Teknologia

Koodareiden hätähuuto – viekö tekoäly pian työt alta? Kommentit pois päältä artikkelissa Koodareiden hätähuuto – viekö tekoäly pian työt alta?


Ohjelmistokehittäjät ympäri maailman alkavat pelkäämään jo mahdollisuutta, että tulee viemään heidän työpaikkansa.

Siitä lähtien kun ChatGPT saavutti otsikot viime vuonna, työntekijät ovat käyttäneet anonyymiä verkostoitumissivustoa Blindia kyseenalaistaakseen, tekeekö tekoäly heidän työnsä tarpeettomaksi. Sivustolla, joka edellyttää käyttäjien vahvistavan työsähköpostiosoitteensa, ohjelmistotekniikan insinöörit ovat kirjoittaneet kymmeniä viestejä aiheesta – äänestyksiä siitä, milloin tekoäly korvaa heidät, tunnustuksia siitä, että ”kultainen aika” on ohi.

Ahdistuksen kumpuaminen tulee samalla, kun teknologiayritykset panostavat voimakkaasti tekoälyn tulevaisuuteen. Aiemmin tänä vuonna Semafor raportoi, että OpenAI oli aloittanut opettamaan tekoälyään ohjelmistotekniikkaa.

Samaan aikaan teknologiayrityksissä on jo käynnissä massiivisia irtisanomisia, ja työntekijät kyseenalaistavat, ovatko massiiviset palkat pysyviä. Tällä viikolla Vox raportoi, että ohjelmistokehittäjät ovat kärsineet eniten leikkauksista – haastaen käsityksen siitä, että koodin oppiminen tarjoaa työllisyyden turvaa.

Tietomurto paljasti Sunon salaisuudet: Tekoäly-musiikkigeneraattori imuroi koulutusdatansa YouTubesta ja podcast-syötteistä Kommentit pois päältä artikkelissa Tietomurto paljasti Sunon salaisuudet: Tekoäly-musiikkigeneraattori imuroi koulutusdatansa YouTubesta ja podcast-syötteistä


Tekoälypohjainen musiikkigeneraattori  on joutunut vakavan tietomurron kohteeksi, kertoo 404 Media -julkaisu. Hakkeri paljasti tehneensä yhtiöön marraskuussa toimitusketjuhyökkäyksen, jonka avulla hän pääsi käsiksi työntekijän tunnistetietoihin. Tämän seurauksena haltuun saatu lähdekoodi paljastaa Sunon kaapineen luvattomasti vuosikymmenten edestä audiomateriaalia suoraan YouTube Musicista, Deezeristä, Genius-palvelusta, stokin musiikkikirjastoista sekä podcastien RSS-syötteistä.

Suno on aiemmin myöntänyt kouluttavansa tekoälymallejaan avoimesta internetistä löytyvillä ”julkisesti saatavilla olevilla musiikkitiedostoilla”. Yhtiö on perustellut tekijänoikeudella suojatun materiaalin käyttöä fair use -oikeusperiaatteella. Haasteita asettavat kuitenkin suuret levy-yhtiöt, jotka parhaillaan haastavat Sunoa oikeuteen. Kantajien mukaan YouTuben suojausten tahallinen kiertäminen datan kaavintaa varten rikkoo suoraan Yhdysvaltain tekijänoikeuslakia (DMCA) sekä YouTuben omia käyttöehtoja.

Asiakastiedot vuotivat luottokortteja myöten – Yhtiö vaikeni kuukausiksi

Tekijänoikeuskiistojen lisäksi tietomurto paljasti Sunon asiakastietojen vaarantuneen. Hakkerin raportoidaan päässeen käsiksi Stripe-maksupalvelussa oleviin asiakastietoihin, kuten sähköpostiosoitteisiin, puhelinnumeroihin sekä osittaisiin luottokorttien numeroihin.

Suno ei tiedottanut asiakkaitaan marraskuussa 2025 tapahtuneesta tietomurrosta. Julkisuuteen antamassaan lausunnossa yhtiö kuvailee tapahtunutta ainoastaan ”rajoitetuksi tietoturvaloukkaukseksi, joka saatiin nopeasti haltuun”.

Kaavintasyytökset riivaavat alan muitakin toimijoita

Suno ei ole syytösten kanssa yksin, sillä myös sen kilpailijaa Udioa on syytetty datan imuroinnista YouTubesta. Ketju ulottuu vieläkin syvemmälle tech-maailmaan, sillä YouTuben emoyhtiö Google kohtaa parhaillaan vastaavia tekijänoikeusloukkaussyytöksiä useilta suurilta kirjakustantajilta.

Tapaus korostaa entisestään -yhtiöiden ja perinteisten sisällöntuottajien välistä kuilua, jossa rajanvetoa luvallisen koulutusdatan ja suoran piratismin välillä haetaan nyt oikeussalien kautta.

Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista? Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista?

Tekoälyn käyttö mediassa on noussut Saksassa kuumaksi puheenaiheeksi, kun tekoälyyn liittyvät epäilyt ja virheet ovat herättäneet keskustelua siitä, missä menee ihmisen ja koneen vastuun raja. Kysymys kuuluu: jos kirjoittaa, kuka kantaa vastuun, kun teksti menee pieleen?

Kohun keskellä on ollut Tagesspielel -lehden entinen kustantaja ja päätoimittaja Stephan-Andreas Casdorff, jonka on väitetty käyttäneen tekoälyä puheiden ja kirjoitusten valmistelussa. Saksalaisissa lehdissä tekoälyä käytetään työkaluna, mutta tapaus on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö tekoälyn käytöstä kertoa avoimemmin esimerkiksi politiikassa ja mediassa.

Kuva: Die Zeit

Samaan aikaan Saksassa on käyty laajempaa keskustelua tekoälyn tuottaman sisällön vastuusta. Müncheniläinen oikeusistuin katsoi kesäkuussa, että Google voidaan pitää vastuussa tekoälyn tuottamista virheellisistä vastauksista, koska tekoälyn muodostama yhteenveto ei ole vain lista hakutuloksia vaan uuden sisällön tuottamista.

Tekoäly lupaa nopeuttaa uutistyötä, tekstien tekemistä ja tiedon käsittelyä, mutta samalla se tuo mukanaan uudenlaisia ongelmia. Kone voi kirjoittaa vakuuttavasti myös silloin, kun se on väärässä – vähän kuin itsevarma harjoittelija, joka palauttaa työnsä nopeasti mutta unohti tarkistaa faktat.

Saksassa käytävä keskustelu voi vaikuttaa laajemminkin siihen, miten uutistoimitukset, yritykset ja julkiset toimijat käyttävät tekoälyä tulevaisuudessa. Ehkä tulevaisuuden tärkein kysymys ei olekaan, osaako tekoäly kirjoittaa – vaan kuka allekirjoittaa lopputuloksen.