Kierimistä, taisteluja ja Pokémonien keräilyä – arvostelussa Pokémon Legends: Z-A Kommentit pois päältä artikkelissa Kierimistä, taisteluja ja Pokémonien keräilyä – arvostelussa Pokémon Legends: Z-A

Pokémon Legends: Z-A – Nintendo Switch 2 Edition on Game Freakin tuorein yritys ravistella legendaarista pelisarjaa uuteen uskoon. Julkaisijana toimii tuttu kolmikko: Nintendo, The Pokémon Company ja Nintendo of America. Peli sijoittuu kokonaan Lumiose Cityyn, ja pelaajan tehtävänä on kerätä Battle Zone -lipukkeita, nousta Z-A-tasoilla ja tietysti siepata sekä taistella pokémoneja vastaan.

Ensikosketus – turvallista nostalgiaa

Ensikosketus peliin on nostalginen, mutta varovaisen utelias. Pokémon on aina lähellä sydäntä, ja ensimmäiset tunnit tarjoavat yleensä sitä tuttua turvallista fiilistä. Bugeja ei pelatessa juuri ilmennyt, mikä on jo itsessään helpottavaa nykypäivän isoissa julkaisuissa. Ensimmäisenä miinuksena ilmenee pelin hidas pitkän tutorial-osuus, mikä turhauttaa minua innokkaana pelaajana ja estää itsenäisen tutkimisen, sekä liikkumisen kaupungissa.

Pelin grafiikat ja animaatio ovat toisaalta kierolla tavalla kiehtovaa katseltavaa, mutta etenkin 2D mallinnetut rakennukset aiheuttavat pientä päänsärkyä. Esimerkkinä tästä: talot joissa ilmenee parveke, eivät ole mallinnettuja vaan tasapaksu kuvake rakennuksen seinässä. Lumiose City kuitenkin näyttää elävältä, ja valaistus luo tunnelmaa erityisesti yötasolla. Hahmon liikkuminen on sulavaa ja kontrollit tuntuvat luonnollisilta Switch 2:n ohjauksessa.

Kierimistä ja yötaisteluja

Pelimekaniikat sen sijaan jakavat mielipiteitäni. Kieriminen hypyn sijaan saa aikaan niin hymyjä kuin huokauksia. Hauska ja kekseliäs ominaisuus on toistaalta kömpelö ja turhauttava esteden ylittämistapa, jonka oisi voinut hyödyntää, vaikka yhdessä pokemonin kanssa. Myös Battle Zone -yötaistelut herättävät ristiriitaisia tunteita. Aluksi viihdyttävä idea, mutta monen toiston jälkeen idea käy pian puuduttavaksi, etenkin kun päätehtävät vaativat samoja rutiineja siinä edetäkseen.

Pokemonit ja katoilla liikkuminen

Uusien Pokémonien sieppaaminen tapahtuu kaupungin Wild Zone -alueilla tai talojen katoilla, joka on hauska tapa muuttaa vanhaa, mutta myös todella tylsäksi käyvä mahdollisuus päästää pelaaja tutkimaan erilaisia alueita. Sivutehtävät ovat lyhyitä ja helposti lähestyttäviä, jotka tarjoavat hetkellisen irtautumisen päätehtävien parista, mutteivät anna pelaajalle pidempää tai monipuolisempaa tekemistä juurikaan.

Äänimaailma ja nostalginen tunnelma

Äänimaailma ja musiikki toimivat hyvin pelissä. Taistelut kuulostavat energisiltä ja kaupungin taustahäly tukee immersiota. Lisäksi peli onnistuu luomaan nostalgisen Pokémon-tunnelman, joka puhuttelee erityisesti sarjaa pitkään seuranneita.

Kaiken kaikkiaan Pokémon Legends Z-A on teknisesti toimiva ja kaunis Pokémon-seikkailu, mutta pelimekaniikat ja toistuvat yötaistelut jakavat mielipiteitä. Pelaajat, jotka pitävät sarjan tutusta kaavasta ja Lumiose Cityn tyylistä, löytävät pelistä paljon nautittavaa. Uudistuksia odottaneet saattavat kuitenkin kokea pettymyksen.

Arvostelu: Mallu Millie

Pokémon Legends: Z-A (Nintendo Switch 2)

7 / 10
Hyvää: + Eläväinen pelimaailma + Sulavat kontrollit ja hyvä pelattavuus + Nostalginen tunnelma ja musiikki Huonoa: – Kieriminen hypyn sijaan jakaa mielipiteitäni – Toistuvat yötaistelut voivat käydä tylsiksi – Alun pitkä tutorial-osuus -2D mallinnetut rakennukset aiheuttavat pientä päänsärkyä Yhteenveto: Pokémon Legends Z-A tarjoaa kierolla tavalla kauniin Lumiose Cityn, sulavat kontrollit ja nostalgisen Pokémon-tunnelman. Wild Zone -alueet ja katoilla liikkuminen tuovat uutta tekemistä, mutta kieriminen hypyn sijaan ja toistuvat yötaistelut jakavat mielipiteitä. Peli sopii erityisesti sarjan pitkäaikaisille faneille, mutta ne, jotka odottivat radikaaleja uudistuksia, saattavat pettyä.

Pokémonin yksinkertainen idea vaati kuusi vuotta työtä Kommentit pois päältä artikkelissa Pokémonin yksinkertainen idea vaati kuusi vuotta työtä

Pokémon Red ja Green eivät syntyneet yhdessä yössä, vaikka perusidea kuulostaa tänäkin päivänä hämmästyttävän yksinkertaiselta. Sarjan pitkäaikainen pomo Tsunekazu Ishihara kertoo, että alkuperäisten Pokémon-pelien kehitys vaati valtavasti kokeiluja ja epäonnistumisia, ennen kuin Game Freak onnistui toteuttamaan visionsa rajallisilla resursseilla.

Ishiharan mukaan kaikki lähti pienestä ajatuksesta: entä jos pelissä voisi pyydystää olentoja ja vaihtaa niitä kavereiden kanssa? Tämä lapsenomaiselta kuulostava idea muodostui Pokémonin ytimenä tunnetuiksi toiminnoiksi. Pyydystäminen, kasvattaminen, vaihtaminen ja taisteleminen, mutta niiden hiominen toimivaksi kokonaisuudeksi vei aikaa. Paljon aikaa. Ensimmäisten pelien valmistuminen kesti lopulta kuusi vuotta.

Vaikeuksista huolimatta kehittäjät luottivat vahvasti siihen, että he olivat oikeilla jäljillä. Syynä oli nostalgia. Pelimekaniikat perustuivat lapsuuden kokemuksiin, kuten ötököiden pyydystämiseen, kasvien hoitamiseen ja eläinten kasvattamiseen. Tiimi uskoi, että nämä universaalit muistot puhuttelisivat monia pelaajia ja olivat oikeassa.

Ishihara kertoo, että halu tarjota nämä kokemukset mahdollisimman monelle antoi Game Freakille voimaa viedä projekti loppuun. Lopputulos puhuu puolestaan. Pokémonista kasvoi yksi pelihistorian suurimmista ilmiöistä, joka on nyt lähes 30 vuoden jälkeen yhä voimissaan.

Tänä päivänä sarjaan kuuluu jo yhdeksän sukupolvea ja yli tuhat erilaista Pokémonia, mutta perusajatus on pysynyt samana. Ishiharan mukaan juuri Pokémonin kyky yhdistää ihmisiä ympäri maailmaa on yhä se tärkein voima, joka ohjaa sarjan tulevaisuutta.

Mario & Sonic -kannesta syntyi melkoinen kiista – Sonicin jalka ei olisi saanut olla edellä Mariota Kommentit pois päältä artikkelissa Mario & Sonic -kannesta syntyi melkoinen kiista – Sonicin jalka ei olisi saanut olla edellä Mariota

Pienikin jalka-asento voi aiheuttaa suuria tunteita pelimaailmassa. Sega-veteraani Ryoichi Hasegawa paljasti hilpeän yksityiskohdan Mario & Sonic at the Olympic Games -pelin kehityksestä. Nintendo ei ollut tyytyväinen, kun Sonicin jalka oli kannen artworkissa hieman edellä Marioa.

Hasegawan mukaan kyseinen kuva oli tarkoitus käyttää pelin pakkauksessa, ohjekirjassa ja jopa pelikasetissa. Nintendo vaati, että jalat asetetaan tasavertaisesti, ja Segan tiimi teki tietenkin muutoksen.

Meidän täytyi muuttaa se, tai ei olisi tullut diiliä. – Hasegawa muistelee nauraen.

Tapauksesta tulee mieleen Nintendon tarkkuus hahmojensa kanssa. Aiemmin yhtiö on muun muassa ohjeistanut Disneyä siitä, miten Bowser pitää teekuppiaan lyhyessä Wreck-It Ralph -cameossa. Pienistä yksityiskohdista ei tingitä, kun kyseessä ovat sen ikoniset hahmot.

Mario & Sonic at the Olympic Games menestyi kuitenkin erinomaisesti, myyden 10 miljoonaa kappaletta ja synnyttäen useita jatko-osia. Sarja päättyi vuonna 2020, kun Kansainvälinen olympiakomitea ei uusinut lisenssisopimusta ja suuntasi mobiilipelien ja NFT-yhteistyön suuntaan.

Vaikka kyse oli vain yhdestä jalasta, se muistuttaa siitä, kuinka tarkkaan Nintendo valvoo hahmojensa esiintymistä ja kuinka pienet yksityiskohdat voivat ratkaista yhteistyösopimusten kohtalon.