Legendaarisesta Logitech G502 -pelihiirestä julkistettiin kolme uutta X-versiota Kommentit pois päältä artikkelissa Legendaarisesta Logitech G502 -pelihiirestä julkistettiin kolme uutta X-versiota

Logitech G502 X Plus Bionic

Logitech julkisti uusia X-versioita ikonisesta Logitech G502 -pelihiirestä uudistettuna optismekaanisilla kytkimillä.

Mustana ja valkoisena julkaistavat Logitech G502 X -pelihiiret tuovat maineikkaan ja rakastetun pelihiiren tähän päivään uusilla teknologisilla ratkaisuilla päivitettyinä. Jokainen uusista hiiristä sisältää merkittäviä teknisiä harppauksia, joiden lisäksi niissä on mallikohtaisia eroja pelaajien tarpeiden mukaan.

Legendaarisen Logitech G502 -pelihiiren uusittuja sisarmalleja ovat Logitech G502 X, Logitech G502 X LIGHTSPEED ja Logitech G502 X PLUS. Ne kaikki perustuvat alkuperäiseen rakastettuun muotoiluun. Kaikki uutuudet kuitenkin hyödyntävät uudenlaisia optismekaanisia LIGHTFORCE-kytkimiä.

”Logitech G502 on todellinen pelihiirien ikoni ja tiedämme, että peliyhteisö on toivonut siitä uuden sukupolven versiota. Annoimme hiirelle uusintakäsittelyn tuomalla mukaan teknologiaa, joka vastaa tämän päivän haasteisiin ja odotuksiin. Uutuudet ovat aiempaa kevyempiä ja hyödyntävät uuden sukupolven ominaisuuksia vaikuttavalla suorituskyvyllä ja hallittavuudella.”

kommentoi Logitech G:n varatoimitusjohtaja Ujesh Desai

Vallankumouksellinen LIGHTFORCE-mikrokytkinteknologia yhdistää optisten kytkinten nopeuden mekaaniseen painallustuntumaan. Lopputuloksena ovat huippunopeat, suorituskykyiset ja luotettavat painallukset, jolloin hiiren käyttö tuntuu mahtavalta. Galvanoitujen kosketuspintojen ansiosta painallukset tuntuvat perinteisten mekaanisten kytkimien käytöltä.

Kaikissa uutuushiirissä on uusittu, käännettävä ja irrotettava DPI-säädin, joka mahdollistaa erilaiset pelityylit ja otemieltymykset vaivatta. Uusittu kaksitoiminen vierityspainike on entistä hallittavampi ja kevyempi, mutta nopeudeltaan entisen veroinen. Samalla uutuushiirissä on entistä ohuempi kuori ja kevyempi runko, joka tekee niiden käyttämisestä miellyttävää. Hiiren pohjassa olevat PTFE-tassut takaavat nopean ja vaivattoman liikkeen.

Uusissa hiirissä käytetään äärimmäisen suorituskykyistä ja tarkkaa HERO 25K -anturia, joka kykenee jopa 25 600 pisteen tuumatarkkuuteen ja onkin alan ensimmäinen alle mikrometrin liikkeen tunnistava anturi. Tämä on saavutettu ilman tasoitusta, vääristymää tai epätarkkuutta.

Logitech G502 X LIGHTSPEED ja Logitech G502 X PLUS käyttävät uudistettua langatonta LIGHTSPEED-tekniikkaa, joka takaa turnaustason tiedonsiirtonopeuden. Yhdessä LIGHTFORCE-tekniikan kanssa uusissa hiirissä on jopa 68 prosenttia edeltäjäänsä nopeampi vasteaika. Uusittu LIGHTSPEED-vastaanotin mahdollistaa myös kahden eri laitteen liittämisen yhteen vastaanottimeen hyödyntämällä G HUB -ohjelmistoa. Tämän tekniikan kanssa tällä hetkellä yhteensopivia näppäimistömalleja ovat Logitech G915, Logitech G915 TKL ja Logitech G715.

Langattomat hiiret voidaan ladata helposti USB-C-kaapelilla. Lisäksi ne ovat yhteensopivia lataavan Logitech G POWERPLAY -pelihiirimaton kanssa. Myös akunkesto on parantunut merkittävästi. Logitech G502 X LIGHTSPEED jaksaa jopa 140 tuntia yhdellä latauksella ja Logitech G502 X PLUS peräti 130 tuntia ilman värivalaistusta.

Hiirikolmikon lippulaivamalli on Logitech G502 X PLUS, jossa on kahdeksan led-valon LIGHTSYNC RGB -värivalaistus. Se on monipuolisesti räätälöitävissä käyttäjän tarpeiden ja akun varaustason mukaan.

Hinta ja saatavuus

Logitech G502 X, Logitech G502 X LIGHTSPEED and Logitech G502 X PLUS tulevat myyntiin syyskuussa 89, 149 ja 169 euron kuluttajahinnoin. Kaikki hinnat sisältävät 24 prosentin arvonlisäveron.

Witchfiren tekijä tiivistää Epicin ongelman: Steam on yhteisö, Epic vain kauppa Kommentit pois päältä artikkelissa Witchfiren tekijä tiivistää Epicin ongelman: Steam on yhteisö, Epic vain kauppa

Witchfire-pelin luova johtaja Adrian Chmielarz kiteyttää Epic Games Storen suurimman ongelman ytimekkäästi: Epic on pelkkä kauppa, Steam taas kokonainen yhteisö. Vaikka PC-pelaaminen tunnetaan vapaudestaan, monet pelaajat suhtautuvat digikauppoihin lähes heimohenkisesti ja Valven Steam on monille selkeä koti.

Painkillerista ja The Vanishing of Ethan Carterista tunnetun Chmielarzin Witchfire aloitti taipaleensa Epic Games Storen määräaikaisena yksinoikeutena. Ratkaisu oli studion selviytymisen kannalta kriittinen. Epicin rahoitus auttoi pitämään kehittäjät itsenäisinä aikana, jolloin rahat olivat loppumassa. Samalla peli sai rauhassa kehittyä pienemmälle yleisölle ennen Steam-julkaisua.

Chmielarzin mukaan järjestely hyödytti kaikkia osapuolia. Epic sai vuoden yksinoikeuden, studio sai aikaa ja resursseja, ja Steam-pelaajat saivat lopulta valmiimman ja hiotumman pelin. Tulokset puhuvat puolestaan, sillä Witchfire on myynyt jo yli 500 000 kappaletta, ja Steamissä peliä odottaa yli 1,6 miljoonaa toivelistalle lisännyttä pelaajaa.

Silti Chmielarz ymmärtää täysin, miksi moni karttaa Epic Games Storea. Hänen mukaansa EGS:ssä ei ole muuta tekemistä kuin ostaa. Puuttuvat arvostelut, foorumit ja yhteisötoiminnot tekevät kaupasta kylmän ja etäisen, kun taas Steam tarjoaa oppaita, keskusteluja, työpajoja, taidetta ja jatkuvasti uusia ominaisuuksia. Steam ei ole vain kauppa, vaan paikka, johon pelaajat kiintyvät.

Kun Steam päivittyy viikoittain uusilla toiminnoilla ja Epic lisää perusominaisuuksia, kuten lahjoittamisen, vasta vuosikymmenten viiveellä, ero kasvaa entisestään. Witchfire saattoi selvitä Epicin ansiosta, mutta kuten Chmielarz vihjaa, sydämensä se löysi Steamistä.

Talvinen pesänrakentelu parhaimmillaan – arvostelussa Winter Burrow Kommentit pois päältä artikkelissa Talvinen pesänrakentelu parhaimmillaan – arvostelussa Winter Burrow

Olen viettänyt vuosia selviytymispelejä pelaten, kaatanut valtavia puita, rakentanut linnoituksia ja taistellut zombeja vastaan, mutta harvoin mikään on saanut minut tuntemaan samanlaista lempeää rauhaa kuin Winter Burrow. Ensikosketukseni tähän indiehelmeen PC:llä oli kuin astuisi vanhaan, rakkaaseen satukirjaan: hiiri palaa lapsuutensa kotiin, joka on nyt rapistunut ja kylmän talven vaivaama. Pine Creek Gamesin kehittämä ja Noodlecake Studiosin julkaisema Winter Burrow on marraskuun puolivälissä PC:lle, Xbox:ille ja Nintendo Switchille tupsahtanut selviytymisseikkailu, joka saa paatuneimmankin selviytymispelien veteraanin pehmenemään tai ainakin hamuamaan lämpimämpää neulepaitaa.

Ensituntuma – Söpöyttä ja pientä selkäpiin karmintaa

Pelin avaaminen tuntui heti kotoisalta. Kontrolleri tai näppäimistö pelaa hyvin, ja ensimmäiset minuutit kuluivat lumisia polkuja tutkien ja materiaaleja keräten. Heti kättelyssä huomasin, että selviytymismekaniikka on toteutettu harvinaisen pelaajaystävällisesti. Rakennusprojektien seuraaminen on tehty helpoksi: voit suoraan nähdä, mitä tarvikkeita seuraavaan projektiin tarvitaan. Se on kuin Ikean ohje, mutta ilman niitä ylimääräisiä ruuveja, jotka jäävät aina pöydälle pyörimään. Vaikka pieniä kauhuviittauksia löytyy, ne eivät häiritse rauhallista tunnelmaa, vaan lisäävät pienen jännityksen ripauksen, näitä ovat jatkuva yksinäisyys ja ankarat selviytymiselementit, kuten nälkä, kylmyys ja ötökät. Kaikki tuntuu toimivan juuri niin kuin pitääkin, eikä bugien kanssa tarvinnut tapella.

Sisältö ja pelattavuus – Tassut kylminä ja vatsa kurnien

Tarina kuljettaa sinua vanhempiesi menehtymisestä lapsuuden kodin entisöintiin. Pelin ydin on hiiren arjen selviytymisen seuraamisessa: keräät resursseja, neulot lämpimiä vaatteita, kokkaat ja tapaat metsän eläimiä. Peli ei kuitenkaan ole vain pelkkää piirakan leivontaa ja neulomista, vaikka niitäkin riittää. Pelaajana joutuu jatkuvasti silmäilemään nälkä- ja kylmyysmittareita. Jos viivyt lumituiskussa liian pitkään ilman kunnon neulepaitaa, alkaa terveys hupenemaan nopeammin kuin juusto hiirijuhlissa. Onneksi erilaiset kokkaukset antavat tehosteita ja neulominen tarjoaa suojaa, joten kyse on enemmänkin lempeästä sopeutumisesta kuin stressaavasta taistelusta kelloa vastaan, vaikka luminen maailma olisi ankara. Paikallisten tapaaminen ja resurssien hamstraaminen pelissä on meditatiivista puuhaa, joka imee mukanaan tuntikausiksi.

Grafiikat – Kuin kuvituskirjan sivulta

Visuaalisesti Winter Burrow on puhdasta sielun ravintoa. Pehmeät, käsinpiirretyt kuvat ja pyöreät muodot tuovat mieleen satukirjan kuvituksen. Talvinen metsä näyttää kutsuvalta, yksityiskohtaiselta ja elävältä. Lumimaiset maisemat ja puiden varjot lisäävät tunnelmaa, mutta eivät tee maailmasta uhkaavaa. Kaikki sopii täydellisesti pelin lempeään ja nostalgiseen tunnelmaan. On hienoa nähdä, että joku on jaksanut panostaa jopa siihen, miten pikkuruiset jäljet jäävät lumeen kulkiessasi. Se on pieni yksityiskohta, mutta juuri ne tekevät tästä maailmasta niin uskottavan.

Ääni – Korvia hivelevää hiljaisuutta

Äänimaailma Winter Burrown suuri valtti, se on meditatiivinen ja rauhoittava. Musiikki ei hypi silmille, koskaan häiritse tai peitä muita ääniä alleen. Lumen narske tassujen alla, oksien rasahtelu ja hiiren pienet äännähdykset kuulostavat luonnollisilta ja tekevät maailmasta elävän. Taustalla humiseva tuuli ja lumen vaimea suhina luovat turvallisen hiljaisuuden, joka täydentää pelin rauhallista tempoa. Äänet tukevat täydellisesti sitä tunnetta, että selviytyminen on lempeää sopeutumista kylmään maailmaan, ei stressaavaa taistelua.

Kartaton hiiri ja rajalliset taskut

Kaikki ei kuitenkaan ole pelkkää auringonpaistetta ja auringonkukansiemeniä. Suurin turhautumiseni iski navigoinnissa, sillä pelissä ei ole karttaa, ei edes minimappia. Löysin itseni useammin kuin kerran pyörimästä saman kuusen ympärillä miettien, mihin suuntaan se koti oikein jäi.

Myös tavaraluettelon eli inventoryn rajallisuus aiheuttaa harmaita hapsia. Resursseja olisi kerättäväksi vaikka kuinka, mutta taskuihin mahtuu vain murto-osa. Tämä johtaa jatkuvaan edestakaiseen ravaamiseen, mikä alkaa loppupuolella hieman puuduttaa. Lisäksi peli on suhteellisen lyhyt n. 10 tuntia, eikä se tarjoa juurikaan syitä pelata tarinaa uudestaan läpi, kun koti on kerran saatu kuntoon.

Yhteenveto

Winter Burrow on peli, johon uppoutuu helposti useammaksi tunniksi. Se tarjoaa rauhallisen, ohjaavan ja lempeän pelikokemuksen, joka tuntuu sekä palkitsevalta että lohdulliselta. Se on edullinen (19€) ja tunnelmallinen paketti, joka sopii täydellisesti pimeisiin talvi-iltoihin, varsinkin kun voit ottaa ystävän mukaan paikalliseen co-opiin. Jos hämähäkit ahdistavat, pelistä löytyy kiitettävästi araknefobia-tila, jolla voit korvata kahdeksanjalkaiset häiriköt vähemmän pelottavilla (kuten kovakuoriaisilla) tai poistaa ne kokonaan. Lyhyydestään, rajallisesta varastotilasta ja navigointihaasteistaan huolimatta se ei merkittävästi heikennä nautintoa, vaan on sydämellinen kokemus, joka muistuttaa meitä kodin tärkeydestä.

9 / 10
Hyvää: + Suloinen ja satumainen graafinen tyyli. + Todella rentouttava ja meditatiivinen äänimaailma. + Pelaajaystävällinen rakennusjärjestelmä. + Helppokäyttöiset kontrollit + Local co-op mahdollisuus. + Edullinen hinta. Huonoa: - Kartan puuttuminen hankaloittaa navigointia. - Tavaratila on aivan liian pieni suhteessa resurssien määrään. - Pelissä ei uudelleen pelattavuus arvoa. Yhteenveto: Winter Burrow on peli, johon uppoutuu helposti useammaksi tunniksi. Se tarjoaa rauhallisen, ohjaavan ja lempeän pelikokemuksen, joka tuntuu sekä palkitsevalta että lohdulliselta. Se on edullinen (19€) ja tunnelmallinen paketti, joka sopii täydellisesti pimeisiin talvi-iltoihin, varsinkin kun voit ottaa ystävän mukaan paikalliseen co-opiin. Jos hämähäkit ahdistavat, pelistä löytyy kiitettävästi araknefobia-tila, jolla voit korvata kahdeksanjalkaiset häiriköt vähemmän pelottavilla (kuten kovakuoriaisilla) tai poistaa ne kokonaan. Lyhyydestään, rajallisesta varastotilasta ja navigointihaasteistaan huolimatta se ei merkittävästi heikennä nautintoa, vaan on sydämellinen kokemus, joka muistuttaa meitä kodin tärkeydestä.