Miten kirjoittaa elokuvasta, josta vallitsee kaksiosainen konsensus: 1) että se ansaitsee viisi tähteä ja jopa vähän väljähtäneen sanan mestariteos 2) että on sitä parempi mitä vähemmän siitä tietää etukäteen?
Aloitetaan jälkimmäisestä. Parasite kertoo köyhästä perheestä, jolle avautuu mahdollisuus parempaan, mutta siitä alkaa arvamaaton tapahtumaketju. Tämä arvaamattomuus on luotu tavalla, joka tuntuu sekä yllättävältä että johdonmukaiselta aiemmin nähdyn perusteeella. Elokuva etenee vaivattomasti otosta ja kohtauksesta toiseen. Sen veto on oudon vastustamaton.
Samalla siinä on hyvin erikoinen tunnelma. Parasite on parhaimmillaan hauska, mutta huumori on sitä vaikeata lajia, jota kutsutaan nimellä “uneasy laughter”. Tekee mieli nauraa, mutta ei sittenkään tiedä voisiko ja saisiko. Samainen jännite kulkee oikeastaan läpi koko elokuvan: tunnetilat ovat harvoin selviä. Moni kohtaus on vähemmän kuluneen fraasin puutteessa sietämättömän keveä, ihastuttavan hyvin sommiteltu ja viihdyttävä. Yksikään taiteellinen ratkaisu ei tunnu alleviivaavalta tai halvalta.
Parasite on paikoin myös jännittävä, lähes sietämättömän jännittävä. Kuten mainitsin, se on täynnä jännitteitä eikä aina ole selvää, mitä sen kanssa tuntee. Kaikki tunteet eivät ole helppoja tai miellyttäviä. Bong Joon-hon ohjaustyö on niin tarkkaa ja hallittua, näyttelijäntyö kautta linjan niin tasokasta, vaihtelevaa ja vivahteikasta (tuntuisi väärältä nostaa yhtäkään erinomaisista näyttelijöistä toisen yläpuolelle), että tunnelma on selkeästikin osaavan ohjaajan tulos. Eikä se huumoristaan huolimatta ole hyvänmielenelokuva.
Näin ollen on helppo todeta, että se on mestariteos sanan varsinaisessa mielessä: se on osoitus Bong Joon-hon ammattitaidosta. Se ei kuitenkaan tarkoita teknistä ja konemaista suoritusta, vaan kokeneen taiteilijan varmuutta ja rentoutta. Mitä enemmän Parasitea miettii, sitä enemmän sen jokainen elementti tuntuu harkitulta ja tarpeelliselta. Se on viihdyttävä elokuva, joka on myös elokuvataiteellisesti ihailtava.
Omalla kohdallani elokuvan tehoa jonkin verran söi muutaman kuukauden odotus ja siitä kuullut huhut. Näinkin arvioituna se silti on erinomainen kokonaisuus ja kaikki merkit osoittavat siihen suuntaan, että se vain paranee uusintakatseluiden myötä.
(Päivitetty 16.02. toisen katselukerran jälkeen, nostettu pisteet täyteen kymppiin. Harvinaisen sujuva, taitava ja viihdyttävä elokuva.)
