Tsekkiläisen Warhorse Studiosin tuottama realistisuuteen panostava toimintarope Kingdom Come: Deliverance on saanut kolmannen lisäosansa Band Of Bastards. Aiemmat lisäosat The Amorous Adventures of Bold Sir Hans Capon ja From the Ashes ilmestyivät viime vuoden puolella.
Uudessa lisäosassa pelin päähahmo Henry pääsee luotsaamaan omaa palkkasoturijoukkoa, jonka Sir Radzig Kobyla on värvännyt suojelemaan provinssia pahiksilta ja Cumaneilta. Pääosin taisteluun perustuva lisäosa voi päättyä monella eri tapaa. Se tuo myös uuden Kuno’s Camp -alueen uusine hahmoineen Bohemian kartalle. Lisäosa tuo peliin myös uusia esineitä sekä uuden uniikin haarniskan.
Kingdom Come: Deliverance – Band of Bastards on saatavilla n. 8€ hintaan Xbox One ja Playstation 4 -konsoleille sekä PC:lle.
On olemassa pelejä, jotka unohtuvat heti, ja sitten on sellaisia kuin All Hail The Orb. Sellaisia, jotka eivät ehkä aluksi näytä miltään erikoiselta, mutta jäävät päähän pyörimään vielä pitkään sulkemisen jälkeen. LeGingerDevin ensimmäinen Steam-julkaisu osuu juuri tähän jälkimmäiseen kategoriaan.
All Hail The Orb on LeGingerDevin PC:lle kehittämä pikselitaiteinen idle- ja clicker-sekoitus, jossa pelaaja palvoo salaperäistä Orbia, kutsuu kultisteja ja rakentaa vähitellen automaattisesti rullaavaa “uskontotehdasta”. Peli ei yritä olla suuri seikkailu tai haastava strategia, vaan enemmänkin rauhallinen, hieman hölmö ja tarkoituksella absurdi kokemus.
Orb, Devotion ja kultin hiljainen kasvu
Pelin ydin on yksinkertainen, klikkaa Orbia, kerää Devotionia ja avaa uusia huoneita. Mutta se mikä alkaa pelkkänä klikkailuna muuttuu nopeasti järjestelmäksi, jossa pelaaja ei enää ole yksin tekemässä kaikkea. Devotion toimii etenemisen polttoaineena. Sitä keräämällä avataan huoneita, alttareita ja uusia toimintoja, jotka vievät peliä eteenpäin. Tarinallinen elementti tulee esiin tummanpuhuvan olennon kautta, joka opastaa pelaajaa eteenpäin ja antaa maailmalle pienen, lähes rituaalimaisen sävyn.
Kun pelaaja etenee, Orb ei enää ole yksinäinen projekti. Kultistit tulevat mukaan ja peli alkaa käytännössä pelata itseään. Kultistit keräävät Devotionia passiivisesti, huoneet tuottavat resursseja ja pelaaja siirtyy enemmän ohjaajan rooliin. Tämä on idle-pelien ydintä, mutta All Hail The Orb tekee siitä yllättävän rauhallisen kokemuksen. Ei ole painetta optimoida kaikkea heti, vaan eteneminen tapahtuu kuin itsestään rakentuva rituaali.
Pelin suurin oivallus on siinä, että se ei koskaan rankaise pelaajaa. Tässä pelissä ei voi epäonnistua, voit vain edetä hitaasti tai vielä hitaammin.
Ankkojen valtakunta – pelin absurdi sydän
Jos yksi asia nousee ylitse muiden, se on ankat. Niitä on paljon, ja ne ovat paljon enemmän kuin pelkkä vitsi. Ankkoja voi pyöriä järjestelmissä, niitä käytetään Duck-energian tuottamiseen ja ne liittyvät jopa generaattoreihin ja portaalipäivityksiin.
Pelaajana tämä tuntuu ensin satunnaiselta huumorilta, mutta nopeasti siitä tulee osa pelin identiteettiä. Ankat ovat kuin muistutus siitä, ettei tämän pelin maailma yritä olla looginen, vaan oma itsensä.
Eteneminen ja pelin rakenne
Pelissä ei ole haastetta perinteisessä mielessä. Ei ole kuolemaa, epäonnistumista tai stressiä. Sen sijaan etenemistä rajoittavat huoneiden päivitykset, energiamuodot ja säilytysputkilot, jotka pakottavat pelaajan etenemään vaiheittain. Alussa varastohuone ja alttari ohjaavat etenemistä, myöhemmin mukaan tulevat kultistien huoneet ja erilaiset päivityspatsaat. Pelaaminen muuttuu vähitellen yksinkertaisesta klikkauksesta järjestelmän hallinnaksi.
Lisäksi mukana on yllättävä sivuelementti, uhkapelimäinen järjestelmä, jolla voi saada ankkoja, sekä kultistien “uudelleenmaalaus”, jolla heitä voi erikoistaa eri tehtäviin. Tämä tuo peliin pientä syvyyttä, vaikka kokonaisuus pysyy edelleen hyvin rennon tuntuisena.
Saavutukset, Albert ja kosmeettinen kaaos
Saavutuksilla on oikea merkitys, mikä on idle-pelissä aina plussaa. Niitä voi käyttää Albert-hahmon kautta erilaisten lisätoimintojen ostamiseen. Näihin kuuluvat esimerkiksi confetti kanuuna kultistien kutsumiseen, käsi-kauppa, jolla pelaajan käden ulkoasua voi muuttaa, Orb-huoneen koristeet, boombox, jolla musiikkityylejä voi vaihtaa.
Tämä tekee saavutusten keräämisestä mielekästä, eikä vain “lukujen jahtaamista”.
Yksinkertainen mutta toimiva maailma
Pelin pikselitaide on selkeää ja helposti lähestyttävää. Se ei yritä olla näyttävä, vaan luettava ja rauhallinen. Animaatiot toimivat hyvin ja tukevat sitä, että ruudulla tapahtuu jatkuvasti pieniä, mutta selkeitä asioita.
Äänimaailma on kevyt ja miellyttävä. Musiikkivariaatiot, joita voi avata pelin sisäisellä valuutalla, tuovat vaihtelua pitkäänkin sessioon. Kokonaisuus tukee pelin rauhallista ja hieman humoristista sävyä.
Pieni peli, joka kasvaa omituiseksi rituaaliksi
All Hail The Orb on peli, joka ei yritä kilpailla isoilla systeemeillä tai korkealla vaikeusasteella. Sen sijaan se rakentaa oman pienen maailmansa, jossa klikkaaminen muuttuu rituaaliksi, kultit kasvavat hiljalleen ja ankat vaeltavat taustalla kuin mikään ei olisi outoa. Pelin suurin vahvuus on sen rentous ja omaperäinen rakenne. Se ei pakota, ei stressaa eikä rankaise. Se vain etenee ja pelaaja seuraa mukana.
Tarjoushinta 6,20 € (normaalisti 6,89 €) tekee siitä helpon kokeilun, etenkin jos idle- ja clicker-pelit sekä pienet indie-erikoisuudet kiinnostavat.
8 / 10
Hyvää:+ Erittäin rento ja stressitön pelattavuus
+ Omaperäinen kultti- ja Orb-teema
+ Kultistit ja automaatio tuovat syvyyttä
+ Saavutuksilla oikea merkitys
+ Ankat
+ Kevyt mutta toimiva pikselityyliHuonoa:- Hidas eteneminen ei sovi kaikille
- Monimutkaiset järjestelmät voivat hämmentää
- Voi tuntua “itsestään pyörivältä” liian passiiviselta.
-Varsinaista uudelleen pelattavuus arvoa ei oleYhteenveto:All Hail The Orb on peli, joka ei yritä kilpailla isoilla systeemeillä tai korkealla vaikeusasteella. Sen sijaan se rakentaa oman pienen maailmansa, jossa klikkaaminen muuttuu rituaaliksi, kultit kasvavat hiljalleen ja ankat vaeltavat taustalla kuin mikään ei olisi outoa. Pelin suurin vahvuus on sen rentous ja omaperäinen rakenne. Se ei pakota, ei stressaa eikä rankaise. Se vain etenee ja pelaaja seuraa mukana.
Tarjoushinta 6,20 € (normaalisti 6,89 €) tekee siitä helpon kokeilun, etenkin jos idle- ja clicker-pelit sekä pienet indie-erikoisuudet kiinnostavat.
Huhut mahdollisesta Taru Sormusten Herrasta -roolipelistä ovat pyörineet jo tovin, mutta nyt Warhorse Studios on kommentoinut asiaa suoraan. Redditissä järjestetyssä kyselytilaisuudessa studio kuitenkin piti korttinsa visusti piilossa.
Sisältöjohtaja Ondřej vihjasi, että jotain suurta on tekeillä, mutta tarkemmat tiedot jäivät uupumaan. Studion mukaan työn alla on suuri ja immersiivinen roolipeli, mikä pitää oven auki monenlaisille tulkinnoille, mukaan lukien fanien toivoma matka Keski-Maahan.
Myös yhteisömanageri Tom vahvisti, että studio pysyy tutulla tontillaan. Warhorse ei ole hyppäämässä yllättäviin genreihin, vaan keskittyy siihen, minkä osaa parhaiten, eli roolipeleihin. Toisin sanoen koripallopeliä ei ole luvassa, vaikka vitsillä sellaistakin ehdotettiin.
Aikataulusta studio ei suostunut vielä kertomaan mitään konkreettista. Kehitystyön todettiin olevan arvaamatonta ja lisätietoja jaetaan vasta, kun aika on kypsä. Tämä tarkoittaa, että huhut saavat toistaiseksi jatkaa elämäänsä.
Vaikka Taru sormusten herrasta -lisenssiin liittyvä peli kuulostaa monen korvaan houkuttelevalta, Warhorse ei ole vahvistanut mitään yhteyttä siihen. Tällä hetkellä varmaa on vain se, että studio rakentaa jälleen kunnianhimoista roolipeliä ja fanit saavat arvailla vielä hetken.
