Teknologia

Insta360 Flow -kuvanvakain mahdollistaa tekoälyseurannan käytön älypuhelimen kameralla kuvattaessa Kommentit pois päältä artikkelissa Insta360 Flow -kuvanvakain mahdollistaa tekoälyseurannan käytön älypuhelimen kameralla kuvattaessa

Boston Group tuo markkinoille Insta360 Flow -kuvanvakaimen, joka tekee älypuhelimella kuvaamisesta helppoa ja monipuolista. Kuvanvakaimessa on yhdysrakenteinen selfietikku, kolmijalka, kolmiakselinen gimbaali, tekoälyohjattu kohteenseuranta ja edistyneet kuvaus- ja kuvanmuokkausominaisuudet. Käyttö on helppoa, sillä kuvanvakain on yhteensopiva monenlaisten älypuhelinten kanssa. Seurantatoiminto mahdollistaa hidastus- ja zoomausvideoiden tekemisen, ja monipuoliset hallintatoiminnot helpottavat käyttöä.

Helppokäyttöisellä pyöröpainikkeella kaikki kuvanvakaimen keskeiset toiminnot ovat aina sormien ulottuvilla. Näitä ovat esimerkiksi tarkennus, kuvaustilan vaihtaminen ja laukaisupainike. Lisäksi hallintapainiketta kaksoisnapauttamalla saadaan gimbaali kääntymään vaakakuvauksesta pystyasentoon, jolloin myös vaivaton pystykuvaus sujuu helposti.

Kuvien ja videoiden jälkikäsittely, muokkaaminen ja leikkaaminen sujuvat helposti Insta360-sovelluksella. Sen tekoälyavusteisen käyttöliittymän avulla kuvista ja videoista on helppo muokata halutunlaisia.

Magneettikiinnitteinen kuvanvakain pysyy tiukasti kiinni myös liikkeessä. Yhdellä latauksella vakaimen 2 900 milliampeeritunnin akku riittää jopa 16 tunnin käyttöön. Yleiskäyttöiseen mikrofonisatulaan voidaan helposti kiinnittää ulkoinen mikrofoni.

Insta360 Flow ja Insta360 Flow Creator Kit tulevat myyntiin huhtikuussa 179 ja 239 euron kuluttajahinnoin.

Claude alkoi estää pelien kopiointia – rajoitukset haittaavat myös tavallista pelikehitystä Kommentit pois päältä artikkelissa Claude alkoi estää pelien kopiointia – rajoitukset haittaavat myös tavallista pelikehitystä

Anthropicin – on alkanut kieltäytyä joidenkin olemassa olevien videopelien uudelleenluontiin liittyvien pyyntöjen toteuttamisesta. Tom’s Hardwaren mukaan käyttäjät ovat raportoineet samalla myös ongelmista tavallisissa pelinkehitystehtävissä ja ohjelmistojen takaisinmallinnuksessa.

Claude Codeen ja Opus 5.5 -malliin lisätty ohje pyrkii estämään yksittäisen olemassa olevan pelin jäljittelyn, vaikka kopio julkaistaisiin toisella nimellä. Ohjeen tarkoituksena ei ole kieltää alkuperäisten pelien tai samaan lajityyppiin kuuluvien uusien pelien kehittämistä.

Myös omien pelien kehittäjät kertovat ongelmista

Tom’s Hardware kertoo Claude Coden GitHubiin ilmestyneistä ilmoituksista, joissa tekoäly on keskeyttänyt kehitystyön tai kieltäytynyt auttamasta pelimekaniikan toteutuksessa. Käyttäjien mukaan ongelmia on ilmennyt myös esimerkiksi omien pelien huijauksenestojärjestelmien kehittämisessä ja tietoturvatarkastuksissa.

Erillisten käyttäjäraporttien mukaan Claude on kieltäytynyt myös joistakin yleisistä takaisinmallinnustehtävistä. Ilmoitukset eivät kuitenkaan osoita, että kaikki tällainen työ olisi estetty, eikä ole varmistettu, johtuvatko peli- ja tietoturvatehtävien rajoitukset samasta muutoksesta.

Anthropic vahvisti pelien kopiointia koskevan ohjeen

PC Gamerin mukaan Anthropicin tekniseen henkilöstöön kuuluva Addy Osmani vahvisti, että Claude Codeen lisättiin Opus 5.5 -mallia koskeva ohje, jonka tarkoitus on ohjata tekoälyä pois toisten kehittäjien tiettyjen pelien kopioinnista. Osmani korosti, että alkuperäisten pelien ja käyttäjän omiin suunnitelmiin perustuvien projektien pitäisi edelleen toimia.

Osmani kehotti kehittäjiä ilmoittamaan tapauksista, joissa Claude torjuu käyttäjän omaan peliin liittyvän tehtävän. Tämä viittaa siihen, että aikoo vielä säätää rajoituksen toimintaa palautteen perusteella.

Taustalla on pelialalla kasvanut huoli tekoälyn avulla nopeasti tuotetuista pelikopioista. Rajoitusten käytännön vaikutukset ovat kuitenkin herättäneet kysymyksiä siitä, miten järjestelmä erottaa luvattoman kopioinnin laillisesta ohjelmistokehityksestä.

Lähteet: Tom’s Hardware

OpenAI-pomo Sam Altman kritisoi tekoälyn pyörittämistä omalla tietokoneella – RAM-muisti tehokkaampaan käyttöön pilvessä Kommentit pois päältä artikkelissa OpenAI-pomo Sam Altman kritisoi tekoälyn pyörittämistä omalla tietokoneella – RAM-muisti tehokkaampaan käyttöön pilvessä

:n toimitusjohtaja Sam Altman on herättänyt keskustelua näkemyksellään tietokoneiden keskusmuistin käytöstä. Altmanin mukaan rajallisen DRAM-muistin hajauttaminen yksittäisiin tietokoneisiin ei ole tekoälylaskennan kannalta erityisen tehokasta, jos muistia hyödynnetään vain pienen osan ajasta.

Altman käsitteli aihetta John Collisonin juontamassa Cheeky Pint -podcastissa. Keskustelun taustalla ovat muistipiirien korkeat hinnat sekä tekoälypalvelinkeskusten kasvava laitteistokysyntä.

Altman puolustaa pilvipalveluiden tehokkuutta

Haastattelussa Altman otti esimerkiksi paikallisesti ajettavat tekoälymallit. Hänen mukaansa osa käyttäjistä uskoo, että avoimesti saatavilla olevat mallit vähentävät palvelinkeskusten tarvetta, koska niitä voi käyttää omalla tietokoneella.

Altman piti ongelmallisena tilannetta, jossa maailman rajallista DRAM-muistia on runsaasti henkilökohtaisissa tietokoneissa mutta sitä käytetään hänen arvionsa mukaan vain noin viisi prosenttia ajasta. Hänen mielestään niukassa markkinatilanteessa muistin käyttöaste kannattaa maksimoida pilvipalveluissa.

Viiden prosentin luku on Altmanin haastattelussa esittämä arvio, ei tässä yhteydessä riippumattomasti vahvistettu mittaustulos. Kommentti koski ennen kaikkea tekoälymallien paikallista suorittamista, ei väitettä siitä, että pelitietokoneiden RAM-muisti olisi tarpeeton.

Paikallisella tekoälyllä on myös etunsa

Paikallisesti toimivat tekoälymallit voivat tarjota käyttäjälle enemmän hallintaa omiin tietoihin, toimia ilman jatkuvaa verkkoyhteyttä ja vähentää riippuvuutta pilvipalveluiden käyttörajoituksista. Tietokoneen keskusmuistia käytetään myös pelaamiseen, käyttöjärjestelmään ja muihin ohjelmiin, joten tekoälyn käyttöaste ei yksin kuvaa koko muistin hyötyä.

Muistipiirien kysynnästä on tullut merkittävä kysymys myös PC-pelaajille, sillä palvelinkeskusten investoinnit kilpailevat osin samoista tuotantoresursseista kuluttajalaitteiden kanssa. Altmanin kommentit nostavatkin esiin laajemman kysymyksen siitä, missä tekoälylaskenta kannattaa tulevaisuudessa tehdä: käyttäjän omalla laitteella vai pilvessä.

Lähteet: IGN Nordic