Jimm’s PC-Store avaa mekaanisten näppäimistöjen salat Kommentit pois päältä artikkelissa Jimm’s PC-Store avaa mekaanisten näppäimistöjen salat

Jimm's PC Store

Tietotekniikan verkkokaupan pioneeri Jimm’s -Store kertoo miksi mekaanisten näppäimistöjen kytkimiin kannattaa kiinnittää huomiota.

Kuka tahansa itseään videopelaajaksi kutsuva tietää, että pelaaminen on välineharrastus. Harrastajat haluavat panostaa paitsi ominaisuuksiin, jotka ovat omiaan parantamaan suoritusta, myös siihen, miltä välineet näyttävät. Laitteista halutaan rakentaa yhtenäisiä ja näyttäviä kokonaisuuksia. Meidän kaikkien onneksi valintaa ei tarvitse tehdä laadun ja estetiikan välillä, sillä jo pitkään johtavat laitevalmistajat ovat tarjonneet näyttävää laatua yhdessä paketissa.

Jokainen, joka on joskus selannut erilaisia näppäimistövaihtoehtoja tietää, kuinka paljon niistä löytyy vaihtelua. Niitä löytyy useita eri kokoja, monilla erilaisilla kytkimillä, erilaisilla ominaisuuksilla, monilla väreillä ja RBG-valoilla. Vaihtoehtoja on loputtomiin ja jokainen on varmasti joskus tuskaillut kyseisen vaihtoehtojen valtameren kanssa joko entisen näppäimistön tultua tiensä päähän tai laitekokoonpanon kaivattua muuten pientä piristystä.

Uuden näppäimistön metsästysprojekti kannattaa aloittaa aina pohtimalla millaiseen käyttöön näppäimistö tulee. Toisin sanoen valintaprosessi kannattaa aloittaa kytkimistä. Kytkimet jakautuvat kolmeen eri kategoriaan, jotka ovat tactile, clicky ja linear.

Clickyt ja tactilet ovat ominaisuuksiltaan keskenään hyvin samankaltaisia. Molemmat vaihtoehdot ovat suosittuja kilpa- ja FPS-pelaajien keskuudessa. Suurin ero kytkinten välillä on niiden painalluksista koituva ääni, joka on tactileissa huomattavasti clickyä vaimeampi. Molempien kytkinten suosio perustuu siihen, että niissä olevan kynnyksen voi tuntea näppäintä painaessa ja juuri tämä sormituntuma on omiaan vähentämään virhepainallusten määrää. Tactilet ovat yleensä väreiltään ruskeita tai kirkkaita ja clickyt sinisiä tai vihreitä, mutta värit voivat vaihdella eri valmistajien välillä.

Lineaariset kytkimet puolestaan soveltuvat parhaiten käyttöön, jossa samaa näppäintä painetaan useita kertoja peräjälkeen, kuten esimerkiksi MMO-pelit. Lineaariset kytkimet ovat väriltään yleensä punaisia, mustia tai keltaisia ja ovat käytettäessä näistä kolmesta vaihtoehdosta kaikista vaimeaäänisin vaihtoehto. Myös niiden sormituntuma on kolmesta vaihtoehdosta kaikista pehmein. Jos näppäimistöä käytetään paljon myös kirjoittamiseen, jäävät lineaariset kytkimet yleensä toisiksi clickyille ja tactileille, jotka ovat runsaaseen kirjoittamiseen lineaarisia mieluisampi vaihtoehto.

Useimmat laitevalmistajat myyvät saman mallin näppäimistöjä useammilla eri kytkimillä. Esimerkiksi suurta suosiota nauttiva tarjoaa näppäimistöjään punaisilla, ruskeilla ja sinisillä kytkimillä eli lineaarisilla, tactileilla ja clickyillä. Ducky on jo alkutaipaleestaan alkaen ollut tunnettu myös panostuksestaan näppäimistöjen ulkoasuun ja vaihtoehtoja löytyy varsin persoonallisista väreistä aina perinteiseen mustaan.

Ducky

Jimm’sin valikoimasta löytyy Ducky One 2- ja Ducky One 3 -tuoteperheet, joista Ducky One 3 julkaistiin viime vuonna. Kivojen eri värien ja monipuolisten kytkinvaihtoehtojen lisäksi Ducky-näppäimistöjä löytyy neljässä eri koossa (60/65/80/100 %). Suurempi prosentti merkitsee suurempaa kokoa. Esimerkiksi 80 prosentin näppäimistö on sellainen, josta puuttuu numeronäppäimistö, mutta muuten siitä löytyvät kaikki perinteiset näppäimet omilta tutuilta paikoiltaan.

Glorious

Joskus kuitenkin käy niin, ettei mieluisaa näppäimistöä löydä, vaikka vaihtoehtoja olisi kuinka runsaasti. Paatuneimmat harrastajat ja tuunaajat tietävätkin varmasti jo custom-näppäimistöistä eli kokonaisuudessaan itse rakennetuista tai pienemmässä mittakaavassa tuunatuista vaihtoehdoista.

Tällaisia mahdollisuuksia tarjoaa esimerkiksi , joka valmistaa paitsi valmiita näppäimistöjä, myös komponentteja, joilla näppäimistön voi rakentaa itse. Jimm’sin monipuolisesta Glorious-valikoimasta löytyy erilaisia näppäimistöjen runkoja, kytkinalustoja, kytkimiä, näppäinhattuja ja kaapeleita. Oman näppäimistön rakentamisessa kannattaa lähteä liikkeelle barebone-rungosta ja siitä, minkä kokoisen näppäimistön haluaa. Tästä on helppo jatkaa kytkimiin ja itse näppäinhattuihin, jotka ovat esteettiseltä kannalta näppäimistön ehkä näyttävin osa.

Tärkeintä on, että näppäimistösi – kuten muutkin oheislaitteesi – miellyttää juuri sinua. Olipa valintasi sitten valmiin tuotteen raahaaminen ostoskoriin tai yksittäisten komponenttien kerääminen ja omin käsin kasaaminen, se on varmasti juuri oikea valinta sinulle.

Hinta ja saatavuus

Ducky- ja Glorious-näppäimistöt ja niiden osat ovat saatavana välittömästi. Valmiiden näppäimistöjen hinnat alkavat 89,90 euron kuluttajahinnasta.

Pikselinen klikkausrituaali ripauksella ankkoja – arvostelussa All Hail The Orb Kommentit pois päältä artikkelissa Pikselinen klikkausrituaali ripauksella ankkoja – arvostelussa All Hail The Orb

On olemassa pelejä, jotka unohtuvat heti, ja sitten on sellaisia kuin . Sellaisia, jotka eivät ehkä aluksi näytä miltään erikoiselta, mutta jäävät päähän pyörimään vielä pitkään sulkemisen jälkeen. LeGingerDevin ensimmäinen -julkaisu osuu juuri tähän jälkimmäiseen kategoriaan.

All Hail The Orb on LeGingerDevin :lle kehittämä pikselitaiteinen idle- ja clicker-sekoitus, jossa pelaaja palvoo salaperäistä Orbia, kutsuu kultisteja ja rakentaa vähitellen automaattisesti rullaavaa “uskontotehdasta”. Peli ei yritä olla suuri seikkailu tai haastava strategia, vaan enemmänkin rauhallinen, hieman hölmö ja tarkoituksella absurdi kokemus.

Orb, Devotion ja kultin hiljainen kasvu

Pelin ydin on yksinkertainen, klikkaa Orbia, kerää Devotionia ja avaa uusia huoneita. Mutta se mikä alkaa pelkkänä klikkailuna muuttuu nopeasti järjestelmäksi, jossa pelaaja ei enää ole yksin tekemässä kaikkea. Devotion toimii etenemisen polttoaineena. Sitä keräämällä avataan huoneita, alttareita ja uusia toimintoja, jotka vievät peliä eteenpäin. Tarinallinen elementti tulee esiin tummanpuhuvan olennon kautta, joka opastaa pelaajaa eteenpäin ja antaa maailmalle pienen, lähes rituaalimaisen sävyn.

Kun pelaaja etenee, Orb ei enää ole yksinäinen projekti. Kultistit tulevat mukaan ja peli alkaa käytännössä pelata itseään. Kultistit keräävät Devotionia passiivisesti, huoneet tuottavat resursseja ja pelaaja siirtyy enemmän ohjaajan rooliin. Tämä on idle-pelien ydintä, mutta All Hail The Orb tekee siitä yllättävän rauhallisen kokemuksen. Ei ole painetta optimoida kaikkea heti, vaan eteneminen tapahtuu kuin itsestään rakentuva rituaali.

Pelin suurin oivallus on siinä, että se ei koskaan rankaise pelaajaa. Tässä pelissä ei voi epäonnistua, voit vain edetä hitaasti tai vielä hitaammin.

Ankkojen valtakunta – pelin absurdi sydän

Jos yksi asia nousee ylitse muiden, se on ankat. Niitä on paljon, ja ne ovat paljon enemmän kuin pelkkä vitsi. Ankkoja voi pyöriä järjestelmissä, niitä käytetään Duck-energian tuottamiseen ja ne liittyvät jopa generaattoreihin ja portaalipäivityksiin.

Pelaajana tämä tuntuu ensin satunnaiselta huumorilta, mutta nopeasti siitä tulee osa pelin identiteettiä. Ankat ovat kuin muistutus siitä, ettei tämän pelin maailma yritä olla looginen, vaan oma itsensä.

Eteneminen ja pelin rakenne

Pelissä ei ole haastetta perinteisessä mielessä. Ei ole kuolemaa, epäonnistumista tai stressiä. Sen sijaan etenemistä rajoittavat huoneiden päivitykset, energiamuodot ja säilytysputkilot, jotka pakottavat pelaajan etenemään vaiheittain. Alussa varastohuone ja alttari ohjaavat etenemistä, myöhemmin mukaan tulevat kultistien huoneet ja erilaiset päivityspatsaat. Pelaaminen muuttuu vähitellen yksinkertaisesta klikkauksesta järjestelmän hallinnaksi.

Lisäksi mukana on yllättävä sivuelementti, uhkapelimäinen järjestelmä, jolla voi saada ankkoja, sekä kultistien “uudelleenmaalaus”, jolla heitä voi erikoistaa eri tehtäviin. Tämä tuo peliin pientä syvyyttä, vaikka kokonaisuus pysyy edelleen hyvin rennon tuntuisena.

Saavutukset, Albert ja kosmeettinen kaaos

Saavutuksilla on oikea merkitys, mikä on idle-pelissä aina plussaa. Niitä voi käyttää Albert-hahmon kautta erilaisten lisätoimintojen ostamiseen. Näihin kuuluvat esimerkiksi confetti kanuuna kultistien kutsumiseen, käsi-kauppa, jolla pelaajan käden ulkoasua voi muuttaa, Orb-huoneen koristeet, boombox, jolla musiikkityylejä voi vaihtaa.

Tämä tekee saavutusten keräämisestä mielekästä, eikä vain “lukujen jahtaamista”.

Yksinkertainen mutta toimiva maailma

Pelin pikselitaide on selkeää ja helposti lähestyttävää. Se ei yritä olla näyttävä, vaan luettava ja rauhallinen. Animaatiot toimivat hyvin ja tukevat sitä, että ruudulla tapahtuu jatkuvasti pieniä, mutta selkeitä asioita.

Äänimaailma on kevyt ja miellyttävä. Musiikkivariaatiot, joita voi avata pelin sisäisellä valuutalla, tuovat vaihtelua pitkäänkin sessioon. Kokonaisuus tukee pelin rauhallista ja hieman humoristista sävyä.

Pieni peli, joka kasvaa omituiseksi rituaaliksi

All Hail The Orb on peli, joka ei yritä kilpailla isoilla systeemeillä tai korkealla vaikeusasteella. Sen sijaan se rakentaa oman pienen maailmansa, jossa klikkaaminen muuttuu rituaaliksi, kultit kasvavat hiljalleen ja ankat vaeltavat taustalla kuin mikään ei olisi outoa. Pelin suurin vahvuus on sen rentous ja omaperäinen rakenne. Se ei pakota, ei stressaa eikä rankaise. Se vain etenee ja pelaaja seuraa mukana.

Tarjoushinta 6,20 € (normaalisti 6,89 €) tekee siitä helpon kokeilun, etenkin jos idle- ja clicker-pelit sekä pienet indie-erikoisuudet kiinnostavat.

8 / 10
Hyvää: + Erittäin rento ja stressitön pelattavuus + Omaperäinen kultti- ja Orb-teema + Kultistit ja automaatio tuovat syvyyttä + Saavutuksilla oikea merkitys + Ankat + Kevyt mutta toimiva pikselityyli Huonoa: - Hidas eteneminen ei sovi kaikille - Monimutkaiset järjestelmät voivat hämmentää - Voi tuntua “itsestään pyörivältä” liian passiiviselta. -Varsinaista uudelleen pelattavuus arvoa ei ole Yhteenveto: All Hail The Orb on peli, joka ei yritä kilpailla isoilla systeemeillä tai korkealla vaikeusasteella. Sen sijaan se rakentaa oman pienen maailmansa, jossa klikkaaminen muuttuu rituaaliksi, kultit kasvavat hiljalleen ja ankat vaeltavat taustalla kuin mikään ei olisi outoa. Pelin suurin vahvuus on sen rentous ja omaperäinen rakenne. Se ei pakota, ei stressaa eikä rankaise. Se vain etenee ja pelaaja seuraa mukana. Tarjoushinta 6,20 € (normaalisti 6,89 €) tekee siitä helpon kokeilun, etenkin jos idle- ja clicker-pelit sekä pienet indie-erikoisuudet kiinnostavat.

Strategiapeliklassikko teki paluun: Heroes of Might and Magic: Olden Era on jättimenestys Kommentit pois päältä artikkelissa Strategiapeliklassikko teki paluun: Heroes of Might and Magic: Olden Era on jättimenestys

Heroes of Might and Magic: Olden Era

Strategiapelien fanit ovat ottaneet uuden -pelin riemulla vastaan. Pelin varhaisversio julkaistiin -palvelussa viime viikonloppuna, ja se on jo nyt osoittautunut todelliseksi myyntihitiksi. Ubisoftin mukaan peliä myytiin yli neljännesmiljoona kappaletta vain ensimmäisten 16 tunnin aikana.

Heroes of Might and Magic: Olden Era on Hooded Horsen, Studion ja Ubisoftin yhteistyön tulos. Se on pelisarjan ensimmäinen uusi osa yli kymmeneen vuoteen, mikä selittää fanien kovaa odotusta. Pelin alkuperäinen vastaanotto on ollut erittäin myönteinen, sillä Steam-palvelun käyttäjäarvioiden keskiarvo on asettunut noin 91 prosentin tuntumaan.

Peli jatkaa Enrothin fantasiamaailman tarinaa ja on suunniteltu palvelemaan sekä sarjan pitkäaikaisia veteraaneja että uusia pelaajia. Strategisen syvyyden ytimessä ovat vuoropohjaiset taktiset taistelut, roolipelimekaniikat ja tutkimusmatkat elävässä maailmassa.

Varhaisversiossa pelaajat pääsevät kokeilemaan kuutta erilaista ryhmittymää, joista jokaisella on omat joukkonsa ja kykynsä. Pelikartat luodaan proseduraalisesti, mikä takaa vaihtelua jokaiseen pelikertaan. Monipuolisuutta lisää myös beetavaiheessa oleva karttatyökalu, jonka avulla pelaajat voivat luoda ja jakaa omia taistelukenttiään. Moninpelistä löytyy kolme eri pelitilaa ja mahdollisuus paikalliseen pelaamiseen.

Heroes of Might and Magic: Olden Era on pelattavissa -tietokoneilla Steam-palvelun kautta.