Immortals: Fenyx Rising on yllättävän nautittava avoimen maailman ubisoft-seikkailu Switchille Kommentit pois päältä artikkelissa Immortals: Fenyx Rising on yllättävän nautittava avoimen maailman ubisoft-seikkailu Switchille

Immortals Fenyx Rising

Immortals: Fenyx Rising (Nintendo Switch)

8.7 / 10
Hyvää Pelaaminen on pitkästä aikaa kivaa. Peli tarjoaa mielekästä tekemistä ja viimeisen päälle hiotut mekaniikat. Huonoa Käsikirjoitus ja dialogi ovat oppikirjaesimerkki huonosta komediakirjoittamisesta. Visuaalisesti peli on tylsä. Yleisesti Se vuoden 2020 Ubisoft-julkaisu, joka kannattaa poimia hyllystä kotiin.

Ensikosketukseni Immortals: Fenyx Risingiin ei välttämättä ollut silkkinen, myönnän, mutta osasin odottaa oleellisen voittavan ennen pitkää. Ubisoftin avoimen maailman pelejä kutsutaan ubipeleiksi ei-niin-mairittelevaan sävyyn sen vuoksi, koska niissä nähdään toistavia ei-niin-innostavia elementtejä toistuvan vuodesta toiseen jo kohta kolmannella vuosikymmenellään. Ilmaannut jonkin konfliktin kautta pelimaailmaan. Joudut todennäköisesti tappamaan koiria tehdäksesi niiden nahoista uuden kukkaron. Joudut kiipeämään torneihin avataksesi karttaa ja valtaamaan tukikohtia saadaksesi jatkuvat vihollisten ilmestymiset pois tutkimusmatkailusi tieltä. Tutkimusmatkailusi joka paljastaa todennäköisesti viheliäisiä minipelejä, arkkuja joista saa kolme kultarahaa ja tarvitset kolmetuhatta. Sulkia, kirjoja, mitä ikinä joita pitää kerätä kolme sataa, että saa jonkin saavutuksen. Niin paljon joutavaa ja joskus vastenmielistäkin (koirien tappaminen, yök) tekemistä että pelit muistuttavat Kummelin tamppaaja-sketsiä joutavan toiminnan skaalassaan.

Immortals: Fenyx Rising ei saa Ubipeli-bingosta kovin helposti täyttä riviä. Arkut ovat jonkinlaisten puzzlejen takana, joiden ratkominen on välillä jopa ihan kivaa. Tukikohdat on korvattu Tartaros-porteilla, joista pääsee joka kerta mielenkiintoiseen ja hyvin suunniteltuun pelialueeseen ja tehtävät ovat ihan hupia. Elämme ajassa jolloin videopelien pelaaminen ei ole enää erityisen kivaa. Pelaaminen tänä päivänä muistuttaa erään vain melko huonon 2000-luvun Adam Sandler-komedian, nimeltään Klik, kaukosäädintä jossa ihminen pystyi ohittamaan tiettyjä elämänvaiheita, mutta hintana oli se että sen teki eräänlaisella ”autopilotilla”. Tarkoitus on tuhota sitä kallisarvoista aikaa aikaa ja soutaa kohti kuolemaa pudottamatta koukkua veteen kalastaakseen. Toinen hirvitys on sitten se ’carpe diem’ -elämäntapa. Se, että aina pitäisi olla inspiroitumassa. Jos on koko ajan liekeissä palaa väistämättä ennen pitkää loppuun. Pienessä puuhastelussa taas ei ole mitään vikaa. Sen täytyy vain olla edes jotenkin mielekästä. Kalmiston lailla hengittävän kartan kahlaaminen on yhtä joutavaa kuin jauhojen kaataminen maahan vain korjatakseen ne harjalla ja kihvelillä takaisin jauhopussiin ja toiminnon toistaminen. Ironisesti pahis Vaas Montenegro hoki kolmosessa hulluuden määritelmää – teet toistuvasti samaa asiaa ja odotat eri lopputulosta.

Aloitetaan ensimmäisestä asiasta minkä Fenyx Rising tekee oikein. Tekemistä on, mutta se on mielekästä. Usein siinä on myös tarina, jota megaärsyttävät Zeus ja Prometheus resitoivat ääneen pelaajan puuhastellessa. Mennään siitä myös ensimmäiseen hutiin, joka on kirjoittaminen. Kirjoittaja voi olla etevä henkilö, jonka edessä on ollut mahdoton tehtävä. Ensinnäkin komedia on genreistä haastavin ja toisekseen ne raamit, joita videopelikirjoittajan täytyy seurata voivat olla yhtä hankalat. Halutaan roisia huumoria joka käy kaikille, ei ota kantaa mihinkään eikä myöskään oikein uskalla nauraa itselleen koska korporaatio korporatisoi sitä korporatismia mitä korporaatio korporatisoi. Valitettavasti huumori ilman konfliktia ei ole huumoria. En tarkoita sitä, että jonkin ukkelin pitäisi voida solvata rahasta lavalla heikompiosaisia ja sen pitäminen mänttinä olisi jotankin haram, vaan sitä että huumori nousee usein arjen vaikeuksista ja epäsuhdasta. Tässä on selvästi tehty niin että on naurettu jollekin tuhansia vuosia sitten ilmeisesti uskontona pidetylle ja tehty sen ajan jumalista vajavaisia – jonka näiden jumaltarustojen aikalaiset osasivat tehdä ihan tarpeeksi hyvin.

Silloin kun pelin riisuu pelkiksi mekaniikoiksi, siitä tulee lopulta melko syvä ja mielenkiintoinen. Tämä ei ole mikään kovin pieni vahvuus, vaan se nostaa pelin korkeimpaan pelitalonsa sarjaan. Pomotaistelut ovat tarpeeksi hyviä tuodakseen mielenkiintoa peliin vaikka usein hyökkäyksien määrä näillä on kovin pieni. Pelin toiminnoista saadaan runsaasti varianssia jokaisella akselilla liikkumiseen ja hyökkäyksien suunnitteluun ja pelihahmon tasojen kehittämiseen. Vahvuuden jälkeen toinen suurempi heikkous. Visuaalinen anti. Pelin ympäristöt sisältävät paljon mielenkiintoista, mutta jos tätä mielenkiintoista ei tulisi kertojahahmojen selostamana, se olisi pelkkää toisteista höttöä. Estetiikka yrittää olla Zeldaa, mutta päätyy olemaan eräänlainen mieleen jäämätön jokapeli. Alueet ovat ruskeita, vihreitä ja kerran jopa lumisia.

Puntarissa kuitenkin painaa mekaniikka ja pelin tehtäväsuunnittelu sen verran paljon, että alkaa olla aika samantekevää vaikka peli olisi miten kirjoitettu tai näyttäisi miltä. Tärkeintä on se, että pelaaminen on kivaa. Ja se näkyy myös arvosanassa.

Kommentoi

Uusi Rainbow Six: Parasite vuoto paljastaa lisää materiaalia tulevasta pelistä Kommentit pois päältä artikkelissa Uusi Rainbow Six: Parasite vuoto paljastaa lisää materiaalia tulevasta pelistä

Rainbow Six Parasite

Ubisoftin kehittämä Rainbow Six: Siege spin-off Rainbow Six: Parasite on joutunut toistamiseen tietovuotojen kohteeksi. Peli julkistettiin E3 -tapahtumassa vuonna 2019, jonka jälkeen pelistä ei ole annettu virallista tietoa muutamaa viivästymisilmoitusta lukuun ottamatta. Nyt vuodettu pelivideo antaa pelaajille maistiaisen siitä mitä tulevalta peliltä voi odottaa.

Yli viikko sitten pelistä julkaistiin samankaltainen video, joka poistettiin nopeasti näkyvistä. Videolla on nähtävä peli muistuttaa vahvasti Rainbow Six: Siegen toimintaa, mitä pelin fanit voivat oletettavasti pitää hyvänä uutisena. Videolla Ela-operaattori taistelee alieneita kuhisevan kentän läpi samalla pelastaen kaatuneita tiimitovereita. Pelastaakseen tiimiläiset pitää operaattorin kuljettaa heidät evakuointipisteelle yksitellen. Pelivideo antaa lupaavan vaikutelman tulevasta PvE -räiskinnästä. Vuodon myötä voi olettaa, että on mahdollisesti julkaisemassa virallista materiaalia pelistä lähiaikoina. Julkaisupäivä pelille on mitä luultavammin vielä myöhemmin tänä vuonna.

Ubisoft pyrkii aktiivisesti poistamaan kiertoon lähteneen videon internetistä. Videon voi löytää ainakin tällä hetkellä vielä täältä.

Kommentoi

Huhu: Seuraava Assassin’s Creed -peli sijoittuu ristiretkien aikaan – ilmestyy ensi vuonna Kommentit pois päältä artikkelissa Huhu: Seuraava Assassin’s Creed -peli sijoittuu ristiretkien aikaan – ilmestyy ensi vuonna

Assassin's Creed

Huhujen mukaan seuraava Assassin’s Creed -peli tulisi sijoittumaan kolmannen ristiretken aikakauteen.

Pelin odotetaan ilmestyvän loppuvuodesta tai ensi vuoden alussa. Huhujen taustalla on ranskalainen tubettaja xj0nathan

Pelisarja palaisi siis samaan aikakauteen, johon alkuperäinen vuonna 2007 ilmestynyt Assassin’s Creed -peli ilmestyi. Huhun mukaan peli keskittyisi erityisesti Rikhard I Leijonamielieen ja vuosiin 1191-1199. Sijainniltaan peli sijoittuisi pääosin Saksaan ja Ranskaan.

Samaisen huhun mukaan tuleva peli ei olisi laajuudessaan samaa kokoluokkaa viimeisimmän Assassin’s Creed Valhalla -pelin kanssa. Peli olisi pienempi kuten vuoden 2014 Assassin’s Creed Rogue tai Ubisoftin toisen pelisarjan Primal sekä Far Cry New Dawn.

Kommentoi