Kotimaisen Housemarque -pelifirman scifiräiskintä Returnal näyttäisi olevan seuraava PlayStation -yksinoikeuspeli, joka olisi saapumassa PC:lle.
SteamDB -sivustolle on ilmestynyt nimike ”Oregon”, joka saattaisi olla Returnal -pelin PC-versio. Pelin tageista löytyvät mm. rogue-like, sci-fi sekä bullet hell. Lisäksi sivulta löytyvät myös Tower of Sisyphus sekä Atropos, jotka molemmat ovat peräisin kyseisestä pelistä.
Returnal oli myös yksi niistä peleistä, jotka löytyivät viime vuonna valtavalta Geforce Now -vuodolta. Kyseisellä listalla oli monia yksinoikeuspelejä, jotka olisivat tulossa PC:lle.
Aiemmin Sony on julkaissut PlayStation -yksinoikeuspelejä kuten Horizon Zero Dawn, Days Gone sekä God of War PC:lle.
Viime vuoden huhtikuussa ilmestynyt Returnal tarjoilee ainutlaatuisen yhdistelmän eri genrejä kuten arcademaista toimintaa, hektistä bullet hell -räiskintää sekä kolmannen persoonan seikkailua.
Kuollessaan pelaaja joutuu takaisin alkuun eli hetkeä ennen syöksyä Atropos -planeetalle. Jokainen pelikerta on myös erilainen, sillä ympäristöt ovat proseduraalisesti luotuja.
Pelissä pelaaja on yksinäinen aikasilmukkaan joutunut avaruustutkija, joka kohtaa surrealistisia maisemia ja mielenterveyden koettelua.
Returnal -peli on saatavilla toistaiseksi yksinoikeudella Playstation 5 -konsolille.
On pelejä, joita pelatessa ajattelee tekniikkaa, suorituskykyä ja pelimekaniikkoja. Ja sitten on pelejä, jotka hiipivät syliin hiljaa, käpertyvät siihen ja jäävät. Tarinat, joissa eläin ei ole vain koriste tai vitsi, vaan oikeasti päähenkilö menevät pintaa syvemmälle. Sellainen, jonka tunteet iskevät suoraan kylkeen ilman varoitusta. Copycat kuuluu jälkimmäisiin, se osui tähän hermoon heti ensi minuuteilla. Eläinrakkaana pelaajana olen tottunut siihen, että peleissä eläimet ovat usein joko vitsejä tai pelkkiä symboleja. Copycat teki heti selväksi, ettei Dawn ole kumpaakaan. Hän on kissa, joka haluaa kuulua johonkin ja se tuntuu yllättävän tutulta.
Tarina, joka ei silittele vastakarvaan
Spoonful of Wonderin kehittämä Copycat on kerronnallinen indie-peli PC:lle, jossa pelaat Dawnina, löytöeläintalon kissana. Iäkäs ja sairaalloinen Olive adoptoi sinut täyttämään tyhjän paikan sydämessään. Alku on lämmin ja turvallinen, mutta jo varhain käy ilmi, ettei tämä ole tarina onnellisesta loppuelämästä sohvalla.
Copycatin tarina ottaa rohkean ja kivuliaan suunnan, kun Oliven kadonnut alkuperäinen kissa, myös nimeltään Dawn palaa kotiin. Yhtäkkiä et ole enää perheenjäsen, vaan ylimääräinen. Hylätty. Tarina kertoo yhteenkuuluvuudesta, menetyksestä ja identiteetistä tavalla, joka tuntuu aidolta juuri siksi, että se kerrotaan kissan näkökulmasta.
Pelin vahvuus on sen tapa kertoa tarinaa kissan näkökulmasta. Sisäinen monologi ja luontodokumentaarinen kerrontatyyli tuovat mukaan etäisyyttä, mutta samalla ne tekevät kokemuksesta jopa raaemman. Pelaaja ei saa kaikkea selitettynä, vaan joutuu itse tuntemaan ja tulkitsemaan maailmaa, joka tekee kokemuksesta poikkeuksellisen henkilökohtaisen. Copycat saaa kiitosta sen kyvystä käsitellä vaikeita teemoja ilman melodramaattisuutta, tämä ei ole kyynelten kalastelua, vaan hiljaista surua. Copycat ei ole peli, jonka jälkeen tekee mieli siirtyä suoraan seuraavaan tehtävälistaan.
Pelaaminen kissana – yksinkertaista mutta toimivaa
Pelillisesti Copycat on yksinkertainen, mutta tarkoituksella. Tutkit maailmaa kissana, joka on joutunut ulos turvallisesta kodista ja kohtaa pelkoja, joihin se ei ole valmis. Mukana on kevyitä skill check -hetkiä, päätöksiä ja valintoja, jotka vaikuttavat tarinan suuntaan ja lopulliseen lopputulokseen. Useat eri loput lisäävät uudelleenpeluuarvoa, mikä on tällaiselle tarinavetoiselle kokemukselle iso plussa.
Kontrollit toimivat hyvin sekä näppäimistöllä että ohjaimella, eikä pelaaminen tunnu kankealta. Teknisesti peli on varsin vakaa. Pieniä bugeja esiintyy toisinaan kun Dawn saattaa hypätessä lipsahtaa objektien läpi, mutta nämä ovat harvinaisia eivätkä riko kokemusta. Teknisesti peli on yllättävän viimeistelty indie-teokseksi.
Hiljainen kauneus kantaa pitkälle
Visuaalisesti Copycat kallistuu enemmän realismiin kuin cartoony-tyyliin, vaikkei se pyri fotorealismiin. Animaatiot ovat ajoittain jäykkiä, mutta kokonaisuus tukee tarinan vakavaa sävyä hyvin. Maailma tuntuu ajoittain jopa uhkaavalta juuri niin kuin sen kuuluukin tuntua, kun kissa joutuu ulos tutusta ja turvallisesta ympäristöstään.
Äänimaailma ansaitsee erityismaininnan. Musiikki on melankolista, hillittyä ja juuri oikeissa kohdissa läsnä. Se ei pakota tunteita esiin, vaan antaa niiden hiipiä mukaan huomaamatta. Ambient-äänet ja hiljaisuus tekevät maailmasta uskottavan. Copycat uskaltaa olla hiljaa, ja se tekee siitä entistä vaikuttavamman. Tämä on asia joka antaisee erityismaininnan, peli luottaa tunnelmaan enemmän kuin jatkuvaan ärsyketulvaan.
Yhteenveto
Copycat ei ole pitkä peli, eikä se ole täynnä toimintaa. Noin 15–20 euron hintaluokassa se tuntuu silti täysin hintansa arvoiselta, etenkin jos pitää indie-peleistä, jotka uskaltavat käsitellä vaikeita aiheita ilman ironista etäisyyttä. Tämä on peli pelaajalle, joka arvostaa tarinaa enemmän kuin haastetta ja joka ei säikähdä vaikeita tunteita. Copycat ei tarjoa helppoa lohtua, mutta se tarjoaa ymmärrystä ja joskus se riittää.
Tämä on peli, joka jää mieleen ja vähän sydämeenkin.
9 / 10
Hyvää:+ Erittäin koskettava ja rohkea tarina
+ Onnistunut kerronta kissan näkökulmasta.
+ Dokumentaarinen kertoja/ohjeistus on hauska lisä.
+ Tunnelmallinen musiikki ja äänimaailma.
+ Useat loput lisäävät uudelleenpeluuarvoa.Huonoa:- Pieniä teknisiä kömmähdyksiä.
- Teemat voivat olla liikaa herkimmille pelaajilleYhteenveto:Copycat ei ole pitkä peli, eikä se ole täynnä toimintaa. Noin 15–20 euron hintaluokassa se tuntuu silti täysin hintansa arvoiselta, etenkin jos pitää indie-peleistä, jotka uskaltavat käsitellä vaikeita aiheita ilman ironista etäisyyttä. Tämä on peli pelaajalle, joka arvostaa tarinaa enemmän kuin haastetta ja joka ei säikähdä vaikeita tunteita. Copycat ei tarjoa helppoa lohtua, mutta se tarjoaa ymmärrystä ja joskus se riittää.
Tämä on peli, joka jää mieleen ja vähän sydämeenkin.
Suomalainen peliala on aloittanut vuoden 2026 vauhdikkaasti. Joulukuussa julkaistiin useita uusia pelejä, päivityksiä jo olemassa oleviin peleihin ja ennakkoversioita tulevista teoksista. Remedy ja Housemarque herättivät odotuksia jatko-osillaan, Crowdsorsa keräsi kiitosta innovatiivisesta mobiilipelistään ja pelialan kasvihuonekaasupäästöt selvitettiin ensimmäistä kertaa.
Uusien julkaisujen kirjo oli laaja. Destroyer Burger vei pelaajat pikaruokaravintoloiden kiireisiin, Phobos Down haastoi tieteisseikkailuissa ja Grave Regrets yhdisti visual novel -tyyliä, kauhua ja dekkaria. Hill Climb Racing sai verkkoselaimessa uuden Lite-version, ja Gladio Mori lupaa syksyllä 2026 gladiaattoritaistelua niin PC:llä kuin konsoleillakin. Lisäksi My Winter Car -simulaatio toi suomalaisen talven ja autonkorjauksen haasteet pelaajien näytöille.
Crowdsorsa palkittiin Paras luontoteko -palkinnolla ja julkaisi uuden mobiilipelin, jolla Vantaan asukkaat voivat raportoida turvattomia paikkoja. Hyväksytyistä havainnoista saa euron per havainto, enintään 10 euroa päivässä. Pelin tavoitteena on tehdä kaupunkialueista turvallisempia ja samalla kannustaa pelaamaan hyvällä asialla.
Suomen peliala otti myös merkittävän askeleen vastuullisuudessa. Neogames julkaisi ensimmäistä kertaa toimialan kasvihuonekaasupäästöt. Arvioiden mukaan vuonna 2024 suomalaiset pelit ja pelialan toiminta tuottivat yhteensä 190 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, joista yli 91 prosenttia oli epäsuoria päästöjä.
Joulukuun lopussa Helsingissä järjestettiin myös ensimmäinen Finnish Game Industry DEI Summit, jossa keskusteltiin monimuotoisuudesta, tasa-arvosta ja työyhteisöjen vastuullisuudesta. Visionist juhli 25-vuotista taivaltaan pelialan viestinnässä, samalla kun maailma muisti Max Paynen ja ensimmäisen Xboxin syntymän vuonna 2001.
Suomalainen peliala näyttää siis edelleen elinvoimaiselta, monipuoliselta ja täynnä innovaatioita olit sitten pelaaja, kehittäjä tai muuten pelimaailmasta kiinnostunut.
