Kansantaruja, tunteita ja turhautumista – arvostelussa South of Midnight Kommentit pois päältä artikkelissa Kansantaruja, tunteita ja turhautumista – arvostelussa South of Midnight

on Compulsion Gamesin uusi toimintaseikkailu, joka julkaistaan 8. huhtikuuta. Tutki myyttejä ja kohtaa syvän etelän salaperäiset olennot tässä modernissa kansantarinassa samalla kun opit muinaisen voiman, jolla voit voittaa esteitä ja paljastaa perheesi piilotetun menneisyyden.

South of Midnight on yksi niistä peleistä, jotka vetävät mukaansa heti visuaalisella tyylillään ja tunnelmallaan – ja sitten muistuttavat sinua, että upea pinta ei aina tarkoita sulavaa pelikokemusta. Mutta aloitetaan siitä, mikä toimii.

Tunnelmaa kuin lauantai-aamun piirretyissä

Pelimaailma on suoraan sanottuna upea. Visuaalinen tyyli, joka ammentaa stop motion -animaatioista, tuo välittömästi mieleen nostalgiset lastenohjelmat, joita katsottiin pyjamassa vanhempien vielä nukkuessa. Tämä ei ole mikään geneerinen fantasia, vaan on luonut syvän etelän myyteistä ja kansantaruista oman maagisen versionsa – ja se toimii. Jokainen esine, rakennus ja olento tuntuu osalta tätä maailmaa.

Tarina, joka kantaa – vaikka Hazel välillä jää jälkeen

South of Midnightin sydän on tarinassa. Hazel, pelin päähenkilö, joutuu äitinsä katoamisen myötä seikkailuun, joka pureutuu paitsi hänen perheensä menneisyyteen myös syvemmälle ihmisten tunteisiin ja haavoihin – kirjaimellisesti. Pelaaja kohtaa olentoja, jotka ovat syntyneet tunteista, kuten surusta ja traumasta, ja auttaa heitä ”weaver”-taidoilla. Tarina tempaa mukaansa ja onnistuu tuomaan esiin oikeita tunteita – vaikka juonenkäänteet ovatkin usein melko ennalta-arvattavia. Tämä ei kuitenkaan vienyt pois sitä tunnetta, että halusin tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Osittain kohdissa tarina sai tunteet nousemaan pintaan.

Taistelua enemmän tahdosta kuin taidosta

Ja sitten se taistelusysteemi… Jos tykkäät monipuolisesta, haastavasta ja dynaamisesta taistelusta, joudut pettymään. Yhden “combat abuse” -taktiikan löytäminen (hyppy-isku, pari lyöntiä, väistö, toista) riitti viemään läpi valtaosan taisteluista. Eikä siinä vielä kaikki – kameran hitaus, herkkä mutta silti jotenkin kankea ohjaus ja näppäinkomentojen viive tekivät taisteluista välillä turhauttavan kokemuksen. Pahinta oli se, kun viholliset hyökkäävät samaan aikaan useasta suunnasta ja kamera ei vaan pysy mukana – vaikka pelissä onkin hyökkäyksiä varoittavia nuolia.

Onneksi peli tarjoaa mahdollisuuden skipata taistelut, jos ne käyvät liian raskaiksi – mutta minä en suostunut antamaan periksi, vaikka välillä teki mieli.

Äänimaailma: Toisinaan taianomaista, toisinaan tylsää

Pelin musiikki jakautuu kahteen kastiin. Toisaalta taisteluiden taustamusiikit alkavat puuduttaa nopeasti – ne toistuvat ja jäävät junnaamaan päähän (eikä hyvällä tavalla). Mutta tarinakohtauksissa musiikki loistaa. Se luo juuri oikeanlaisen maagisen tunnelman, ja erityisesti myyttisille olennoille sävelletyt laulut ovat vaikuttavia ja teemaan täydellisesti sopivia. Ääninäyttely on kautta linjan laadukasta, eikä kenenkään suorituksesta jäänyt paha maku suuhun. Myös taistelujen äänitehosteet ovat yllättävän ”inhottavia” – hyvässä mielessä. Vihollisten iskut kuulostavat limaisilta ja repiviltä, mikä tekee vahingosta todella konkreettisen tuntuisen.

Tekninen toteutus: Luvassa turhaa säätöä

Teknisesti peli pyörii hyvin, eikä bugeihin juuri törmännyt – mikä on harvinaista nykyään. Toisella testikoneella kuitenkin peli kaatui itsestään ilman mitään syytä. Kontrollit olivat kuitenkin ristiriitaiset: liikkuminen ja tutkiminen tuntuivat sulavilta, mutta taisteluissa nappien painaminen ei aina rekisteröitynyt heti. Kamera aiheutti ongelmia sekä vapaassa liikkeessä että tarinanohjatuissa kohtauksissa. Esimerkiksi kun tutkin maailmaa ja kamera pakotti katseen tarinalliseen elementtiin, se ei aina palannut hallintaan helposti – se turhautti, varsinkin jos oli juuri keräämässä päivitysmateriaalia tai ihastelemassa maailmaa ja ympäristöä.

Pelin kielivalinnat ja käyttöliittymä

Iso plussa siitä, että peli tarjoaa suomenkieliset tekstitykset. Itse pelasin englanniksi, koska puhe ja teksti eri kielillä vei omalla kohdalla liikaa fokusta, mutta lokalisaatio on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan sekä aina mahtavaa löytää peleistä oma äidinkieli. Käyttöliittymä on muutenkin selkeä ja pelin opetusosiot johdattavat hyvin sisään pelimaailmaan – vaikka osa niistä vetää liikaa kädestä.

Yhteenveto – Taikaa, tunnetta ja vähän taisteluväsymystä

Yhteenvetona South of Midnight on peli, joka on täynnä sydäntä ja tunnelmaa, mutta kompastelee pelimekaniikassa. Se tarjoaa vaikuttavan tarinan, upean visuaalisen maailman ja unohtumattoman tyylin, mutta taistelut ovat toistavia, ja ohjaus kaipaisi vielä säätöä. Jos etsit narratiivivetoista seikkailua, jossa tunteet ovat tärkeämpiä kuin tehokas miekanheilutus, tämä peli kannattaa kokea.

: Nova Kallio

South of Midnight

8 / 10
Plussat + Stop motion animaatiotyyli + Myyttisten olentojen omat sanoitetut kappaleet + Ääniefektit + Upea visuaalinen tyyli ja maailma + Tunnelmallinen, syvällinen tarina + Hahmojen tunteisiin pureutuva juoni + Laadukas ääni- ja ääninäyttely + Suomenkieliset tekstitykset Miinukset – Toistava ja epätasapainoinen taistelusysteemi – Kameran hallinta ongelmallinen – Näppäinkomentojen ottamisen turhauttavuus – Taistelumusiikki puuduttava

Mediayhtiö IMC ostaa Balatronista tunnetun Playstackin Kommentit pois päältä artikkelissa Mediayhtiö IMC ostaa Balatronista tunnetun Playstackin

Suositun korttipelihitin Balatron julkaisija on siirtymässä uuden omistajan käsiin. Yhtiön nykyinen omistaja Turin on sopinut myyvänsä 84,5 prosentin osuutensa Playstackista Integrated Media Companyn (IMC) tytäryhtiölle noin 131 miljoonalla eurolla. Kauppa odottaa vielä osakkeenomistajien hyväksyntää.

Jos järjestely toteutuu, Playstack päätyy saman katon alle tunnettujen viihde- ja pelibrändien, kuten Fandomin, GameSpotin, Screen Junkiesin ja Fanaticalin kanssa. Käytännössä kyseessä on merkittävä yrityskauppa pelialan indie-julkaisijoiden kentällä.

Playstackilla on ollut viime vuosina vahva vire. Yhtiön mukaan sen julkaisuista yli 85 prosenttia on ollut menestyksiä, ja sen pelikirjasto on kerännyt Steamissa yli 87 miljoonan euron edestä myyntiä. Viime tilikauden aikana Playstackin pelit ladattiin yli 20 miljoonaa kertaa.

Playstackin perustaja ja toimitusjohtaja Harvey Elliot korosti, että omistajanvaihdos ei tarkoita muutoksia yhtiön arkeen. Hänen mukaansa tiimi, strategia ja keskittyminen laadukkaiden indie-pelien julkaisemiseen säilyvät ennallaan. Toisin sanoen pelaajien näkökulmasta kyseessä on ainakin toistaiseksi enemmänkin kulissien takainen omistajavaihdos kuin suuri suunnanmuutos.

Balatron jättimenestys on nostanut Playstackin viime vuosina indie-pelijulkaisijoiden kärkikaartiin, joten ei ole ihme, että yhtiö on herättänyt kiinnostusta myös suuremmissa mediataloissa. Nyt jää nähtäväksi, millaisia mahdollisuuksia uusi omistaja tuo mukanaan Playstackin seuraavaan lukuun.

Sony jatkaa siivoustaan AI-slopista – yli tuhat heikkolaatuista peliä poistui PlayStation Storesta Kommentit pois päältä artikkelissa Sony jatkaa siivoustaan AI-slopista – yli tuhat heikkolaatuista peliä poistui PlayStation Storesta

PlayStation Store

näyttää olevan tosissaan taistelussaan niin sanottuja ”slop”-pelejä vastaan. Yhtiö on poistanut vuoden 2026 aikana jo tuhansia heikkolaatuisiksi tai massatuotetuiksi arvioituja pelejä Storesta, ja toukokuussa siivous jatkui jälleen uudella suurella poistokierroksella.

Tuorein isku kohdistui erityisesti julkaisija Webneticiin, joka kuuluu PlayStation Storen aktiivisimpiin pelijulkaisijoihin. Yhtiön katalogista suuri osa koostuu peleistä, joita pelaajayhteisö on luonnehtinut nopeasti tuotetuksi, vähäistä sisältöä tarjoavaksi täytemateriaaliksi. on nyt yksi näkyvimmistä Sonyn poistotoimien kohteista.

Mielenkiintoista kyllä, samat pelit ja julkaisijat jatkavat toimintaansa lähes normaalisti kilpailevilla alustoilla. Monet PlayStationilta poistetut pelit ovat edelleen ostettavissa Microsoftin -kaupassa, Nintendon eShopissa sekä Valven -palvelussa. Tämä tarkoittaa, että julkaisijat voivat siirtää painopistettään muille alustoille, vaikka PlayStationin ovi sulkeutuisi.

Sony ei ole kommentoinut poistokampanjaa julkisesti, mutta yhtiön julkaisijasäännöt antavat vihjeitä toimien taustasta. Ohjeistuksissa varoitetaan kaupan ”spämmiämisestä” useilla lähes identtisillä tuotteilla, sillä niiden katsotaan heikentävän sekä asiakkaiden että muiden julkaisijoiden käyttökokemusta.

Kyse ei kuitenkaan vaikuta olevan tekoälystä itsestään. Sony on aiemmin kertonut hyödyntävänsä generatiivista tekoälyä omassa pelinkehityksessään esimerkiksi sisällöntuotannossa ja työnkulkujen tehostamisessa. Ongelmana näyttäisi olevan ennemmin tekoälyn avulla nopeasti tuotettu massasisältö kuin itse teknologia. Onkin selvää, että kauppapaikkaan halutaan vähemmän täytettä ja enemmän oikeita pelejä.