Kansantaruja, tunteita ja turhautumista – arvostelussa South of Midnight Kommentit pois päältä artikkelissa Kansantaruja, tunteita ja turhautumista – arvostelussa South of Midnight

on Compulsion Gamesin uusi toimintaseikkailu, joka julkaistaan 8. huhtikuuta. Tutki myyttejä ja kohtaa syvän etelän salaperäiset olennot tässä modernissa kansantarinassa samalla kun opit muinaisen voiman, jolla voit voittaa esteitä ja paljastaa perheesi piilotetun menneisyyden.

South of Midnight on yksi niistä peleistä, jotka vetävät mukaansa heti visuaalisella tyylillään ja tunnelmallaan – ja sitten muistuttavat sinua, että upea pinta ei aina tarkoita sulavaa pelikokemusta. Mutta aloitetaan siitä, mikä toimii.

Tunnelmaa kuin lauantai-aamun piirretyissä

Pelimaailma on suoraan sanottuna upea. Visuaalinen tyyli, joka ammentaa stop motion -animaatioista, tuo välittömästi mieleen nostalgiset lastenohjelmat, joita katsottiin pyjamassa vanhempien vielä nukkuessa. Tämä ei ole mikään geneerinen fantasia, vaan on luonut syvän etelän myyteistä ja kansantaruista oman maagisen versionsa – ja se toimii. Jokainen esine, rakennus ja olento tuntuu osalta tätä maailmaa.

Tarina, joka kantaa – vaikka Hazel välillä jää jälkeen

South of Midnightin sydän on tarinassa. Hazel, pelin päähenkilö, joutuu äitinsä katoamisen myötä seikkailuun, joka pureutuu paitsi hänen perheensä menneisyyteen myös syvemmälle ihmisten tunteisiin ja haavoihin – kirjaimellisesti. Pelaaja kohtaa olentoja, jotka ovat syntyneet tunteista, kuten surusta ja traumasta, ja auttaa heitä ”weaver”-taidoilla. Tarina tempaa mukaansa ja onnistuu tuomaan esiin oikeita tunteita – vaikka juonenkäänteet ovatkin usein melko ennalta-arvattavia. Tämä ei kuitenkaan vienyt pois sitä tunnetta, että halusin tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Osittain kohdissa tarina sai tunteet nousemaan pintaan.

Taistelua enemmän tahdosta kuin taidosta

Ja sitten se taistelusysteemi… Jos tykkäät monipuolisesta, haastavasta ja dynaamisesta taistelusta, joudut pettymään. Yhden “combat abuse” -taktiikan löytäminen (hyppy-isku, pari lyöntiä, väistö, toista) riitti viemään läpi valtaosan taisteluista. Eikä siinä vielä kaikki – kameran hitaus, herkkä mutta silti jotenkin kankea ohjaus ja näppäinkomentojen viive tekivät taisteluista välillä turhauttavan kokemuksen. Pahinta oli se, kun viholliset hyökkäävät samaan aikaan useasta suunnasta ja kamera ei vaan pysy mukana – vaikka pelissä onkin hyökkäyksiä varoittavia nuolia.

Onneksi peli tarjoaa mahdollisuuden skipata taistelut, jos ne käyvät liian raskaiksi – mutta minä en suostunut antamaan periksi, vaikka välillä teki mieli.

Äänimaailma: Toisinaan taianomaista, toisinaan tylsää

Pelin musiikki jakautuu kahteen kastiin. Toisaalta taisteluiden taustamusiikit alkavat puuduttaa nopeasti – ne toistuvat ja jäävät junnaamaan päähän (eikä hyvällä tavalla). Mutta tarinakohtauksissa musiikki loistaa. Se luo juuri oikeanlaisen maagisen tunnelman, ja erityisesti myyttisille olennoille sävelletyt laulut ovat vaikuttavia ja teemaan täydellisesti sopivia. Ääninäyttely on kautta linjan laadukasta, eikä kenenkään suorituksesta jäänyt paha maku suuhun. Myös taistelujen äänitehosteet ovat yllättävän ”inhottavia” – hyvässä mielessä. Vihollisten iskut kuulostavat limaisilta ja repiviltä, mikä tekee vahingosta todella konkreettisen tuntuisen.

Tekninen toteutus: Luvassa turhaa säätöä

Teknisesti peli pyörii hyvin, eikä bugeihin juuri törmännyt – mikä on harvinaista nykyään. Toisella testikoneella kuitenkin peli kaatui itsestään ilman mitään syytä. Kontrollit olivat kuitenkin ristiriitaiset: liikkuminen ja tutkiminen tuntuivat sulavilta, mutta taisteluissa nappien painaminen ei aina rekisteröitynyt heti. Kamera aiheutti ongelmia sekä vapaassa liikkeessä että tarinanohjatuissa kohtauksissa. Esimerkiksi kun tutkin maailmaa ja kamera pakotti katseen tarinalliseen elementtiin, se ei aina palannut hallintaan helposti – se turhautti, varsinkin jos oli juuri keräämässä päivitysmateriaalia tai ihastelemassa maailmaa ja ympäristöä.

Pelin kielivalinnat ja käyttöliittymä

Iso plussa siitä, että peli tarjoaa suomenkieliset tekstitykset. Itse pelasin englanniksi, koska puhe ja teksti eri kielillä vei omalla kohdalla liikaa fokusta, mutta lokalisaatio on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan sekä aina mahtavaa löytää peleistä oma äidinkieli. Käyttöliittymä on muutenkin selkeä ja pelin opetusosiot johdattavat hyvin sisään pelimaailmaan – vaikka osa niistä vetää liikaa kädestä.

Yhteenveto – Taikaa, tunnetta ja vähän taisteluväsymystä

Yhteenvetona South of Midnight on peli, joka on täynnä sydäntä ja tunnelmaa, mutta kompastelee pelimekaniikassa. Se tarjoaa vaikuttavan tarinan, upean visuaalisen maailman ja unohtumattoman tyylin, mutta taistelut ovat toistavia, ja ohjaus kaipaisi vielä säätöä. Jos etsit narratiivivetoista seikkailua, jossa tunteet ovat tärkeämpiä kuin tehokas miekanheilutus, tämä peli kannattaa kokea.

: Nova Kallio

South of Midnight

8 / 10
Plussat + Stop motion animaatiotyyli + Myyttisten olentojen omat sanoitetut kappaleet + Ääniefektit + Upea visuaalinen tyyli ja maailma + Tunnelmallinen, syvällinen tarina + Hahmojen tunteisiin pureutuva juoni + Laadukas ääni- ja ääninäyttely + Suomenkieliset tekstitykset Miinukset – Toistava ja epätasapainoinen taistelusysteemi – Kameran hallinta ongelmallinen – Näppäinkomentojen ottamisen turhauttavuus – Taistelumusiikki puuduttava

Phantom Blade Zero myynyt neljä miljoonaa kappaletta vain kolmessa päivässä Kommentit pois päältä artikkelissa Phantom Blade Zero myynyt neljä miljoonaa kappaletta vain kolmessa päivässä

Toimintaroolipeli on saanut lentävän lähdön. Pelin kehittäjä ja julkaisija kertoo, että peliä on myyty jo yli neljä miljoonaa kappaletta vain kolmen ensimmäisen päivän aikana. Myös -pelaajien määrä on noussut huippulukemiin, mikä kertoo selvästi, että kiinalaistyyliselle miekkatoiminnalle riittää kysyntää.

Steamissa peli keräsi parhaimmillaan peräti 822 361 samanaikaista pelaajaa. Lukema nostaa Phantom Blade Zeron muun muassa :n ja Marvel Rivalsin kaikkien aikojen pelaajahuippujen edelle. Julkaisun jälkeen peliä pelasi Steamissa parhaimmillaan lähes 400 000 ihmistä samanaikaisesti.

S-Game kiitti pelaajia menestyksestä sosiaalisessa mediassa. Yhtiön jakamassa julkaisukuvassa nostettiin esiin myös pelin arvosanat: Metacriticissä keskiarvo on 88 pistettä ja Steamissa käyttäjäarvosana on 89 prosenttia.

Phantom Blade Zero ammentaa inspiraatiota kiinalaisesta wuxia-perinteestä, jossa taistelulajit ja fantasia yhdistyvät. Pelaaja ohjaa Soul-nimistä salamurhaajaa, joka joutuu selvittämään nimensä murhasyytösten jälkeen. Näyttävän miekkataistelun ja historiallisen fantasiamaailman lisäksi pelissä on mukana myös kamppailulajilegenda Donnie Yen.

Neljä miljoonaa myytyä kappaletta kolmessa päivässä on melkoinen saavutus. Näyttää siltä, että pelaajat ovat löytäneet uuden suosikin, eikä pelkkä näyttävä miekkailu ole jäänyt markkinointipuheiden varaan.

Jo lähes puolet uusista Steam-peleistä hyödyntää tekoälyä Kommentit pois päältä artikkelissa Jo lähes puolet uusista Steam-peleistä hyödyntää tekoälyä

Tekoälyn käyttö pelikehityksessä on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen analyysin mukaan jo lähes puolet lokakuussa 2026 Steamissa julkaistuista uusista peleistä ilmoitti sisältävänsä tekoälyn tuottamaa sisältöä. Muutos on huomattava, sillä vielä vuoden 2024 alussa vastaava osuus oli vain 1,7 prosenttia.

Luvut perustuvat -käyttäjä u/plozin tekemään analyysiin, jossa tarkasteltiin noin 63 600 -peliä tammikuusta 2024 lähtien. Lokakuussa tekoälyn käytöstä ilmoitti peräti 49,9 prosenttia uusista julkaisuista. Vuonna 2025 vastaava osuus oli 26,4 prosenttia, kun taas koko vuoden 2024 lukema jäi 13,2 prosenttiin.

Erityisen yleistä tekoälyn käyttö näyttää olevan pienemmissä peleissä. Alle 10 käyttäjäarvostelua keränneistä vuonna 2026 julkaistuista peleistä 47 prosenttia ilmoitti tekoälyn käytöstä. Vähintään tuhat arvostelua keränneiden pelien kohdalla osuus oli puolestaan vain 14 prosenttia. Myös aktiivisesti pelejä julkaisevat kehittäjät hyödyntävät teknologiaa muita useammin, ja vähintään kymmenen peliä vuoden aikana julkaisseista kehittäjistä 68 prosenttia ilmoitti tekoälyn käytöstä.

Yleisin käyttökohde oli tekoälyn tuottama kuvitus, jota esiintyi 63 prosentissa ilmoituksista. Tekstit ja käännökset muodostivat 30 prosenttia, markkinointimateriaalit 26 prosenttia ja musiikki 21 prosenttia. Tekoälyllä tuotettuja ääniä ilmoitti käyttävänsä vain seitsemän prosenttia peleistä, ja varsinaisen pelinaikaisen sisällön tuottamiseen teknologiaa hyödynsi kolme prosenttia.

Luvuissa on kuitenkin yksi tärkeä varaus. Steam perustaa tilastonsa kehittäjien omiin ilmoituksiin, joten kaikki tekoälyä hyödyntävät pelit eivät välttämättä näy tilastoissa. muutti myös tammikuussa 2026 ilmoitusvaatimuksiaan siten, että painopiste siirtyi pelaajille näkyvään tai kuuluvaan tekoälysisältöön pelkän kehitystyössä käytetyn teknologian sijaan. Tekoälystä on siis tulossa yhä tavallisempi osa pelialaa, vaikka pelaaja ei välttämättä aina edes huomaa, missä kohtaa sitä on käytetty.