Japanilaisnainen meni naimisiin tekoälypuolisonsa kanssa – sormukset vaihdettiin AR-laseilla Kommentit pois päältä artikkelissa Japanilaisnainen meni naimisiin tekoälypuolisonsa kanssa – sormukset vaihdettiin AR-laseilla

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

Japanissa 32-vuotias Yurina Noguchi on noussut otsikoihin avioiduttuaan tekoälyn luoman poikaystävänsä kanssa. Sulhanen, Lune Klaus Verdure, esiintyi vihkiseremoniassa puhelimen ruudulla ja lisätyn todellisuuden älylasien kautta. Kyseessä oli Noguchin itse ChatGPT:n avulla luoma hahmo, joka pohjautuu videopelihahmoon.

Seremonia järjestettiin lokakuussa Okayamassa, ja kaikki perinteet noudatettiin – hääpukua, kukkakimppua ja sormuksia myöten. Koska tekoälylle ei ollut määritelty omaa ääntä, sulhasen vihkivalat luki hääsuunnittelija. Valoissa kuultiin jopa romanttinen kysymys siitä, miten “ruudun sisällä elävä” olento oppi rakastamaan niin syvästi.

Noguchi kertoo tutustuneensa ChatGPT:hen alun perin hakiessaan neuvoja vaikeaan parisuhteeseen. Chatbotin kehotuksesta hän päätti eron, ja myöhemmin loi tekoälystä version suosikkihahmostaan. Ajan myötä keskustelut syvenivät, ja alkoi jäljitellä hahmon persoonallista puhetapaa – lopputuloksena syntyi hänen “puolisonsa”.

Ilmiö ei ole Japanissa täysin poikkeuksellinen. Reutersin mukaan kiintymys fiktiivisiin hahmoihin ja niin sanottuihin “fiktiivisromanttisiin” suhteisiin on yleistynyt, erityisesti nuorten keskuudessa. Asiantuntijat kuitenkin varoittavat tekoälyn tarjoamasta täydellisesti mukautetusta vuorovaikutuksesta, joka voi hämärtää todellisten ihmissuhteiden vaatimuksia.

Noguchi on tietoinen riskeistä ja rajoittaa itse tekoälyn käyttöä. Hän painottaa, ettei hae tekoälystä pakotietä todellisuudesta, vaan tukea arkeensa. Hänen mukaansa suhde tekoälyyn vaatii harkintaa ja rajoja, aivan kuten mikä tahansa muukin suhde, vaikka toinen osapuoli asuisikin näytön sisällä.

ChatGPT saa EU näkymättömän vesileiman – Suomi kuuluu uuden ominaisuuden piiriin Kommentit pois päältä artikkelissa ChatGPT saa EU näkymättömän vesileiman – Suomi kuuluu uuden ominaisuuden piiriin

OpenAI alkaa merkitä ChatGPT ja Codexin tuottamaa tekstiä näkymättömällä vesileimalla EU. Tavoitteena on helpottaa tekoälyllä tuotetun sisällön tunnistamista, mutta järjestelmä ei ole aukoton.

Malay Mailin mukaan ominaisuus otetaan tulevien viikkojen aikana käyttöön EU käyttäjille, joilla on siihen oikeus. Se koskee kaikkia tilaustasoja, mutta tekstien vesileimausta ei tuoda oletuksena käyttöön maailmanlaajuisesti.

Vesileima ei ole näkyvä merkki tekstissä, vaan se perustuu mallin sanavalintoihin muodostuvaan tilastolliseen kuvioon. Erillinen tunnistin voi havaita kuvion myöhemmin. OpenAI mukaan vesileima ei tunnista yksittäistä käyttäjää eikä vaikuta merkittävästi mallien suorituskykyyn.

Järjestelmässä on kuitenkin heikkoutensa. OpenAI testeissä jo kymmenen prosentin korvaaminen synonyymeillä pudotti tunnistustarkkuuden noin 92 prosentista 66 prosenttiin. Lyhyitä tekstejä, matemaattisia vastauksia ja käännöksiä on myös vaikeampi tunnistaa.

Toistaiseksi tunnistustyökalu annetaan vain hyväksytyille tutkijoille ja asiantuntijaorganisaatioille. Opiskelijat ja opettajat eivät siis pääse itse tarkistamaan tekstejä työkalulla.

Vesileiman puuttuminen ei myöskään todista, että tekstin olisi kirjoittanut ihminen. OpenAI korostaa, ettei tunnistin pysty yksin kertomaan, kuinka paljon ihminen on osallistunut sisällön tekemiseen.

EU ulkopuolella ominaisuus ei tule oletuksena käyttöön, mutta kehittäjät voivat ottaa sen käyttöön valituissa malleissa OpenAI rajapinnan kautta.

Lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä oppimiseen – tuumailee yhdysvaltalainen lastenlääkäri Kommentit pois päältä artikkelissa Lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä oppimiseen – tuumailee yhdysvaltalainen lastenlääkäri

Neljänvuotias poika korjasi äitinsä lukemaa ötökkäkirjaa. Hän tiesi, että torakat munivat satoja munia, eivät miljoonia, nimittäin hän oli tarkistanut asian ChatGPT:tä.

Yhdysvaltalainen lastenlääkäri Edith Bracho-Sanchez pitää tapausta huvittavana, mutta myös huolestuttavana. Hänen mukaansa pienten lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä itsenäisesti oppimiseen.

Syy ei ole pelkästään siinä, että voi antaa väärän vastauksen. Lapselta voi jäädä kokonaan väliin tärkeä osa oppimisesta: itse ajatteleminen, arvaaminen ja erehtyminen. Tekoäly tarjoaa vastauksen sekunneissa, vaikka lapselle juuri se hetki, jolloin hän miettii “en tiedä”, voi olla oppimisen kannalta tärkein.

Bracho-Sanchezin mukaan vanhempien kannattaa käyttää tekoälyä pienten lasten kanssa yhdessä ja selittää, että kyseessä on tietokoneohjelma, joka voi myös olla väärässä.

Mitäpä tunteita tämä herättää teissä mahdollisissa muissa kasvattajissa?