Insta360 Flow -kuvanvakain mahdollistaa tekoälyseurannan käytön älypuhelimen kameralla kuvattaessa Kommentit pois päältä artikkelissa Insta360 Flow -kuvanvakain mahdollistaa tekoälyseurannan käytön älypuhelimen kameralla kuvattaessa

Boston Group tuo markkinoille Insta360 Flow -kuvanvakaimen, joka tekee älypuhelimella kuvaamisesta helppoa ja monipuolista. Kuvanvakaimessa on yhdysrakenteinen selfietikku, kolmijalka, kolmiakselinen gimbaali, tekoälyohjattu kohteenseuranta ja edistyneet kuvaus- ja kuvanmuokkausominaisuudet. Käyttö on helppoa, sillä kuvanvakain on yhteensopiva monenlaisten älypuhelinten kanssa. Seurantatoiminto mahdollistaa hidastus- ja zoomausvideoiden tekemisen, ja monipuoliset hallintatoiminnot helpottavat käyttöä.

Helppokäyttöisellä pyöröpainikkeella kaikki kuvanvakaimen keskeiset toiminnot ovat aina sormien ulottuvilla. Näitä ovat esimerkiksi tarkennus, kuvaustilan vaihtaminen ja laukaisupainike. Lisäksi hallintapainiketta kaksoisnapauttamalla saadaan gimbaali kääntymään vaakakuvauksesta pystyasentoon, jolloin myös vaivaton pystykuvaus sujuu helposti.

Kuvien ja videoiden jälkikäsittely, muokkaaminen ja leikkaaminen sujuvat helposti Insta360-sovelluksella. Sen tekoälyavusteisen käyttöliittymän avulla kuvista ja videoista on helppo muokata halutunlaisia.

Magneettikiinnitteinen kuvanvakain pysyy tiukasti kiinni myös liikkeessä. Yhdellä latauksella vakaimen 2 900 milliampeeritunnin akku riittää jopa 16 tunnin käyttöön. Yleiskäyttöiseen mikrofonisatulaan voidaan helposti kiinnittää ulkoinen mikrofoni.

Insta360 Flow ja Insta360 Flow Creator Kit tulevat myyntiin huhtikuussa 179 ja 239 euron kuluttajahinnoin.

Tekoäly saattoi ratkaista matematiikan 167 vuotta vanhan arvoituksen – Claude auttoi historiallisessa läpimurrossa Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoäly saattoi ratkaista matematiikan 167 vuotta vanhan arvoituksen – Claude auttoi historiallisessa läpimurrossa

on saattanut tehdä yhden tieteen historian merkittävimmistä läpimurroista. Anthropicilla työskentelevä matemaatikko Levent Alpöge ilmoitti 20. marraskuuta löytäneensä Claude-tekoälyn avulla ratkaisun kuuluisaan Riemannin hypoteesiin, jota matemaatikot ovat yrittäneet todistaa vuodesta 1859 lähtien.

Kyseessä on yksi matematiikan seitsemästä niin sanotusta vuosituhatongelmasta. Clay Mathematics Institute on luvannut sen hyväksytystä ratkaisusta miljoonan dollarin palkinnon. Riemannin hypoteesi liittyy alkulukujen jakautumiseen, ja sen todistaminen olisi valtava saavutus lukuteoriassa.

Alpögen mukaan Claude auttoi häntä kehittämään todistusta noin kuuden viikon ajan. Lopputuloksena syntyi noin 17 miljoonaa riviä Lean-ohjelmointikielellä kirjoitettua todistusaineistoa. Lean mahdollistaa matemaattisten todistusten tarkistamisen tietokoneella.

Uutinen sai merkittävän käänteen 21. marraskuuta. Lean Focused Research Organization ja Mathlib Initiative ilmoittivat tarkistaneensa todistuksen ja pitävänsä sitä oikeana. Varsinainen matemaattinen arviointiprosessi on kuitenkin vielä kesken, eikä Clay Mathematics Institute ole toistaiseksi julistanut ongelmaa virallisesti ratkaistuksi.

Samaan aikaan esiin nousi toinenkin mahdollinen ratkaisu. Matemaatikko Alessandro Maria Masullo julkaisi oman, ilman tekoälyä kehittämänsä todistuksen, jota hän kertoo työstäneensä lähes 12 vuotta. Myös hänen esityksensä vaatii perusteellisen tarkastelun.

Jos Alpögen todistus kestää tiedeyhteisön arvioinnin, kyseessä olisi historiallinen saavutus paitsi matematiikalle myös tekoälyn käytölle tieteellisessä tutkimuksessa. Asiantuntijat korostavat, että koneellisesti tarkistettavan todistuksen ymmärtäminen ja sen matemaattisen merkityksen avaaminen vie vielä aikaa.

Lähteet: The New York Times

Nvidian entistä toimitusjohtajaa syytetään rajusta työpaikkakiusaamisesta – työntekijöille väitetään esitetyn väkivaltaisia uhkauksia Kommentit pois päältä artikkelissa Nvidian entistä toimitusjohtajaa syytetään rajusta työpaikkakiusaamisesta – työntekijöille väitetään esitetyn väkivaltaisia uhkauksia

Nvidian entisen toimitusjohtajan Jensen Huangin johtamistyylistä on noussut esiin vakavia väitteitä. The New York Timesin selvityksen mukaan Huangin kerrotaan nöyryyttäneen työntekijöitään julkisesti ja esittäneen heille jopa väkivaltaisia uhkauksia vuosikymmenten ajan.

Lehden haastattelemien nykyisten ja entisten työntekijöiden mukaan Huang käytti loukkauksia, henkilökohtaisia hyökkäyksiä ja uhkailua osana johtamistaan. Erään kertomuksen mukaan hän uhkasi repiä alaiseltaan käsivarret irti ja lyödä tätä niillä. Toiselle työntekijälle hän väitetysti sanoi repivänsä tämän päälaen irti ja virtsaavansa tämän aivoihin.

New York Timesin mukaan yli tusina nykyistä ja entistä työntekijää kuvaili nöyryyttämistä osaksi Nvidian yrityskulttuuria. Huangin kerrotaan myös sanoneen, että työntekijöiden vaurastuttua pelkkä raha ei enää riittänyt motivoimaan heitä, vaan hän turvautui nöyryyttämiseen.

Entinen henkilöstöjohtaja Michael Winston kertoi vastustaneensa Huangin käytöstä vuonna 2004 ja saaneensa myöhemmin potkut. Hänen mukaansa asia johti oikeudelliseen kiistaan, joka sovittiin luottamuksellisesti yli miljoonan dollarin summalla. Lehden selvityksessä käsiteltiin myös muita vastaavia tapauksia.

Huang erosi Nvidian toimitusjohtajan tehtävästä marraskuussa 2026 henkilökohtaiseen elämäänsä liittyneen kohun jälkeen. Hänen johtamistapaansa koskevat syytökset perustuvat haastatteluihin ja asiakirjoihin, eikä kaikkia yksittäisiä väitteitä ole voitu vahvistaa riippumattomasti.

Huangilla on yhtiön sisällä myös vahvaa kannatusta, ja hänen paluutaan on vaadittu julkisella vetoomuksella. Väitteet nostavat silti uudelleen esiin kysymyksen siitä, millaisia johtamiskäytäntöjä nopeasti kasvavissa teknologiayhtiöissä on siedetty.

Lähde;The New York Times / The Philadelphia Inquirer