Hieman on jo vettä virrannut jäisessä Kalajoessa siitä, kun tämän laitteen alustava testaus aloitettiin. Ja nyt sitä ollaan tässä, ehkä jopa vahvistuneemman mielipiteen kanssa siitä, mitä ennakkoluuloja laite ensin herätti. Istahdin viimein hiljaisena ”poikamiesviikonloppunani” summaamaan havaintojani ”kahvin” äärellä ja selaamaan muistioitani. R-sarjan on perinteisesti pitänyt olla se ”järkevän miehen valinta”, mutta tällä kertaa tuotekehityksessä on tehty muutama sellainen taktinen veto, että kuvausta arvostavalla hupiukolle (eli siis minä) menee hieman se ”kahvi” väärään kurkkuun.
Kun kuorin 15R:n pakkauksesta, ensimmäinen reaktioni oli kevyt puhdas harmitus. Rakastin OnePlus 13- ja 13R-mallien rohkeaa ja tunnistettavaa ulkomuotoa, mutta tässä on menty kohti suurten massojen suosimaa geneeristä lookia. Se on kulmikas ja muistuttaa hämmentävän paljon iPhonea aivan kuten 15-perusmallinkin kohdalla totesin. On surullista nähdä, miten OnePlus hylkäsi oman identiteettinsä ja siirtyi ”squircle”-kamerasaarekkeisiin vain kosiskellakseen valtavirtaa.
Laitteen alumiinirunko ja lasinen takapinta tuntuvat kyllä jämäkältä tällaisen raavaan nallekarhun kädessä, ja paksuus on saatu pidettyä hienosti kurissa jättiakusta huolimatta. Mutta se todellinen juttu löytyy suojauksesta: OnePlus on lyönyt pöytään IP69K-luokituksen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että puhelimen pitäisi kestää upotuksen lisäksi jopa kuumia ja korkeapaineisia vesisuihkuja. Tämä on merkittävä harppaus kaltaiselleni nörtille, joka liikuskelee paljon esimerkiksi luonnossa ja muissa erikoisissa olosuhteissa, missä räntäsade tai mutainen oja ovat arkisia uhkia. Myös ultraäänisormenjälkilukija on loistava: se toimii salamannopeasti ja jopa märillä sormilla ilman häikäisevää valoa.
Aina kun flippaan, akkupeto on irti
Sitten siihen havaintoon, joka on käytännön testailussa pudottaa takuulla monen tavallisenkin tallaajan leukaperät kohti lattiaa. Laitteen sisään on leivottu massiivinen pii-hiili-akku, joka on suurin kapasiteetti, joka on koskaan yhtiön puhelimessa nähnyt. Käytännön multimediakäytössä, kun iltaisin uppoutuu suoratoistopalveluiden syövereihin tai katselee videoita tuntikausia, akku tuntuu olevan lähes pohjaton.
Lataus hoituu nopealla SUPERVOOCilla, eli akku on täynnä alle tunnissa samalla kun pakkaillaan retkivarusteita reppuun. Langaton lataus loistaa poissaolollaan, mutta se ei ole ollut minun testissäni mukana, eikä se minua henkilökohtaisesti tässä hintaluokassa huoleta.
Varsinainen tehopakkaus
Sydämenä sykkii konepellin alla melkoisen uhkea Snapdragon 8 Gen 5. Täten 15R on käytössä erittäin vakaa ja porskuttaa tasaisesti ilman ylikuumenemista jopa pitemmissä pelisessioissa tai videon editoinnissa. Pelaajille AMOLED-näyttö ja alan nopein kosketusvaste ovat puhdasta mannapuuroa, eli tässä tapauksessa herkkkujen herkkua!
Näyttö on teknisesti mielenkiintoinen tapaus, jossa on menty osittain eri suuntaan kuin edellisvuoden 13R-mallissa. Paneeli perustuu nyt LTPS-tekniikkaan, kun taas viime vuonna käytössä oli mukautuvampi LTPO-paneeli. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei näyttö osaa pudottaa virkistystaajuuttaan aivan yhtä dynaamisesti säästääkseen virtaa staattisissa tilanteissa, vaan se vaihtaa taajuutta vakiintuneempien portaiden välillä. Toisaalta vaste on pidetty huipputasolla: 165 Hz virkistystaajuus ja huikea 3200 Hz kosketusvaste tekevät käytöstä suorastaan silkkistä.
Mobiilipelaamisen kannalta tämä tekninen suunnanmuutos on merkityksellinen. Vaikka dynaamisuus kärsii, 165 Hz virkistystaajuus on viritetty nimenomaan tarjoamaan kilpailuetua kovatempoisissa AAA-mobiilipeleissä
Valokuvausnörtin suurin harmi
Tässä kohtaa allekirjoittaneen vanne alkaa ihan keveästi kiristämään, ja kuvausta arvostava puoleni nousee barrikadeille. Muistiinpanojani kahlattuani huomasin, että OnePlus on tehnyt jotain sellaista, mitä on tällaisen yksinkertaisen miehen vaikea ymmärtää: 15R on menettänyt edeltävästä 13R-mallista löytyneen telekameran. Viime vuoden mallissa oli vielä suhteellisen asiallinen 50 MP zoom-kamera, mutta nyt se on poistettu kokonaan.
Tilalla on vain 50 MP pääkamera (Sony IMX906) ja vaatimaton 8 MP ultralaajakulma. Vaikka uusi DetailMax Engine tekeekin pääkameralla varsin mukiinmenevää (mutta ei kiitettävää jälkeä) ja mahdollistaa jopa 4K 120fps -videon, on kameroiden takapakittaminen selkeä tuotekehityksen emämunaus. On turhauttavaa huomata, että uusi ja kalliimpi malli tarjoaa heikompaa kameramonipuolisuutta kuin edeltäjänsä, joka tykitti kiitettävästi.
Voimalaitos vai karsittu kompromissi?
OnePlus 15R on laite, jota on vaikea lokeroida yhdellä sanalla. Toisaalta se on akkukuningas, jonka sydän tarjoaa vakaata huipputehoa ja IP69K-luokitus poikkeuksellista kestävyyttä luonnossa liikkujalle. Toisaalta tuotekehityksessä on tehty hämmentäviä takapakkeja: edeltävästä 13R-mallista löytynyt telekamera on poistettu ja näyttötekniikan kanssa on tehty tarpeettomia muutoksia. Myös muotoilun persoonallisuuden katoaminen iPhone-kopioinnin tieltä harmittaa kaltaistani edelliseen muotoiluun rakastunutta syvästi.
Talven pimeinä päivinä tätä laitetta saattoi vielä täyteen hintaan miettiä erittäin tarkkaan, sillä karsitut ominaisuudet tuntuivat kovilta kompromisseilta. Tilanne on kuitenkin muuttunut, nimittäin nyt hyvissä alennuksissa, joita näyttää eri liikkeillä olevan, laite on reilustikin parempi hankinta. Jos pystyt elämään ilman optista zoomia ja geneeristä ulkonäköä, saat rahoillesi markkinoiden parasta akkukestoa ja raakaa pelitehoa, joka ei hyydy.
Palataan asiaan…
