Kilpa-ajon huumaa omasta olohuoneesta käsin – Jimm’s PC-Storen vinkit simracingiin Kommentit pois päältä artikkelissa Kilpa-ajon huumaa omasta olohuoneesta käsin – Jimm’s PC-Storen vinkit simracingiin

Simracing

Suomen johtava räätälöityjen tietokoneiden valmistaja ja tietotekniikan verkkokaupan pioneeri Jimm’s PC-Store kertoo, millaista on Simracing ja mitä kannattaa ottaa huomioon, kun lajista innostuu tosissaan.

Simracing (tai digital racing) on kilpa-ajamisen tarkkaa simulointia. Simulaatiossa otetaan huomioon kaikki ajamiseen liittyvät muuttujat, kuten sään vaikutus ajamiseen, polttoaineen ja renkaiden kuluminen, auton säädöt ja niiden vaikutus auton käyttäytymiseen sekä kolareista aiheutuneet vauriot. Simulaattori mahdollistaa realistisen kilpa-autoiluelämyksen ilman oikean kilpa-autoilun rajoitteita, kuten teknisen osaamisen kynnystä tai aika- ja rahainvestointia. Harrastajia lajissa kiehtoo realismi ja tiimikilpailut.

Haastattelimme HAVU-kilpapelitiimin toimitusjohtajaa Lasse Salmista ja simracing-manageri Simo Rautavirtaa. Kun HAVU heinäkuussa 2022 otti Inertia Simracingin siipiensä alle, oli lajiin mukaan lähteminen organisaatiolle uusi aluevaltaus. Kysyimme Salmiselta, mikä sai HAVUn kiinnostumaan juuri simracingista.

”Olen ollut kiinnostunut simracingista siitä lähtien, kun laji on ollut millään tavalla esillä. Simon kanssa meitä yhdisti yhteinen innostus ja rakkaus lajia kohtaan sekä vahva tahtotila viedä asioita eteenpäin. Taustalla ei ollut pelkkää bisneskulmaa, vaan myös se, miten voimme auttaa näitä junnuja pääsemään mahdollisimman pitkälle ja juuri se oli minulle henkilökohtaisesti merkityksellinen asia, kun lähdimme päätöksiä tekemään.”

Salminen paljastaa.

HAVUlle yhteistyö on ollut erityisen mieluisa tuodessaan etenkin CS:GO-joukkueestaan tunnetulle organisaatiolle uutta näkökulmaa sekä mahdollisuuksia myös laajentua ja tavoittaa uusia tahoja. HAVUn simracing-tiimi pitää tällä hetkellä kokoonpanossaan noin 20 henkeä, joista noin 7-8 kuskia ajaa maailman kovimmalla tasolla iRacing-simulaatiopelissä. Vaikka rosterin ydinhenkilöt ovat edelleen samoja kuin Inertian aikoina, on liittyminen HAVUun mahdollistanut myös uusia rekrytointeja, kuten esimerkiksi hallitsevan Suomen mestarin Tomi Katilan.

HAVUn simracing-manageri Simo Rautavirta kertoo toimineensa Suomen simracing-skenessä kaiken kaikkiaan noin 12–14 vuotta. Rautavirtaa voi siis pitää eräänlaisena Suomen simracingin keulahahmona tai kuten Salminen häntä kutsuu, ”simracing-faijana”. Rautavirta oli aikoinaan ensimmäisenä Suomessa perustamassa simracing-tiimiä organisaation alle.

”Koko homma lähti siitä, kun vuonna 2016 perustimme Inertia Simracingin. Suomessa ei ollut sellaista organisaatiota, joka olisi tehnyt samaa. Itse ajoin vielä silloin maailman kovimpia sarjoja. Nyt junnut ovatkin menneet jo ohi osaamisessa ja siinä, kuinka paljon he voivat omistaa aikaa kilpailuille.”

Rautavirta taustoittaa.

Omista kisamuistoistaan Rautavirta muistelee erityisen lämmöllä voittoaan iRacingin ensimmäisissä 24 tunnin kisoissa. Hänen tiiminsä ajoi McLaren GT3:lla, joka vastaa ominaisuuksiltaan suuresti myös nykyaikaisia kilpa-autoja. 24 Hours of Daytona eroaa tavanomaisista yksilösprinttikisoista siten, ettei niissä fokus ole esimerkiksi siinä, kenen auto on nopein kymmenen kierroksen ajan. Sen sijaan keskeisintä on saada auto toimimaan 24 tuntia eri lämpötiloissa sekä suunnitella tiimille kisastrategia. Lisäksi on tärkeää säätää auto siten, että se on kaikkien kuskien ajettavissa, sillä tavanomaisesti kuskien tottumukset ja tarpeet autolle voivat erota toisistaan suurestikin. Siksi tämänkaltaisissa kestävyys- ja tiimikisoissa korostuu etenkin tiimityö, taktikointi ja yhteisen sävelen löytäminen.

Suomessa kisataan paitsi verkossa, myös paikan päällä. Lyhyessä ajassa suuren suosion saavuttanut Rengas Turku 24h oli pari vuotta koronapandemian vuoksi tauolla, mutta vuoden 2022 tammikuussa koottiin jälleen kuljettajat ja tallit yhteen. Siitä huolimatta, että etäisyyttä jouduttiin pitämään muutama vuosi, on simracing kuitenkin hyötynyt koronasta valtavasti. Urheilutapahtumien peruuntumiset ja yleisötapahtumien rajoitukset toivat myös oikean maailman autoilla ajavia kilpakuskeja lisää simulaattoreiden pariin, mikä puolestaan nosti lajin suosiota roimasti. Virtuaaliradoilla nähtiinkin mm. Max Verstappenin ja Kalle Rovanperän kaltaisia taitureita. Tätä Rautavirta pitää tärkeänä merkkinä siitä, kuinka uskollisesti laji jäljittelee todellisuutta.

Simracingissa alkuun riittävät pelkkä ratti ja polkimet

Rautavirran mukaan yhteisö simracingin ympärillä on kehittynyt ja harrastajakunta on kasvanut ja monipuolistunut kuluneiden vuosien aikana. Laji on aikaisemmin ollut suosituin yli 30-vuotiaiden miesten keskuudessa, mutta nykyisin se tavoittaa myös nuoria ihmisiä ja oikean elämän kilpakuskeja.

Kysyimme myös, minkälaisilla varusteilla huipputasolla ajetaan ja mitä siellä menestyminen vaatii. Rautavirran mukaan maailman kovimmalla tasolla oikeastaan kaikilla kuskeilla on alumiinirigi eli ajoteline, jossa on alustassa kiinni ajopenkki, polkimet, ratti sekä näyttö tai näytöt. Moni kuski suosii kolmen näytön kokonaisuutta. Jotkut kuskit ajavat myös VR-laseilla, mutta toistaiseksi kyseessä on vielä selkeä vähemmistö. Lajista kiinnostunut aloittelija pääsee helposti alkuun myös perinteisellä ratin ja polkimien yhdistelmällä.

”Parhaimmat laitteet maksavat edelleen todella paljon, mutta halvemmillakin laitteilla voitettiin vielä muutama vuosi sitten maailmanmestaruuskisoja.”

Rautavirta kommentoi

Kaiken kaikkiaan laji on ottanut asemansa niin maailmalla kuin ennen kaikkea Suomessa. Harrastajakunta vaihtelee varhaisteineistä aina eläkeläisiin asti, ja ainakin kansallisesta kärjestä löytyy niin koululaisia kuin kokeneita konkareitakin. Myös aloittelijat ovat tervetulleita mukaan ikään ja sukupuoleen katsomatta. Lajin ympärillä toimii aktiivinen FiSRA-yhteisö. Ainakaan toistaiseksi lajille ei ole ruutulippua näkyvissä.

Tutustu Jimm’s PC-Storen Simracing tuotteisiin

Meta sulkee VR-studioitaan – Valve saa vihreän valon markkinassa Kommentit pois päältä artikkelissa Meta sulkee VR-studioitaan – Valve saa vihreän valon markkinassa

Meta on päättänyt lopettaa kolme merkittävää VR-studiotaan, mikä on huono uutinen Quest 3 -omistajille mutta samalla suuri mahdollisuus Valvelle ja sen tulevalle Steam Frame -laitteelle. Suljettujen studioiden joukossa ovat Twisted Pixel (Deadpool VR), Sanzaru Games (Asgard’s Wrath) ja Armature (Resident Evil 4 VR). Näiden studioiden pelit olivat keskeisiä Quest-laitteiden suosiossa, ja nyt niiden kehittäjät ovat vapautuneet etsimään uusia polkuja, mahdollisesti muiden VR-alustojen käyttäjille.

Meta on viime kuukausina siirtänyt painopistettään pois VR-pelaamisesta ja kohti tekoälyä, ja Quest-laitteiden myynti on ollut osin tappiollista. Päätös sulkea studiot ja irtisanoa satoja kehittäjiä viestii, että yhtiön oma VR-pelituotanto saa jäädä vähemmälle, juuri kun Valve aikoo iskeä markkinoille Steam Frame -headsetillään.

Asgard’s Wrath 2 ja Resident Evil 4 VR olivat osa Quest-laitteiden paketteja, ja Deadpool VR julkaistiin viime vuoden marraskuussa ilman uutta bundlea. Nyt kun studiot ovat suljettuja, pelit eivät enää ole sidottuja vain Quest-alustaan. Tämä avaa mahdollisuuksia, että tulevaisuudessa niiden tuotokset päätyvät myös Steam- ja muiden VR-laitteiden käyttäjien ulottuville.

Valvelle tämä on selvä etu, koska jos Meta vetäytyy VR-pelien kehittämisestä, syytä ostaa Quest 3 jatkossa on vähemmän. Steam Frame ja PC-pohjainen Steam VR tarjoavat laajemman valikoiman pelejä, ja laajempi saatavuus voi houkutella pelaajia etsimään vaihtoehtoa Meta-laitteille.

Haasteeksi jää vain hinta. Quest 3:n suosio perustuu osin kohtuulliseen hintaan, ja jos Valve onnistuu yhdistämään kilpailukykyisen hinnan laajaan pelivalikoimaan, Steam Frame voi hyvinkin ottaa markkinajohtajan aseman VR-pelaamisessa.

Lama-ajan Suomeen vievän Last Drop -pelin Early Access lähestyy Kommentit pois päältä artikkelissa Lama-ajan Suomeen vievän Last Drop -pelin Early Access lähestyy

Last Drop

Kotimainen avoimen maailman peli Last Drop on ottanut ison kehitysaskeleen kohti Early Access -julkaisuaan. Kyseessä ei ole perinteinen sankariseikkailu, vaan synkkäsävyinen ja paikoin mustan huumorin sävyttämä kuvaus arjesta lama-ajan Suomessa vuonna 1994. Selviytyminen on tärkeämpää kuin voittaminen, ja maailma tuntuu tarkoituksella vähän liian aidolta.

Last Dropin kehittää suomalainen indie-studio Lohkare Games, ja peli on kasvanut huomattavasti alkuperäisestä demostaan. Nyt tähtäimessä on Early Access -julkaisu Steamissa alkuvuoden 2026 aikana.

Suomi, mutta isompana kuin koskaan peleissä

Alun perin Last Drop esitteli vain satojen metrien kokoisen demoalueen. Nyt pelimaailma on kasvanut valtavaksi ristinmuotoiseksi kokonaisuudeksi, joka kattaa noin 22 x 25 kilometriä. Mukana on yli sata kilometriä ajettavia teitä, järviä, metsiä, pieniä taajamia ja kaupunki nimeltä Nykylä.

Ympäristöt ammentavat suoraan 1990-luvun Suomesta. Maisemat ovat karuja, rauhallisia ja paikoin jopa masentavia. Juuri siksi ne tuntuvat uskottavilta. Sepon kotilähiö Kuosilampi on täysin tutkittavissa rakennuksia myöten, sisältä ja ulkoa. Kaupungin keskusta ei ole koriste, vaan oikea paikka, jossa eletään ja liikutaan.

Karttaa ei ole koko ajan ruudulla. Minimap puuttuu kokonaan. Pelaajan täytyy käyttää paperikarttoja, muistaa reittejä ja opetella ympäristö ulkoa. Toisaalta eksyminen kuuluu asiaan. Vuonna 1994 ei ollut GPS:ää taskussa.

Tarina arjesta, ei sankaruudesta

Last Drop ei yritä tehdä pelaajasta legendaa. Se kertoo tavallisista ihmisistä, jotka yrittävät pärjätä vaikeissa olosuhteissa. Tarina pohjautuu oikeisiin kokemuksiin ja tapahtumiin 1990-luvun Suomesta.

Pelaaja ajaa autoa, tekee sekalaisia töitä, hankkii rahaa parhaansa mukaan ja muodostaa suhteita muihin hahmoihin. Kaikki hahmot ovat epätäydellisiä. Useimmat ovat väsyneitä. Monilla on ongelmia. Tunnelma on synkkä, mutta huumori pilkistää jatkuvasti esiin.

Pelimekaniikat tukevat tätä filosofiaa. Mukana on ajamista, kevyttä taistelua, roolipelielementtejä ja vapaata liikkumista. Uimaan voi mennä, jos järvi tulee vastaan. Usein se tulee.

Pelaajat ovat ohjanneet kehitystä

Julkisen demon jälkeen yli 6 000 pelaajaa on ehtinyt kokeilla Last Dropia. Kehittäjät ovat keränneet palautetta aktiivisesti, ja se näkyy pelin laajuudessa ja yksityiskohdissa. Moni järjestelmä on hiottu uusiksi yhteisön kommenttien pohjalta.

Tällä hetkellä pelissä on yli sata uniikkia NPC-hahmoa. Pääjuonen käsikirjoitus on valmis. Leikkauskohtauksia on yli tunti ja dialogia useiksi tunneiksi. Kaikki repliikit on äänitetty ammattinäyttelijöillä. Ajoneuvoja on lisätty sekä pelaajalle että liikenteeseen.

Kehitystä tukee Early Access -vaiheen ajaksi varmistettu rahoitus, joten projekti ei ole jäämässä puolitiehen.

Milloin peli ilmestyy?

Last Drop ilmestyy Early Access -versiona Steamissa alkuvuodesta 2026. Tarkkaa päivämäärää ei ole vielä ilmoitettu, mutta kehitystiimi lupaa lisätietoa pian. Early Access -versio sisältää koko avoimen maailman sekä merkittävän osan tarinasta.

Kyseessä ei ole peli kaikille. Juuri siksi se voi olla tärkeä.