Jos Dark Souls olisi Bubsy 3D ja ajopeli – Arvostelussa Overpass Kommentit pois päältä artikkelissa Jos Dark Souls olisi Bubsy 3D ja ajopeli – Arvostelussa Overpass

4 / 10
HANAA! Jokin tässä saa palaamaan takaisin taitorallin pariin. KURAA! Ihan jokainen pelin osa-alue on jollain tavalla huono tai huonosti tehty.

Haastevetoinen kuraralli kuulostaa hyvältä, ja onhan esimerkiksi Trials-sarja todistanut, että esteajelusta saa todella mukavaa ja haastavaa. Mutta sen voi myös kädettää totaalisesti, mistä Overpass on esimerkki.

Kaukaa katsottuna kaikki vaikuttaa olevan ihan ok, mutta lähempi tarkastelu paljastaa enemmän vikoja kuin hyviä puolia, mutta silti masokismi saa jatkamaan. Mistä Overpassissa siis on kyse?

Overpassissa valitaan ajoneuvo ja ajetaan erilaisia ratoja, joko kierroksia tai alusta maaliin. Radat vaihtelevat joko kilparadoista, missä on ihmisen rakentamia esteitä metsäpolkuihin, missä esteinä toimivat kivet ja kannot aina jyrkkiin mäkisiin nousuihin. Kuraa on tai ei, mutta aina on liukasta.

Minä en tiedä miten realistisia ovat pelin all-terrain- ja utility-terrain-vehiclet, mutta ainakaan niitä ei ole kiva ajaa. Isommat UTV:t ovat kuin ostoskärryjä, kiikkeriä ja jäävät helposti joka paikkaan kiinni. Kansan kielellä mönkkärit ovat taas pieniä ja tehottomia, mitkä junnaavat hitaasti eteenpäin lähes kaikessa mitä eteen tulee. Minkäänlaisesta vauhdikkaasta kokemuksesta ei siis ole kyse.

Mutta eihän ajokokemuksen pidäkään olla vauhdikas, jos kyse on taidosta. Niin voisi ajatella, mutta koska ajoneuvot ovat äärettömän kiikkeriä, sutivaisia, tehottomia ja suurelta osin painovoima tuntuu kuulta, ei ajaminen ole kivaa. Monesti madellaan hitaasti. Silloinkin, kun olisi suoraa missä antaa hanaa. Sillä suora on yleensä hiekkaa tai kuraa, missä auto kyntää tahmaisesti.

Kivikoiden ylittäminen voisi olla todella mielenkiintoista ja haastavaa, mutta se on vain tökerösti tehty. Ymmärrän, että peli on haastava ja sen ei kuulu olla helppoa kaasu pohjassa kruisailua. Mutta kun ajotuntuma ja peruskontrollit ovat roskaa, on hankala nauttia haasteista. Esimerkiksi pakittaminen on hankalaa. Ennen kun vaihde menee pakille tai takaisin eteenpäin, on vapaavaihde, mikä ei tee mitään. Eli kun ajoneuvo on paikoillaan ja painat jarrua, sen sijaan, että alat pakittaa, vaihdat vapaalle. Sen jälkeen kun päästät jarrun ja painat taas taaksepäin, alat pakittaa. Mutta pakittaminen on huomattavasti herkempi kuin kaasu, joten jos sinä haluat nopeasti korjata eteenpäin kun alat kiitää kuramäkeä vauhdilla alas, joudut painamaan ensin kaasua, että pääset vapaalle, sitten päästämään kaasun, ja painamaan uudelleen, että alat mennä eteenpäin. Ja kun olet jyrkässä kuramäessä vinossa ja sinun pitäisi tehdä pieniä korjausliikkeitä tai nytkäytyksiä, niin yhtä sekava kuin kuvailuni edellä oli, yhtä hankala se on hieno-ohjaukselle.

Ajamista helpottaa suunnattomasti joissain, mutta ei kaikissa, ajoneuvoissa oleva differentiaaliveto (toivottavasti on oikea kirjoitusmuoto). Nelivedolla pääsee, mutta differentiaalin kytkemällä saa vedon siirrettyä niihin renkaisiin, mitkä sitä tarvitsevat. Kätevää siis silloin, kun osa renkaista on ilmassa. Tämä kuitenkin ohjattavuuden kustannuksella. Myös takavedon saa kytkettyä, mutta sillä ei tee mitään. Kärsimystä ovatkin ajoneuvot, missä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin takaveto! Mönkijöissä voi myöskin vaikuttaa painopisteeseen ohjaajaa kallistamalla, millä on hieman merkitystä, mutta se vaikutta oikeasti joltain.

Hirveimmät kulkuvälineet ovat golfkärryn meno-ominaisuuksilla varustetut maastokulkineet, missä suurin haaste on pitää ne pystyssä, sillä ne keikkuvat kiikkerästi pahimmillaan suoraan ajaen töyssyissä. Toinen kärsimys on takavetoiset Halpahallin kuvaston pikkumönkkärit. Näillä ei ole mitään muuta funktiota pelissä kuin mahdollisesti luoda vaikeusastetta. Ota hirveä lelu, mikä ei välttämättä fyysisesti ja teknisesti edes pääse rataa loppuun, tai oikea maastovehje. Vaikeusasteitahan pelissä ei sinäänsä ole, muuta kuin kentän haastavuus. Esimerkiksi tietokonevastustajien tai pelin vaikeuteen ei pysty vaikuttamaan millään tavalla.

Tutoriaali pelissä on kätketty uramoodiin, ja se kannattaa käydä läpi. Vaikka se on aluksi tylsää miten kaasutetaan ja käännytään itseselvyyttä, se käy nopeasti ajoneuvon vetotavat läpi. Ei kovin kattavasti eikä kovin hyvin esimerkein, mutta kuitenkin. Pelissä onkin hyvä osata tietää mikä vetotapa on paras milloinkin, ja ettei kaasu pohjassa aina sitä mäkeä pääse ylös. Hyvänä nyrkkisääntönä on myös kokeilla toista tapaa, jos toisella ei etene. Siltikin vaikka kuinka osaisit ja tietäisit ja olisit saman esteen ylittänyt monta kertaa, kuun painovoima voi kellistää sinut kumoon ilman mitään hallintaa.

Kaikesta huolimatta suurin osa radoista on kyllä hyvin toteutettu. Ne ovat erilaisia ja mielenkiintoisia ja mukavista letkeistä ajoista todella haastaviksi mäkinousuiksi skaalattuja. Variaatiota on tarpeeksi paljon, vaikka paperilla sitä ei hirveästi ole. Grafiikat ovat pääosin miellyttävän näköiset, jos mukaan ei lasketa aina sikiöasentoon mönkijän päältä tippuessa käpertyvää kuskia. Mutta ihan menevistä grafiikoista huolimatta menoa puuttuu silti.

Pelimuotoja on vain neljä. Ura, yksinpeli, moninpeli samalla koneella jaetulla kuvaruudulla tai vuorotellen ja nettipeli. Tämä on todella vähän varsinkin kun moninpeli samalla koneella on vain radan ja ajoneuvon valintaa. Myöskin ura jää vähän tympeäksi, sillä siinä joudut ansaitsemaan parempia laitteita kun kaikki on jo moninpelissä käytössä. Olisi ollut pelille järkevää, että uran urjetessa uudet komeat myös moninpelissä aukeaisivat. Urassa ajellaan ratoja ihan mielenkiintoisella systeemillä. Kisoja on tietty määrä ennen suurta huipennusta, ja pelaaja saa valita mihin suuntaan lähtee kisoja avaamaan. Voitetut kisat aukaisevat uusia polkuja ja uusia päivityksiä varusteisiin ja laitteisiin. Pienenä lisänä saa sponsoreita ja välillä tietokonekuski lyö vetoa voitatko hänet seuraavassa kisassa. Todella yksinkertaista, mutta tylsän pelin mielenkiintoinen lisä.

Kisaaminen vain on onnettoman tylsää! Pelissä on valikkomusiikkia, mutta minulla meni aika kauan huomata, että pelissä on muitakin kuin yksi ja sama indierock-renkutus. Yhtäkaikki, ärsyttävää musiikkia. Itse pelissä ei ole musiikkia, eikä myöskään ympäristön ääniä. Vain mopomoottorin pörinää. Ajaminen on muutenkin yksinäistä. Kisat suoritetaan yksin, korkeintaan kaksinpelissä toisen haamuautoa vastaan. Ja vaikka radan varrella on huoltoajoneuvoja ja katsomoita sekä telttoja, missään ei näy ristin sielua. Ei yleisöä, ei henkilökuntaa. Edes selostajaa ei ole.

Selostajan puuttuessa puuttuu vielä jotain muutakin oleellista. Ajaessasi kisaa, näet kauanko on aikaa kulunut, muttet näe sijoitustasi missään vaiheessa, etkä sitä, paljonko olet edellä tai jäljessä muita kuskeja. Tämä lisää yksinäisyyden tunnetta ajossa. Ja mielestäni olisi mukava tietää voiko ajoa ottaa huiman etumatkan turvin hieman turvallisemmin ja rennommin, vai onko riskien paikka, jos on muutamia sekunteja jäljessä. Vasta kun maalilinja on ylitetty ja mennään kisan jälkeiseen valikkoon tietää sijoituksensa. Tästä syystä peli ei tunnu juurikaan kisalta. Valitset radan, ajelet sitä ja sitten katsot listasta miten kävi. Ja jatkat samaa.

Ongelmana on myös pitkät radat. Mielenkiintoisimpia ovat ne, joissa on alku ja loppu. Hirveimpiä ne, missä on kierrokset. Kierrosradoissa tuntuu siltä, että kun olet ensimmäisen kierroksen ajanut, ne kaksi on aivan turhia ja saman toistoa. Olet jo radan nähnyt ja suorittanut, miksi se pitää uusia heti perään kaksi kertaa? Varsinkin, kun vaikka kuinka tietäisit miten se pitää ajaa ja olisit taitava, niin viimeisellä kierroksella törmäät johonkin kiven kikkareeseen ja kuun painovoima heittää sinut kyljelleen. Tuntuu, että syy on huonon pelin.

Overpass voisi olla hyvä peli, ellei se olisi huono. Ja huonoa siinä on kaikki. Jokainen osa pelistä voisi olla hyvä ja nauttitava, jos ne olisi vain hyvin tehty. Tästä kertoo se, että vaikka peli ärsyttää ja on täynnä puutteita, haluan sitä pelata. Peli voisi olla todella hyvä, jos huononakin se saa minut palaamaan takaisin. Tuntuu, että jos sen olisi tehnyt tiimi, jolla olisi kokemusta ajopeleistä (en tiedä onko tällä porukalla, jos on, hävetkööt tätä kuraa), voisi peli olla loistava. Nyt se tuntuu vain vaillinaiselta ja keskeneräiseltä. Ihan kuin tämä 60€ hintalapulla varustettu uutuus olisi vain beta.

Kannattaako Overpass ostaa? Ei missään nimessä. Jos sen halvalla alennuksesta saa, mikä ettei. On sillä hetkensä. Mutta harmittavaisesti ne hetket yleensä menevät pilalle huonon toteutuksen takia.

Lähdenkin tästä jatkamaan pelaamista…

The Division 2 -peli saa uuden kauden ja yhdistävät vihollisjoukot Kommentit pois päältä artikkelissa The Division 2 -peli saa uuden kauden ja yhdistävät vihollisjoukot

The Division 2

Ubisoft on julkaissut The Division 2 -toimintapeliin uuden kauden lisäosan nimeltä The Pact, joka tuo peliin aiempaa suuremman uhan. Pelaajat eivät enää taistele yksittäisiä vihollisryhmiä vastaan, vaan True Sons-, Outcasts- ja Hyenas-jengit näyttävät lyövän hynttyyt yhteen, mikä muuttaa Washington D.C.:n valtasuhteita ja tuo entistä haastavampia tilanteita agenttien edessä.

Uuden pelikauden keskiössä ovat Retaliation-tapahtumat, joissa pelaajan tulee vallata takaisin alueiden hallintapisteet aikarajan sisällä. Vastassa on eliittijoukkoja ja nimettyjä vihollisia, joiden voittamisesta saa palkkioksi harvinaisia varusteita ja rakennusmateriaaleja. Pelaajat voivat myös koota uusia aseita ja varusteita, kuten Shroud-tarkkuuskiväärin ja Overdogs-hansikkaat.

Lisäosan mukana tulee kausikortteja, sekä ilmaisia että premium-versioita, joiden edistymisen kautta pelaajat saavat uusia aseita, varusteita ja kosmeettisia tarvikkeita. Peli tarjoaa näin entistä enemmän tekemistä ja vaihtoehtoja eri pelityyleille.

The Division 2 sijoittuu seitsemän kuukautta tappavan viruksen leviämisen jälkeen New Yorkin kriisistä Washington D.C.:hen, jossa agentit ovat ihmiskunnan viimeinen toivo anarkian ja kaaoksen keskellä. Pelissä yhdistyvät avoimen maailman toimintaroolipelin jännitys ja monipuoliset tehtävät loppupeliä myöten.

The Division 2 on saatavilla PlayStation 5-, PlayStation 4-, Xbox Series X/S-, Xbox One -konsoleille sekä pc:lle. Peli on myös Ubisoft+-palvelussa, ja sen ikäraja on PEGI 18.

The Division 2 -peli saa uuden The Pact -lisäosan – vihollisjoukot lyövät hynttyyt yhteen Kommentit pois päältä artikkelissa The Division 2 -peli saa uuden The Pact -lisäosan – vihollisjoukot lyövät hynttyyt yhteen

The Division 2: The Pact

Ubisoft on julkaissut The Pact -lisäosan Tom Clancy’s The Division 2 -toimintapeliin, ja luvassa on merkittävä käänne pelin tarinassa. Tällä kertaa Washington D.C.:n kaaosta ei luo vain yksi vihollisryhmittymä, vaan useampi taho alkaa liittoutua. Pelaajan tiedustelutietojen mukaan True Sons-, Outcasts- ja Hyenas-jengit valmistautuvat yhdistämään voimansa, mikä tekee tilanteesta entistä uhkaavamman.

Uusi uhka ja kostovyöhykkeet

Uudessa kaudessa agenttien on estettävä vihollisliittouman synty. Matkan varrella vastaan tulee Retaliation-tapahtumia, jotka tuovat peliin uudenlaista jännitystä. Kun pelaaja ärsyttää tarpeeksi jotakin ryhmittymää, alue muuttuu kostovyöhykkeeksi. Tällöin agentin on vallattava hallintapisteet takaisin aikarajan sisällä. Onnistumisesta palkitaan arvokkailla varusteilla ja materiaaleilla.

Kostovyöhykkeillä liikkuminen ei kuitenkaan ole turvallista – viholliset lähettävät tappotiimejä, jotka koostuvat eliittisotilaista ja nimetyistä vihollisista. Näiden kaataminen tuo pelaajalle runsaasti palkintoja.

Uusia aseita, varusteita ja kausikortteja

The Pact tarjoaa myös uusia aseita ja varusteita. Exotic-tason Shroud-tarkkuuskivääri ja Overdogs-hansikkaat nousevat varmasti monen pelaajan suosikeiksi. Lisäksi mukana on runsaasti muita kokeilemisen arvoisia vaihtoehtoja eri pelityyleihin.

Samalla julkaistiin kausikortit, joita on tarjolla sekä ilmaisena että maksullisena premium-versiona. Korttien avulla pelaajat voivat ansaita lisää aseita, varusteita ja kosmeettisia esineitä edistymisensä myötä.

Taustatarina ja saatavuus

The Division 2:n tarina vie seitsemän kuukauden päähän viruksen puhkeamisesta, joka ravisteli ensin New Yorkia. Nyt selviytymistaistelu jatkuu Washington D.C.:ssä, missä Division-agentit toimivat ihmiskunnan viimeisenä toivona kaaosta vastaan. Jos pääkaupunki kaatuu, koko maa joutuu rosvojengien ja väkivaltaisten ryhmittymien armoille.

Massive Entertainmentin ja useiden muiden studioiden kehittämä The Division 2 vie avoimen maailman toimintaroolipelaamisen uudelle tasolle. Peli tarjoaa runsaasti sisältöä ja monipuolisia aktiviteetteja eri pelaajatyypeille.

Tom Clancy’s The Division 2 on saatavilla PlayStation 5-, PlayStation 4-, Xbox Series X/S- ja Xbox One -konsoleille sekä PC:lle. Peli löytyy myös Ubisoft+-palvelusta. Ikäraja on PEGI 18.