Electronic Arts ja Marvel Entertainment ovat paljastaneet syyskuussa julkaistavassa EA Sports FC 24 -pelissä nähtävät uuden aikakauden Ultimate Team -sankaripelaajat. Yhteensä 19 UEFA Champions League- ja UEFA Women’s Champions League -pelaajan joukossa nähdään muun muassa legendaarinen Jari Litmanen.
Tänä vuonna naisjalkapalloilijat esitellään Ultimate Team Heroes -pelaajina yhdessä uuden miehistön kanssa, jonka on kuvittanut kuuluisa Marvel Comics -taiteilija J.L. Giles.
Ultimate Team Heroes -luokka sisältää yhteensä 19 pelaajaa, mukaan lukien Alex Scott, Carlos Tévez, Wesley Sneijder, Gianluca Vialli, Bixente Lizarazu, Nwankwo Kanu, Nadine Keßler, Ludovic Giuly, John Arne Riise, Paulo Futre, Dimitar Berbatov, Tomáš Rosický, Sonia Bompastor, Jari Litmanen, Rui Costa, Vincent Kompany, Steve McManaman, DaMarcus Beasley ja Ramires.
Star Wars Zero Company on Bit Reactorin kehittämä ja Electronic Artsin julkaisema tarinavetoinen vuoropohjainen taktinen roolipeli, joka sijoittuu Star Wars -universumiin kloonisotien loppuvaiheeseen. Firaxis-veteraanien luotsaama teos hylkää suoraviivaisen räiskinnän ja nojaa vahvasti XCOM-sarjan perinteeseen, jossa jokainen siirto, suoja-asema ja tulilinja vaatii tarkkaa ennakkosuunnittelua. Peli on saatavilla PC:lle, PlayStation 5:lle sekä Xbox Series X/S:lle.
Pelaaja asettuu tasavallan riveistä pudonneen Tesh Hawksin saappaisiin. Hahmon etunimen voi päättää vapaasti, ja ulkonäköä sekä varusteita pääsee kustomoimaan runsaasti. Hawksille voi valita yhden kuudesta rodusta (ihminen, twi’lek, togruta, zabrak, mirialan tai devaronian) sekä rakentaa hahmoa kahdeksan eri perusluokan ja niiden kykyjen avulla. Lisäksi käytössä on neljä aseluokkaa, joiden osia ja ominaisuuksia avataan tehtäviä suorittamalla.
Ensituntumat
Ensituntuma pelistä on erittäin positiivinen. Zero Company onnistuu imaisemaan mukaansa nopeasti, ja ensimmäisten pelikertojen jälkeen kiinnostus nähdä seuraavat tapahtumat kasvaa. Peli ei myöskään tunnu liian vaikealta opetella, joten vuoropohjaiseen taktiseen pelaamiseen pääsee kiinni ilman pitkää opettelujaksoa.
Täysin ongelmitta matka ei kuitenkaan suju, sillä mukaan mahtuu pieniä bugeja, jotka välillä rikkovat tunnelmaa. Esimerkiksi vihollinen saattaa satunnaisesti päätyä seinän sisään siten, ettei siihen pysty kunnolla kohdentamaan hyökkäystä. Onneksi tällaisia tapauksia ei tullut vastaan jatkuvasti, joten ne jäivät lähinnä pieniksi harmituksen aiheiksi. Yhdessä tehtävässä vihollistekoäly tosin kulutti lähes kaikki vuoronsa ampuen tuhoutumatonta seinää eikä pyrkinyt hakemaan parempaa kulmaa liikkumalla.
Taktista pohdintaa ja miehistönhallintaa
Zero Companyn kiinnostavimpia puolia on oman miehistön rakentaminen ja kehittäminen. Tiimiläiset eivät ole pelkkiä kasvottomia sotilaita, vaan jäsenten välisiä suhteita voi kehittää, mikä tuo konkreettisia synergiaetuja hahmojen kehitykseen. Kehityksen yhteydessä voi valita parannuksia esimerkiksi maksimiterveyteen, osumatarkkuuteen tai kehityspisteisiin. Usein pelaaja pääsee valitsemaan kolmesta eri vaihtoehdosta, joten omilla päätöksillä on aitoa merkitystä ryhmän dynamiikalle.
Tehtäviin valitaan neljän hengen partio, mutta kaikki toimeksiannot eivät vaadi pelaajan henkilökohtaista osallistumista rintamalla. Tukikohdasta voi lähettää kahdesta neljään jäsentä suorittamaan tiedustelu- ja operaatiotehtäviä taustalla. Tämä tekee rosterin hallinnasta luontevan osan kokonaisuutta, sillä kaikkia suosikkeja ei voi ottaa jokaiseen taisteluun.
Taistelut käydään vuoropohjaisesti isometrisestä kuvakulmasta. Pelaaja valitsee hahmon, määrittää toiminnot ja antaa käskyt. Kontrollit ovat selkeät ja toimivat vaivattomasti. Mekaniikat on helppo sisäistää, mutta niiden taakse kätkeytyy runsaasti taktista pohdintaa. Taisteluiden välissä aluksen tukikohdassa ja tehtäväalueilla liikutaan kolmannen persoonan kuvakulmasta. Tällöin pelaaja voi käydä keskusteluja tiimiläisten kanssa tai etsiä ympäristöön kätkettyjä tietoja.
Varsinkin Hard-vaikeustasolla taistelut voivat tarjota haastetta. Vaikeustaso ei kuitenkaan tunnu epäreilulta, vaan enemmänkin pakottaa miettimään omaa toimintaa. Kaikkia hahmoja ei voi huoletta lähettää jatkuvasti taisteluun, sillä pelissä on permadeath eli jos hahmo kuolee se on pois pelistä lopullisesti. Hahmot voidaan nostaa kolme kertaa taistelussa ylös ennen kuin he kuolevat. Hahmo saa myös miinuksia osumatarkkuuteensa jo yhdestä haavoittumisesta. Tehtäviin onkin hyvä miettiä tarkemmin, ketkä miehistön jäsenet ovat parhaassa kunnossa ja ketkä joutuvat seuraamaan tapahtumia sivusta.
Myös tukikohtaa pääsee kehittämään. Sairastupaa voi esimerkiksi laajentaa, jolloin useampia haavoittuneita voidaan hoitaa samanaikaisesti. Myös miehistön maksimikokoa voi kasvattaa ja uusia jäseniä voi palkata tarpeiden mukaan, mutta myös tarinassa edetessä saat siihen lisää jäseniä jotka ovat tarinan kannalta tärkeitä hahmoja. Lisäksi aseita voi parannella esimerkiksi lisäämällä niiden tarkkuutta tai vahinkoa. Näiden järjestelmien ansiosta tekemistä riittää myös varsinaisten taisteluiden ulkopuolella.
Panokset kovenevat rintamalla
Erityisesti Hard-vaikeustasolla taistelut tarjoavat jämäkkää haastetta. Vaikeustaso ei kuitenkaan tunnu epäreilulta, vaan se pakottaa arvioimaan jokaista siirtoa. Kaikkia taistelijoita ei voi komentaa rintamalle huolettomasti, sillä kampanjassa on käytössä permadeath-sääntö: jos hahmo kaatuu liian monta kertaa, hänet menetetään lopullisesti. Hahmot voidaan elvyttää taistelun aikana ylös kolme kertaa ennen pysyvää menetystä, mutta jo yksittäinen haavoittuminen rokottaa hahmon osumatarkkuutta. Tehtäviin onkin valittava vain parhaassa iskussa olevat operaattorit muiden toipuessa sivussa.
Tukikohtana toimivaa alusta pääsee kehittämään säännöllisesti. Sairastupaa voi laajentaa hoitamaan useampaa haavoittunutta samanaikaisesti, minkä lisäksi miehistön maksimikokoa voi kasvattaa ja uusia alokkaita palkata tarpeen mukaan. Tarinan edetessä joukkoon liittyy myös juonen kannalta keskeisiä erikoishahmoja. Aseita voi varustaa lisäosilla niiden tulivoiman ja tarkkuuden parantamiseksi, joten mielekästä tekemistä riittää rintaman ulkopuolellakin.
Audiovisuaalinen loisto
Visuaalisesti Zero Company näyttää komealta ja ennen kaikkea juuri siltä, miltä Star Wars -teoksen kuuluukin näyttää. Välianimaatiot ovat onnistuneita ja elokuvamaisia, eikä niiden ohjauksesta löydy moitittavaa.
Myös äänimaailma osuu maaliinsa. Musiikkiraidassa soi vahva galaktinen tunnelma, ja hahmojen ääninäyttely sekä räjähdysten ja blaster-ammusten ääniefektit sitovat kokonaisuuden saumattomasti yhteen.
Star Wars Zero Company on tervetullut ja laadukas lisäys taktisten strategiapelien rintamalle. Se onnistuu yhdistämään kloonisotien synkän aikakauden ja XCOM-henkisen jännityksen helposti lähestyttäväksi mutta riittävän syvälliseksi kokonaisuudeksi. Pienet tekoäly- ja animaatiobugit roikkuvat mukana, mutta noin 30–40 tunnin mittainen kampanja tarjoaa Star Wars -faneille ja taktiikkanälkäisille pelaajille rahoilleen täyden vastineen.
Arvostelu: Aaron Veijalainen
Star Wars Zero Company
8 / 10
Hyvää+ Erinomaisesti tavoitettu kloonisotien aikakauden tunnelma
+ Toimiva hahmonkehitys ja miehistösuhteiden taktinen hyödyntäminen
+ Oikeaoppisesti mitoitettu haastetaso ja pysyvän kuoleman tuoma rintamariskiHuonoa– Pienet tekniset häiriöt ja satunnaiset tekoälyn herpaantumiset
– Taisteluiden väliset kolmannen persoonan siirtymäjaksot jäävät ontoksiYhteenvetoStar Wars Zero Company on tervetullut ja laadukas lisäys taktisten strategiapelien rintamalle. Se onnistuu yhdistämään kloonisotien synkän aikakauden ja XCOM-henkisen jännityksen helposti lähestyttäväksi mutta riittävän syvälliseksi kokonaisuudeksi. Pienet tekoäly- ja animaatiobugit roikkuvat mukana, mutta noin 30–40 tunnin mittainen kampanja tarjoaa Star Wars -faneille ja taktiikkanälkäisille pelaajille rahoilleen täyden vastineen.
Wardogsin kehittäjä Bulkheadin toimitusjohtaja Joe Brammer on ottanut varsin suorasanaisesti kantaa pelialalla paljon puhuttavaan crunchiin eli pitkiin ja tavallista raskaampiin työjaksoihin. Brammerin mukaan studio ei edes palkkaa ihmisiä, jotka vastustavat crunch-kulttuuria aktiivisesti.
Brammer kertoi haastattelussa, että Bulkhead pyrkii tasapainoon tekemällä välillä pidempiä työjaksoja ja antamalla työntekijöille sen jälkeen mahdollisuuden höllätä tahtia ilman pelkoa potkuista. Hänen mukaansa Wardogsin parissa viimeiset kolme kuukautta ovat olleet monille työntekijöille tärkeämpiä kuin perhe-elämä, mutta nyt tilanteen pitäisi kääntyä toiseen suuntaan.
Studion työntekijöiden elämäntilanteet ovat myös muuttuneet vuosien varrella. Brammerin mukaan tiimi on vanhentunut ja yhä useampi työntekijä perustaa perhettä, mikä tekee pitkistä työjaksoista hankalampia. Bulkhead onkin muuttanut isyysvapaakäytäntöjään ja tarjoaa nykyisin kahden viikon isyysvapaan sekä puolikkaita työpäiviä helpottamaan paluuta töihin.
Crunchia vastustavat työntekijät eivät kuitenkaan välttämättä päädy Bulkheadille lainkaan. Brammerin mukaan studio etsii ihmisiä, jotka hyväksyvät sen, että kovia työjaksoja tulee joskus vastaan. Hän perustelee käytäntöä myös rahallisilla kannustimilla, jossa osa työntekijöistä saa merkittäviä bonuksia ja osuuksia yrityksestä vastineeksi kovasta työpanoksesta.
Wardogs on joka tapauksessa lähtenyt Early Accessissa vauhdilla liikkeelle. Peli on myynyt jo kaksi miljoonaa kappaletta alle viikossa, ja konsoliversiot on tarkoitus julkaista vuonna 2028. Nyt Bulkhead aikoo siis ottaa aikaa ainakin konsoliversioiden kanssa. Toivottavasti samalla myös kehittäjille jää aikaa nostaa jalat pöydälle.
