Artikkelit, Sarjat

Kriitikot ovat puhuneet – tässä ovat vuoden 2024 tähänastisesti parhaat tv-sarjat Kommentit pois päältä artikkelissa Kriitikot ovat puhuneet – tässä ovat vuoden 2024 tähänastisesti parhaat tv-sarjat

Sarjavuosi 2024 on tullut puoleen väliin. Hollywood Reporterin kriitikot ovat valinneet ensimmäisen puoliskon TOP10 -parhaimmat sarjat. Onko alla olevista jokin myös sinun suosikkisi? Katso listaus alta.

Baby Reindeer

Mikä tekee Netflixin uudesta sarjasta Baby Reindeer koukuttavan, tekee siitä myös häiritsevää, ahdistavaa ja ajoittain hauskaa: sen raaka rehellisyyys. Koomikko Richard Gadin omaelämäkerrallinen kertomus vainosta ja väärinkäytöksestä ei säästä ketään, vähitenkään hänen omaa sijaistaan. Sarja löytää kuitenkin empatiaa sekä epätäydellisille uhreille että vaikeuksissa oleville tekijöille, joista jälkimmäistä näyttelee uskottavasti Jessica Gunning.exclamation – Angie Han

Extraordinary

TV-maisema on pullolla supersankareita, mutta tämä sarja nousee esiin joukosta – eikä vain siksi, että sen päähenkilö Jen (Máiréad Tyers) on harvinainen aikuinen hahmo ilman erityiskykyjä. Tosiasiassa kyseessä on varttumiskomedia supersankariaiheeseen käärittynä. Sarjan toisella kaudella sukelletaan entistä syvemmälle hahmojen psyykeeseen, ja käsitellään universaaleja teemoja kuten seksuaalisuutta ja menetystä. – A.H.

Fantasmas

Koomikko Julio Torresin käsikirjoittama ”Fantasmas” on kuin suoraan hänen aiemman sarjansa Los Espookysin surrealistisesta mielestä. Sarja seuraa kirjailijaa, joka yrittää välttää häätöä. Matkaan on kuitenkin punottu absurdeja sivupolkuja, kuten hamsteriklubeja ja merenneiokutsukeskuksia. Nämä surrealistiset elementit muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka tekee lausunnon meidän kauniista, kauhistuttavasta ja omituisesta todellisuudestamme. – A.H.

God Save Texas

HBO on julkaissut kolmiosaisen dokumenttisarjan Texasista, joka tarjoaa monipuolisen kuvan ”Yksinäisen tähden osavaltiosta”. Sarjan keskiössä on Richard Linklaterin vaikuttava ”Hometown Prison”, joka on pitkän elokuvan mittainen tutkielma kuolemanrangaistuksesta ja Linklaterin oman ohjaajanäänen synnystä. Myös Iliana Sosan El Pasoon ja rajaseutuun keskittyvä osuus sekä Alex Stapletonin katsaus siihen, miten tummaihoiset texasilaiset ovat joutuneet maksamaan kovan hinnan osavaltion öljyvaroista, ovat erinomaista journalismia.

Hacks 

HBO Maxin komediasarja Hacks olisi voinut sortua kliseeseen ja nollata Deborah’n (Jean Smart) ja Avan (Hannah Einbinder) myrskyisän suhteen joka kaudella. Onneksi, aivan kuten Deborah ja Ava itse, sarja onnistui nousemaan uusiin sfääreihin kolmannella kaudellaan. Hacks näyttää, kuinka molemmat hahmot ovat urallaan huipulla, mutta samalla valottaa kuinka paljon he ovat muuttuneet – ja kuinka paljon eivät koskaan muutu.

Mr. & Mrs. Smith

Vaikka Amazonin Mr. & Mrs. Smith -sarjaa on kehuttu paljon rikkaammaksi kuin Doug Limanin vuoden 2005 elokuvaa, eivät räjähtävät toimintakohtaukset olleet sen vahvuus. Sen sijaan sarja keskittyy Donald Gloverin ja Maya Erskinein esittämän pariskunnan suhteen nousuihin ja laskuihin humoristisen ja raadollisen vaihtelulla, wakaan toiminnan ollessa enemmänkin taustalla. Vaikka suuren budjetin toimintajaksot jäivätkin kaipaamaan, sarja tarjosi nokkelan käsikirjoituksen, upeita vierastähtiä ja aitoa syvyyttä parisuhteen haurauteen.

Ripley

Toisin kuin Anthony Minghellan eloisan väriloistavan elokuvan lahjakas Mr. Ripley, on Steven Zaillianin sovituksesta Patricia Highsmithin romaanista tullut kylmä analyysi toteutumattomasta potentiaalista ja ikuisen nuoruuden etuoikeudesta. Andrew Scottin arvoituksellinen päähenkilö ei ole niin ”lahjakas”, mutta hän on monimutkainen, ja sivuroolit on täytetty erinomaisesti. Sarjan ehdoton vetonaula on kuitenkin Robert Elswitin häikäisevä mustavalkoinen kuvaus.

Shogun

Harva sarja on tänä vuonna ollut yhtä mukaansatempaava kuin tämä lavisti tehty eepos. Sarjalla on Game of Thronesin kaltainen taito tasapainottaa historiallisen draaman laajuus ja henkilökohtaisten tragedioiden koskettavuus. Ensiluokkainen näyttelijäkaarti, Hiroyuki Sanadan aatellista ja ovelaa Toranagaa ja Anna Sawain uskollista kääntäjää esittäen, löytää inhimilliset syyt 1600-luvun Japanin verisen historian takaa.

We are Lady Parts

Toinen kausi vahvistaa Nida Manzoorin komedian aseman yhtenä television hauskimmista ja monipuolisimmista. Kaipaatko rakkauskulmioita? Uusia tarttuvia biisejä, mukaan lukien Nobel-palkittu Malala Yousafzaikin vilahtaa country-henkisessä musiikkivideossa? Entäpä kuvaa siitä, millaista on olla muslimimaailman nainen 2024 Lontoossa? Tämä sarja tarjoaa kaikkea tätä. Kolme vuotta oli pitkä aika odottaa vain kuutta uutta jaksoa!

Welcome to Wrexham

Rob McElhenney ja Ryan Reynolds ostivat Walesilaisen jalkapalloseuran, ja sarja ”Welcome to Wrexham” kertoo siitä. Miten onnistuu yhdistämään riemunkiljahdukset rahojen riittämisestä oman seuran ostamiseen ja herkän kuvauksen miesten haavoittuvuudesta? Siitä ei ole tietoa. Silti kolmas kausi laajentaa sarjan skaalaa hulvattomista tähtien kepposia koskettaviin hahmoanalyyseihin ja hauskoihin meta-huomioihin.

Netflixin Splinter Cell: Deathwatch on virallista pelicanonia Kommentit pois päältä artikkelissa Netflixin Splinter Cell: Deathwatch on virallista pelicanonia

Netflixin uusi animaatiosarja Splinter Cell: Deathwatch liittyy virallisesti pelisarjan tarinaan. Sarjan tapahtumat seuraavat päähenkilö Sam Fisherin jalanjälkiä ja sijoittuvat pelien luomaan maailmaan, vaikka jotkut yksityiskohdat on sovitettu televisiomuotoon.

Sarjassa nähdään jo eläkkeelle jäänyt, mutta edelleen taitava Sam, jonka avainasemassa oleva liittolainen Anna Grímsdóttir eli Grim on ottanut vastuuta Fourth Echelonista. Tapahtumat käynnistyvät vuosia Samin vetäytymisen jälkeen, ja menneisyyden liittolaiset ja viholliset palaavat mukaan kuvioihin. Myös Chaos Theory -pelin merkittävä hahmo Douglas Shetland on mukana, vaikka hän onkin kuollut vuosikymmeniä aiemmin.

Showrunner Derek Kolstad, tunnettu muun muassa John Wick -elokuvista, lupaa, että sarja on uskollinen pelien henkeen. Vanhojen tapahtumien kulku voi hieman poiketa alkuperäisestä, mutta lopputulos pysyy uskollisena peleille, jotta pitkäaikaiset fanit eivät pety.

Vaikka sarja seuraa pelien canonia, sen katsominen ei edellytä, että katsoja olisi pelannut pelejä viimeisen vuosikymmenen aikana. Silti tutut elementit, kuten ikoniset yövision kolmilinssilasit, tuovat pelimaailman tunnelmaa myös uusille katsojille.

Splinter Cell: Deathwatch julkaistaan Netflixissä 14. lokakuuta, ja se tarjoaa vanhoille ja uusille faneille yhdistelmän tuttuja elementtejä ja uusia käänteitä Sam Fisherin seikkailuista.

Witcher-kirjailija Sapkowski harmittelee videopelien luomaa ”kouluhypeä” Kommentit pois päältä artikkelissa Witcher-kirjailija Sapkowski harmittelee videopelien luomaa ”kouluhypeä”

The Witcher -kirjasarjan luoja Andrzej Sapkowski on myöntänyt, että yksi hänen kirjoissaan mainitsemistaan “noituri-kouluista” oli täysin turha lisäys. Lyhyt viittaus Wolf Schooliin The Last Wish -kertomuskokoelmassa on sittemmin saanut videopeliversion tekijät CD Projektin kehittämään koko järjestelmän, johon kuuluu nyt seitsemän koulua, kuten Cat, Griffin, Bear ja Viper.

Sapkowskin mukaan alkuperäinen lause oli epämerkityksellinen ja jopa haitallinen juonen kannalta, eikä hän olisi halunnut sen kehittyvän näin isoksi osaksi sarjan lorea.

En koskaan enää viitannut mihin tahansa Witcher Gryffindoriin tai Slytheriniin. – Kirjailija kirjoitti Redditin Q&A:ssa.

Videopeliversion fanit sen sijaan ovat ottaneet koulut omakseen, ja niistä on muodostunut olennainen osa Witcher-maailmaa. CD Projektin ensimmäinen teaser The Witcher 4:stä sai fanit spekuloimaan uuden koulun, School of the Lynxin, medallionin merkitystä.

Sapkowski pohtii nyt, pitäisikö viittaus poistaa tulevista painoksista vai selventää sitä tulevissa kirjoissa, esimerkiksi noiturien medallioneiden merkityksen kautta. Uusi Witcher-kirja Crossroads of Ravens, joka esittelee nuoren Geraltin alkuvaiheita Kaer Morhenissä, julkaistaan nyt englanniksi lähes vuoden myöhässä Puolasta.

Samalla Netflixin The Witcher -sarjan neljäs kausi saa ensi-iltansa 30. lokakuuta. Sapkowskin kommentit muistuttavat, että kirjailijan visio ja videopelien laajennettu lore eivät aina kulje käsi kädessä, vaikka fanit nauttivatkin kouluhypestä.