Kaipaatko kuumottavaa peli-Halloweenia? – Errorin toimittajan suositukset ovat helvetillistä pelattavaa Kommentit pois päältä artikkelissa Kaipaatko kuumottavaa peli-Halloweenia? – Errorin toimittajan suositukset ovat helvetillistä pelattavaa

Halloween errori.net

Halloween-tunnelmat on läsnä myös täällä meidän perä-pohjolassakin, ja mikä olisikaan parempi tapa virittäytyä oikeaan tunnelmaan kuin sukeltaa syvälle pelimaailman kauhutarjontaan? Olitpa sitten veteraanipelaaja tai etsit ensimmäistä kauhupeliäsi, tässä on lista toimittajamme, henkilökohtaisesti hyytävimmistä peleistä, jotka tarjoavat unohtumattomia hetkiä Halloween-yönä.

Helvetillistä peli-Halloweenia teille, rakkaat lukijamme…

Alan Wake – pelisarja (PS4, PS5, Xbox Series X/S, Xbox One, PC)

Alan Wake -kirjailijan painajaismainen matka pimeyteen

Alan Wake on psykologinen kauhuseikkailu, jossa seurataan menestyksekästä mutta kirjoittajankammosta kärsivää kirjailijaa Alan Wakea. Alan lähtee vaimonsa Alicen kanssa pieneen Bright Fallsin kaupunkiin toivoen saavansa uuden luovan inspiraation. Pian heidän saapumisensa jälkeen Alice katoaa, ja Alan herää keskellä metsää kaatuneen auton vierestä viikko tapahtuneen jälkeen – ilman muistikuvaa siitä, mitä on tapahtunut. Paikalta hän löytää mysteerisen käsikirjoituksen, jonka kirjoittamista hän ei muista, ja joutuu vastatusten varjoisten hahmojen kanssa, jotka yrittävät tappaa hänet.

Pelissä on omaperäinen valo-mekaniikka, joka on keskeinen osa pelattavuutta. Pimeyden vallassa olevat hahmot, joita kutsutaan ”Taken”-olennoiksi, eivät ole vahingoitettavissa ennen kuin niiden ympäröimä pimeys poltetaan pois valolla. Pelaajat voivat käyttää erilaisia valonlähteitä, kuten taskulamppuja, soihtuja ja jopa valokranaatteja. Vasta kun pimeys on haihtunut, nämä olennot ovat haavoittuvia ja voidaan ampua hengiltä.

Pelissä käytetään episodirakennetta, joka tuo siihen tv-sarjamaista jännitettä. Jokainen jakso päättyy koukuttavaan cliffhangeriin, mikä saa pelaajan jatkamaan tarinan seuraamista ja selvittämään mysteerit, jotka ympäröivät Alan Wakea ja hänen vaimonsa katoamista.

The Outlast Trials (PS4, PS5, PC, Xbox Series X/S, Xbox One)

The Outlast Trials – kauhun täyttämä selviytymisseikkailu

The Outlast Trials on ensimmäisen persoonan selviytymiskauhupeli, jossa pelaajien tehtävänä on selviytyä painajaismaisista koettelemuksista täyttämällä tavoitteita ja väistämällä hirviömäisiä vihollisia. Peli tukee neljän pelaajan yhteistyötilaa, mutta sen voi suorittaa myös yksin. Jokaisen kokeen lopussa pelaaja saa arvion, johon voi vaikuttaa suorittamalla päätehtävien lisäksi sivutavoitteita.

Pelin erikoisominaisuuksiin kuuluvat viisi eri kykyä, joita kutsutaan ”Rigeiksi”. Näihin kykyihin kuuluu mm. kyky nähdä esineitä ja vihollisia seinien läpi, parantaa muita pelaajia, asettaa savupommiansoja, heittää laite vihollisten tainnuttamiseksi tai vahvistaa ovia hitaakseen takaa-ajajia.

Pelaajalla on käytössään pimeänäkölasit, joiden avulla he voivat liikkua hämärissä tiloissa. Laseissa on kuitenkin rajallinen akku, joka vaatii säännöllistä latausta ja tekee paristoista tärkeän resurssin. Pelaajat voivat myös kerätä erilaisia taktisia esineitä, kuten psyykenlääkkeitä, tiirikoita ja parannusvälineitä. Tiilet ja lasipullot voivat toimia sekä harhautuksina että välineinä vihollisen väliaikaiseen pysäyttämiseen.

Pelin pääasiallinen etenemiskeino on kuitenkin hiiviskely, sillä suora taistelu ei ole vaihtoehto. Pelin alussa pelaajat voivat kantaa mukanaan vain kolme esinettä, mutta edetessään voivat avata käyttöönsä yhden ylimääräisen kantopaikan. The Outlast Trials yhdistää yhteistyön ja jännityksen luoden piinaavan selviytymiskokemuksen, jossa varovaisuus ja taktikointi ovat elintärkeitä.

The Stalked (PC)

The Stalked on intensiivinen, hyvin suoraviivainen selviytymiskauhupeli, joka upottaa pelaajan Katen järkyttävään matkaan kohti vapautta. Keskimäärin 40–50 minuutin mittainen pelikokemus seuraa Katen kohtaloa, kun hän yrittää selviytyä synkistä tapahtumista, jotka vievät hänet kasvotusten menneisyytensä painajaisten kanssa.

Pelaaja omaksuu Katen roolin, joka on juuri eronnut pakkomielteisestä poikaystävästään Liamista. Liam ei kuitenkaan ole valmis päästämään häntä vapaaksi, ja lukuisien kamppailujen jälkeen Kate onnistuu pakenemaan ja hakee apua isoisältään. Isoisä tarjoaa hänelle turvapaikan kartanossaan, mutta rauha on vain hetkellinen. Kartanon varjoissa alkaa tapahtua selittämättömiä ja pelottavia asioita, jotka saavat Katen epäilemään, onko Liam seurannut häntä, vai piileekö synkkien tapahtumien taustalla jotain vielä pelottavampaa. Kuka on lähettänyt nämä uhkaavat kirjeet, ja voiko Kate lopulta löytää rauhan?

The Stalked vangitsee pelaajan hyytävään ja tunnelmalliseen tarinaan, jossa jokainen hetki on täynnä jännitettä ja mysteeriä.

A Quiet Place: The Road Ahead (PS5, Xbox Series X/S, PC)

A Quiet Place: The Road Ahead – Kauhupeli täynnä hiljaisuuden uhkaa

A Quiet Place: The Road Ahead on selviytymiskauhupeli, jonka on kehittänyt Stormind Games ja julkaissut Saber Interactive Microsoft Windowsille, PlayStation 5ja Xbox Series X/S. Peli pohjautuu A Quiet Place -elokuvasaagaan, mutta tarjoaa täysin uuden tarinan. Peli julkaistiin 17. lokakuuta 2024.

Kyseessä on yksinpelattava ensimmäisen persoonan peli, jossa korostuvat hiiviskely ja selviytymiskauhu. Pelaaja ohjaa hahmoa post-apokalyptisessä maailmassa, jota asuttavat sokeat, mutta äärettömän herkkäkuuloiset avaruusolennot. Pelissä pelaaja joutuu liikkumaan hiljaisesti ja varoen, sillä pienikin ääni voi herättää olentojen huomion. Erityisominaisuutena pelissä on mahdollisuus käyttää mikrofonia, jonka kautta pelin hirviöt voivat kuulla pelaajan oikeat äänet ja paikantaa tämän sijainnin. Lisäksi pelaajalle tarjotaan tietoa ympäristön äänitasoista, jolloin on mahdollista arvioida riskiä olentojen huomion herättämisestä.

A Quiet Place: The Road Ahead luo intensiivisen ja hermoja raastavan kokemuksen, jossa selviytyminen riippuu pelottavan tarkasta hiljaisuudesta.

Silent Hill 2 Remake (PS5, PC)

Peli sijoittuu pieneen ja eristyksissä olevaan kaivostowniin, Silent Hilliin, Maineen. Tiheän sumun verhoama kaupunki näyttää olevan hylätty ja huonossa kunnossa, mutta Silent Hillissä on ilmeisesti muuntuva infrastruktuuri, jossa pelaaja kokee kuluneemman ja rappeutuneemman version kaupungista sekä toisen maailman, jota merkitsevät ruoste, aidat ja ympäröivä pimeys. Kaupungin ulkonäön on implikoitu olevan subjektiivinen; jotkut näkevät sumua, kun taas toiset saattavat nähdä tulta tai jäätä.

Pelaaja ohjaa James Sunderlandia, joka on vetäytynyt kaupunkiin saadakseen mahdollisuuden tavata kuolleen vaimonsa, Maryn. James kohtaa Silent Hillin tutkimisen aikana Angela Oroscon, ongelmaisena ja itsetuhoisena 19-vuotiaana tyttönä, joka etsii äitiään, sekä Eddie Dombrowskin, ylipainoisen, kiusatun ja paranoidisen miehen. Hän kohtaa myös Lauran, ovelan mutta viattoman 8-vuotiaan tytön, joka tunsi Maryn eläessään ja inhoaa Jamesia. James tapaa myös Marian, naisen, joka jakaa hämmästyttävän fyysisen samankaltaisuuden Maryn kanssa.



Witchfiren tekijä tiivistää Epicin ongelman: Steam on yhteisö, Epic vain kauppa Kommentit pois päältä artikkelissa Witchfiren tekijä tiivistää Epicin ongelman: Steam on yhteisö, Epic vain kauppa

Witchfire-pelin luova johtaja Adrian Chmielarz kiteyttää Epic Games Storen suurimman ongelman ytimekkäästi: Epic on pelkkä kauppa, Steam taas kokonainen yhteisö. Vaikka PC-pelaaminen tunnetaan vapaudestaan, monet pelaajat suhtautuvat digikauppoihin lähes heimohenkisesti ja Valven Steam on monille selkeä koti.

Painkillerista ja The Vanishing of Ethan Carterista tunnetun Chmielarzin Witchfire aloitti taipaleensa Epic Games Storen määräaikaisena yksinoikeutena. Ratkaisu oli studion selviytymisen kannalta kriittinen. Epicin rahoitus auttoi pitämään kehittäjät itsenäisinä aikana, jolloin rahat olivat loppumassa. Samalla peli sai rauhassa kehittyä pienemmälle yleisölle ennen Steam-julkaisua.

Chmielarzin mukaan järjestely hyödytti kaikkia osapuolia. Epic sai vuoden yksinoikeuden, studio sai aikaa ja resursseja, ja Steam-pelaajat saivat lopulta valmiimman ja hiotumman pelin. Tulokset puhuvat puolestaan, sillä Witchfire on myynyt jo yli 500 000 kappaletta, ja Steamissä peliä odottaa yli 1,6 miljoonaa toivelistalle lisännyttä pelaajaa.

Silti Chmielarz ymmärtää täysin, miksi moni karttaa Epic Games Storea. Hänen mukaansa EGS:ssä ei ole muuta tekemistä kuin ostaa. Puuttuvat arvostelut, foorumit ja yhteisötoiminnot tekevät kaupasta kylmän ja etäisen, kun taas Steam tarjoaa oppaita, keskusteluja, työpajoja, taidetta ja jatkuvasti uusia ominaisuuksia. Steam ei ole vain kauppa, vaan paikka, johon pelaajat kiintyvät.

Kun Steam päivittyy viikoittain uusilla toiminnoilla ja Epic lisää perusominaisuuksia, kuten lahjoittamisen, vasta vuosikymmenten viiveellä, ero kasvaa entisestään. Witchfire saattoi selvitä Epicin ansiosta, mutta kuten Chmielarz vihjaa, sydämensä se löysi Steamistä.

Talvinen pesänrakentelu parhaimmillaan – arvostelussa Winter Burrow Kommentit pois päältä artikkelissa Talvinen pesänrakentelu parhaimmillaan – arvostelussa Winter Burrow

Olen viettänyt vuosia selviytymispelejä pelaten, kaatanut valtavia puita, rakentanut linnoituksia ja taistellut zombeja vastaan, mutta harvoin mikään on saanut minut tuntemaan samanlaista lempeää rauhaa kuin Winter Burrow. Ensikosketukseni tähän indiehelmeen PC:llä oli kuin astuisi vanhaan, rakkaaseen satukirjaan: hiiri palaa lapsuutensa kotiin, joka on nyt rapistunut ja kylmän talven vaivaama. Pine Creek Gamesin kehittämä ja Noodlecake Studiosin julkaisema Winter Burrow on marraskuun puolivälissä PC:lle, Xbox:ille ja Nintendo Switchille tupsahtanut selviytymisseikkailu, joka saa paatuneimmankin selviytymispelien veteraanin pehmenemään tai ainakin hamuamaan lämpimämpää neulepaitaa.

Ensituntuma – Söpöyttä ja pientä selkäpiin karmintaa

Pelin avaaminen tuntui heti kotoisalta. Kontrolleri tai näppäimistö pelaa hyvin, ja ensimmäiset minuutit kuluivat lumisia polkuja tutkien ja materiaaleja keräten. Heti kättelyssä huomasin, että selviytymismekaniikka on toteutettu harvinaisen pelaajaystävällisesti. Rakennusprojektien seuraaminen on tehty helpoksi: voit suoraan nähdä, mitä tarvikkeita seuraavaan projektiin tarvitaan. Se on kuin Ikean ohje, mutta ilman niitä ylimääräisiä ruuveja, jotka jäävät aina pöydälle pyörimään. Vaikka pieniä kauhuviittauksia löytyy, ne eivät häiritse rauhallista tunnelmaa, vaan lisäävät pienen jännityksen ripauksen, näitä ovat jatkuva yksinäisyys ja ankarat selviytymiselementit, kuten nälkä, kylmyys ja ötökät. Kaikki tuntuu toimivan juuri niin kuin pitääkin, eikä bugien kanssa tarvinnut tapella.

Sisältö ja pelattavuus – Tassut kylminä ja vatsa kurnien

Tarina kuljettaa sinua vanhempiesi menehtymisestä lapsuuden kodin entisöintiin. Pelin ydin on hiiren arjen selviytymisen seuraamisessa: keräät resursseja, neulot lämpimiä vaatteita, kokkaat ja tapaat metsän eläimiä. Peli ei kuitenkaan ole vain pelkkää piirakan leivontaa ja neulomista, vaikka niitäkin riittää. Pelaajana joutuu jatkuvasti silmäilemään nälkä- ja kylmyysmittareita. Jos viivyt lumituiskussa liian pitkään ilman kunnon neulepaitaa, alkaa terveys hupenemaan nopeammin kuin juusto hiirijuhlissa. Onneksi erilaiset kokkaukset antavat tehosteita ja neulominen tarjoaa suojaa, joten kyse on enemmänkin lempeästä sopeutumisesta kuin stressaavasta taistelusta kelloa vastaan, vaikka luminen maailma olisi ankara. Paikallisten tapaaminen ja resurssien hamstraaminen pelissä on meditatiivista puuhaa, joka imee mukanaan tuntikausiksi.

Grafiikat – Kuin kuvituskirjan sivulta

Visuaalisesti Winter Burrow on puhdasta sielun ravintoa. Pehmeät, käsinpiirretyt kuvat ja pyöreät muodot tuovat mieleen satukirjan kuvituksen. Talvinen metsä näyttää kutsuvalta, yksityiskohtaiselta ja elävältä. Lumimaiset maisemat ja puiden varjot lisäävät tunnelmaa, mutta eivät tee maailmasta uhkaavaa. Kaikki sopii täydellisesti pelin lempeään ja nostalgiseen tunnelmaan. On hienoa nähdä, että joku on jaksanut panostaa jopa siihen, miten pikkuruiset jäljet jäävät lumeen kulkiessasi. Se on pieni yksityiskohta, mutta juuri ne tekevät tästä maailmasta niin uskottavan.

Ääni – Korvia hivelevää hiljaisuutta

Äänimaailma Winter Burrown suuri valtti, se on meditatiivinen ja rauhoittava. Musiikki ei hypi silmille, koskaan häiritse tai peitä muita ääniä alleen. Lumen narske tassujen alla, oksien rasahtelu ja hiiren pienet äännähdykset kuulostavat luonnollisilta ja tekevät maailmasta elävän. Taustalla humiseva tuuli ja lumen vaimea suhina luovat turvallisen hiljaisuuden, joka täydentää pelin rauhallista tempoa. Äänet tukevat täydellisesti sitä tunnetta, että selviytyminen on lempeää sopeutumista kylmään maailmaan, ei stressaavaa taistelua.

Kartaton hiiri ja rajalliset taskut

Kaikki ei kuitenkaan ole pelkkää auringonpaistetta ja auringonkukansiemeniä. Suurin turhautumiseni iski navigoinnissa, sillä pelissä ei ole karttaa, ei edes minimappia. Löysin itseni useammin kuin kerran pyörimästä saman kuusen ympärillä miettien, mihin suuntaan se koti oikein jäi.

Myös tavaraluettelon eli inventoryn rajallisuus aiheuttaa harmaita hapsia. Resursseja olisi kerättäväksi vaikka kuinka, mutta taskuihin mahtuu vain murto-osa. Tämä johtaa jatkuvaan edestakaiseen ravaamiseen, mikä alkaa loppupuolella hieman puuduttaa. Lisäksi peli on suhteellisen lyhyt n. 10 tuntia, eikä se tarjoa juurikaan syitä pelata tarinaa uudestaan läpi, kun koti on kerran saatu kuntoon.

Yhteenveto

Winter Burrow on peli, johon uppoutuu helposti useammaksi tunniksi. Se tarjoaa rauhallisen, ohjaavan ja lempeän pelikokemuksen, joka tuntuu sekä palkitsevalta että lohdulliselta. Se on edullinen (19€) ja tunnelmallinen paketti, joka sopii täydellisesti pimeisiin talvi-iltoihin, varsinkin kun voit ottaa ystävän mukaan paikalliseen co-opiin. Jos hämähäkit ahdistavat, pelistä löytyy kiitettävästi araknefobia-tila, jolla voit korvata kahdeksanjalkaiset häiriköt vähemmän pelottavilla (kuten kovakuoriaisilla) tai poistaa ne kokonaan. Lyhyydestään, rajallisesta varastotilasta ja navigointihaasteistaan huolimatta se ei merkittävästi heikennä nautintoa, vaan on sydämellinen kokemus, joka muistuttaa meitä kodin tärkeydestä.

9 / 10
Hyvää: + Suloinen ja satumainen graafinen tyyli. + Todella rentouttava ja meditatiivinen äänimaailma. + Pelaajaystävällinen rakennusjärjestelmä. + Helppokäyttöiset kontrollit + Local co-op mahdollisuus. + Edullinen hinta. Huonoa: - Kartan puuttuminen hankaloittaa navigointia. - Tavaratila on aivan liian pieni suhteessa resurssien määrään. - Pelissä ei uudelleen pelattavuus arvoa. Yhteenveto: Winter Burrow on peli, johon uppoutuu helposti useammaksi tunniksi. Se tarjoaa rauhallisen, ohjaavan ja lempeän pelikokemuksen, joka tuntuu sekä palkitsevalta että lohdulliselta. Se on edullinen (19€) ja tunnelmallinen paketti, joka sopii täydellisesti pimeisiin talvi-iltoihin, varsinkin kun voit ottaa ystävän mukaan paikalliseen co-opiin. Jos hämähäkit ahdistavat, pelistä löytyy kiitettävästi araknefobia-tila, jolla voit korvata kahdeksanjalkaiset häiriköt vähemmän pelottavilla (kuten kovakuoriaisilla) tai poistaa ne kokonaan. Lyhyydestään, rajallisesta varastotilasta ja navigointihaasteistaan huolimatta se ei merkittävästi heikennä nautintoa, vaan on sydämellinen kokemus, joka muistuttaa meitä kodin tärkeydestä.