa yhteen telineeseen kiinni enintään neljä.
HyperX Armada 25 -näyttö kustantaa 549,99 euroa ja suurempi Armada 27 puolestaan 599,99 euroa. Single Gaming Mount maksaa erikseen ostettuna 149,99 euroa ja sen lisäosa Gaming Mount Addon 99,99 euroa. Kaikki tuotteet tulevat saatavilla syyskuun aikana.
On pelejä, joita pelatessa ajattelee tekniikkaa, suorituskykyä ja pelimekaniikkoja. Ja sitten on pelejä, jotka hiipivät syliin hiljaa, käpertyvät siihen ja jäävät. Tarinat, joissa eläin ei ole vain koriste tai vitsi, vaan oikeasti päähenkilö menevät pintaa syvemmälle. Sellainen, jonka tunteet iskevät suoraan kylkeen ilman varoitusta. Copycat kuuluu jälkimmäisiin, se osui tähän hermoon heti ensi minuuteilla. Eläinrakkaana pelaajana olen tottunut siihen, että peleissä eläimet ovat usein joko vitsejä tai pelkkiä symboleja. Copycat teki heti selväksi, ettei Dawn ole kumpaakaan. Hän on kissa, joka haluaa kuulua johonkin ja se tuntuu yllättävän tutulta.
Tarina, joka ei silittele vastakarvaan
Spoonful of Wonderin kehittämä Copycat on kerronnallinen indie-peli PC:lle, jossa pelaat Dawnina, löytöeläintalon kissana. Iäkäs ja sairaalloinen Olive adoptoi sinut täyttämään tyhjän paikan sydämessään. Alku on lämmin ja turvallinen, mutta jo varhain käy ilmi, ettei tämä ole tarina onnellisesta loppuelämästä sohvalla.
Copycatin tarina ottaa rohkean ja kivuliaan suunnan, kun Oliven kadonnut alkuperäinen kissa, myös nimeltään Dawn palaa kotiin. Yhtäkkiä et ole enää perheenjäsen, vaan ylimääräinen. Hylätty. Tarina kertoo yhteenkuuluvuudesta, menetyksestä ja identiteetistä tavalla, joka tuntuu aidolta juuri siksi, että se kerrotaan kissan näkökulmasta.
Pelin vahvuus on sen tapa kertoa tarinaa kissan näkökulmasta. Sisäinen monologi ja luontodokumentaarinen kerrontatyyli tuovat mukaan etäisyyttä, mutta samalla ne tekevät kokemuksesta jopa raaemman. Pelaaja ei saa kaikkea selitettynä, vaan joutuu itse tuntemaan ja tulkitsemaan maailmaa, joka tekee kokemuksesta poikkeuksellisen henkilökohtaisen. Copycat saaa kiitosta sen kyvystä käsitellä vaikeita teemoja ilman melodramaattisuutta, tämä ei ole kyynelten kalastelua, vaan hiljaista surua. Copycat ei ole peli, jonka jälkeen tekee mieli siirtyä suoraan seuraavaan tehtävälistaan.
Pelaaminen kissana – yksinkertaista mutta toimivaa
Pelillisesti Copycat on yksinkertainen, mutta tarkoituksella. Tutkit maailmaa kissana, joka on joutunut ulos turvallisesta kodista ja kohtaa pelkoja, joihin se ei ole valmis. Mukana on kevyitä skill check -hetkiä, päätöksiä ja valintoja, jotka vaikuttavat tarinan suuntaan ja lopulliseen lopputulokseen. Useat eri loput lisäävät uudelleenpeluuarvoa, mikä on tällaiselle tarinavetoiselle kokemukselle iso plussa.
Kontrollit toimivat hyvin sekä näppäimistöllä että ohjaimella, eikä pelaaminen tunnu kankealta. Teknisesti peli on varsin vakaa. Pieniä bugeja esiintyy toisinaan kun Dawn saattaa hypätessä lipsahtaa objektien läpi, mutta nämä ovat harvinaisia eivätkä riko kokemusta. Teknisesti peli on yllättävän viimeistelty indie-teokseksi.
Hiljainen kauneus kantaa pitkälle
Visuaalisesti Copycat kallistuu enemmän realismiin kuin cartoony-tyyliin, vaikkei se pyri fotorealismiin. Animaatiot ovat ajoittain jäykkiä, mutta kokonaisuus tukee tarinan vakavaa sävyä hyvin. Maailma tuntuu ajoittain jopa uhkaavalta juuri niin kuin sen kuuluukin tuntua, kun kissa joutuu ulos tutusta ja turvallisesta ympäristöstään.
Äänimaailma ansaitsee erityismaininnan. Musiikki on melankolista, hillittyä ja juuri oikeissa kohdissa läsnä. Se ei pakota tunteita esiin, vaan antaa niiden hiipiä mukaan huomaamatta. Ambient-äänet ja hiljaisuus tekevät maailmasta uskottavan. Copycat uskaltaa olla hiljaa, ja se tekee siitä entistä vaikuttavamman. Tämä on asia joka antaisee erityismaininnan, peli luottaa tunnelmaan enemmän kuin jatkuvaan ärsyketulvaan.
Yhteenveto
Copycat ei ole pitkä peli, eikä se ole täynnä toimintaa. Noin 15–20 euron hintaluokassa se tuntuu silti täysin hintansa arvoiselta, etenkin jos pitää indie-peleistä, jotka uskaltavat käsitellä vaikeita aiheita ilman ironista etäisyyttä. Tämä on peli pelaajalle, joka arvostaa tarinaa enemmän kuin haastetta ja joka ei säikähdä vaikeita tunteita. Copycat ei tarjoa helppoa lohtua, mutta se tarjoaa ymmärrystä ja joskus se riittää.
Tämä on peli, joka jää mieleen ja vähän sydämeenkin.
9 / 10
Hyvää:+ Erittäin koskettava ja rohkea tarina
+ Onnistunut kerronta kissan näkökulmasta.
+ Dokumentaarinen kertoja/ohjeistus on hauska lisä.
+ Tunnelmallinen musiikki ja äänimaailma.
+ Useat loput lisäävät uudelleenpeluuarvoa.Huonoa:- Pieniä teknisiä kömmähdyksiä.
- Teemat voivat olla liikaa herkimmille pelaajilleYhteenveto:Copycat ei ole pitkä peli, eikä se ole täynnä toimintaa. Noin 15–20 euron hintaluokassa se tuntuu silti täysin hintansa arvoiselta, etenkin jos pitää indie-peleistä, jotka uskaltavat käsitellä vaikeita aiheita ilman ironista etäisyyttä. Tämä on peli pelaajalle, joka arvostaa tarinaa enemmän kuin haastetta ja joka ei säikähdä vaikeita tunteita. Copycat ei tarjoa helppoa lohtua, mutta se tarjoaa ymmärrystä ja joskus se riittää.
Tämä on peli, joka jää mieleen ja vähän sydämeenkin.
CES 2026 on virallisesti käynnissä Las Vegasissa, ja tuttuun tapaan messut tarjoavat sekä oikeasti kiinnostavaa tekniikkaa että ideoita, jotka näyttävät siltä kuin ne olisi keksitty myöhään yöllä kahvikupin ääressä. Tapahtuma jatkuu 9. tammikuuta asti, mutta jo nyt nähty kertoo, että luvassa on vähintäänkin värikäs teknologinen vuosi.
Yksi messujen puhutuimmista laitteista on Lenovon konseptimallinen peliläppäri, jossa rullautuva OLED-näyttö venyy tavallisesta 16:9-kuvasuhteesta ultralaajaan 21:9- tai jopa 24:9-muotoon. Ajatus on täydellinen isoihin roolipeleihin, vaikka kyseessä onkin vielä prototyyppi. Jos tämä joskus päätyy kauppoihin, hintalappu tuskin jää vaatimattomaksi.
Lenovo toi myös hyviä uutisia käsipelaajille: Legion Go 2 saa vihdoin SteamOS-version. Windows 11:n kanssa kipuillut laite muuttuu näin selvästi pelikäyttöön sopivammaksi, tosin hieman korkeammalla hinnalla. SteamOS-malli maksaa noin 1 100 euroa, kun Windows-versio on ollut lähempänä 1 010 euroa.
Myös muut valmistajat pistivät parastaan. Nvidia esitteli DLSS 4.5 -tekniikan, joka pystyy luomaan jopa viisi tekoälyn generoimaa ruutua yhtä oikeasti renderöityä kuvaa kohti. AMD puolestaan hioi jo valmiiksi erinomaista Ryzen 7 -peliprosessoriaan hieman nopeammaksi, ja Intel ilmoitti kehittävänsä kokonaan omaa prosessoria käsikonsoleihin. Kilpailu käy kuumana, ja se on pelaajien kannalta aina hyvä asia.
Ehkä erikoisimmasta päästä olivat Razerin AI-painotteiset konseptit ja HyperX:n ja Neurablen aivoaaltoja mittaava pelikuulokemalli, joka lupaa auttaa keskittymään kilpailupeleissä. CES 2026 näyttää jälleen, että peliteknologia ei ole vain tehokkaampia numeroita, joskus se on myös kysymys siitä uskalletaanko mennä hieman yli.
