Little Nightmares II kertoo syvällisen tarinan Kommentit pois päältä artikkelissa Little Nightmares II kertoo syvällisen tarinan

Little Nightmares 2 (PC)

8 / 10
Hyvää + Tarina, Visuaalinen toteutus, Äänimaailma Huonoa - Co-opin puuttuminen, Hahmo tottelee ohjausta paikoitellen huonosti Yleisesti Little Nightmares 2 focus painottuu vahvasti tarinaan, jonka loppuhuipennus järkyttää varmasti

On haastavaa arvostella spoilaamatta siitä mitään, sillä on onnistunut luomaan ainutlaatuisen tarinan, jonka loppuhuipennus saa varmasti leuat loksahtamaan auki.

Helpot ensiaskeleet

Pelin päähahmo on Mono, pussipäinen hahmo joka tupsahtaa pelin alussa telkkarista ulos. Peli ei suoraan opeta mistä mitäkin tapahtuu vaan antaa aluksi mahdollisuuden oivaltaa kaiken itse; mistä liikutaan, mistä hypätään, miten tuon esteen yli pääsee… ja näin sen kuuluu ollakin. Kun näppäimistä ja hahmon eri komennoista pääsee jyvälle, peliä on ilo pelata hahmon enimmäkseen responsiivisen ohjattavuuden ansiosta.

Pelin alkumetreillä on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia

Apuun rientää Six

Hetken tarpomisen jälkeen seikkailuun hyppää mukaan Six, mysteerihahmo joka ei liiemmin itseään esittele. Six on toisaalta kiva lisä peliin, tekoäly toimii hyvin eikä toveria tarvitse olla kokoajan paimentamassa. Toisaalta taas Six on hukkaan heitettyä potentiaalia; jos peliin olisi lisätty co-op, olisi se tarjonnut hurjan määrän mahdollisuuksia. Nyt Six on itsenäisyytensä vuoksi käytännössä turha, sillä kaikki hänen toimensa on ohjelmoitu juuri tietyllä tavalla eikä ikinä tarvitse jännittää, selviytyykö hän annetuista haasteista. Toki tämä yhteistyötila saatetaan peliin lisätä esimerkiksi dlc:n muodossa, toivottavasti.

Pimeydessä kaksin on parempi kuin yksin

Hieman teknisestä puolesta

Peli oikeasti näyttää ja kuulostaa aivan mahtavalta. Tunnelma on saatu luotua ääniefektein ja erinäisillä valotuksilla niin puistattavaksi, että takapuoli nousi tuolista parikin kertaa ilmaan. Pelin pelaamiseen suositellaankin vahvasti käytettäväksi kuulokkeita, sillä jopa osa pelin haasteista vaatii ympäristön kuuntelemista tarkkaan. Peliä suositellaan pelattavaksi myös oikealla ohjaimella, sillä pelissä on huomattavasti helpompi kikkailla gamepadilla kuin näppäimistöllä. Mono tottelee komentoja enimmäkseen oikein, mutta välillä hän päättää kieltäytyä esimerkiksi poimimasta tavaroita maasta ja jos oikein huono tuuri käy, jää hän kiinni esimerkiksi kirjahyllyyn tai tuoliin. Tällöin ei auttanut kuin ladata aiempi checkpoint ja toivoa ettei sama toistu. Eikä kyllä toistunutkaan.

Little Nightmares 2 loistaa tasohyppelyllään

Pelin pulmat eivät liikaa hermoja rasita

Pelin ”älypelit” eivät ole todellakaan liian haastavia. Ratkaisu on yleensä korostettu todella huomattavasti; jos seinästä törröttää lankkuja joiden läpi saattaisi päästä niin lattialle on varmasti aseteltu oikein näkyvälle paikalle kirves. Jos huoneesta poistuminen vaatii korkealla olevan napin painamista, jollakin hyllyllä näkyvä erittäin iso objekti suorastaan huutaa ”heitä minut tuohon nappiin!” Toisaalta tällä kyllä vältytään liialliselta turhautumiselta joka voisi viedä mielenkiinnon koko pelistä, mutta co-opin kannalta olisi ollut vielä hauskempaa ratkoa paljon haastavampiakin ongelmia. Jos tämmöinen co-op siis olisi olemassa.

Tässä pelissä eivät älynystyrät kuormitu

Yhteenveto

Little Nightmares II ei missään nimessä ole täydellinen. Siitä löytyy omat kauneusvirheensä, jotka kohdistuvat lähinnä pieniin puutteisiin ohjattavuudessa ja co-opin potentiaalissa. Ilman kyseistä tarinaa olisinkin antanut pelille vahvan seiskan, mutta pelin loppu on koettava itse. En ole miesmuistiin saanut mistään pelistä vastaavanlaisia fiiliksiä, sillä Monon ja Six:n ahdingon voi ihan oikeasti tuntea. On myös erittäin suositeltavaa että pelin ensimmäinen osa on pelattuna ennen tähän sekaantumista, sillä pelisarjan aikajanaa on hieman vaikea hahmottaa ilman molempien pelaamista.

Tämä oli kyllä hieno kokemus.

Call of the Elder Gods lupaa mysteerejä ja kosmista kauhua toukokuussa Kommentit pois päältä artikkelissa Call of the Elder Gods lupaa mysteerejä ja kosmista kauhua toukokuussa

Pulma-seikkailupelien ystäville on hyviä uutisia, kun saapuu markkinoille 12. toukokuuta. Kehittäjä vahvisti julkaisupäivän, ja peli nähdään useilla alustoilla, kuten :llä, Switch 2:lla, :llä sekä Xbox Series -konsoleilla. Kärsimättömimmät pääsevät jo nyt kokeilemaan peliä, sillä Steamissa julkaistu demo sisältää koko ensimmäisen luvun – ja tallennus siirtyy suoraan kokoversioon.

Kyseessä on jatko-osa vuoden 2020 -pelille, joka hurmasi pelaajat tarinallaan ja pulmillaan. Uusi osa vie pelaajat synkempiin tunnelmiin kahden hahmon, professori Harry Everhartin ja opiskelija Evangeline Draytonin, matkassa. Tarina alkaa Miskatonic University -yliopistosta, jossa kaikki ei todellakaan ole kohdallaan, missä varjot liikkuvat silmäkulmassa ja unet tuntuvat turhankin todellisilta.

Kaksikko lähtee selvittämään outojen tapahtumien taustaa, mutta vastaukset eivät ole sieltä helpoimmasta päästä. Pelin kuvauksen mukaan luvassa on paljastuksia, jotka ovat kirjaimellisesti ikivanhoja ja todennäköisesti myös melko karmivia. Jos pidät hitaasti aukeavista mysteereistä ja aavistuksen ahdistavasta tunnelmasta, tämä voi olla juuri sinun juttusi.

Ensimmäinen osa sai aikanaan kiitosta erityisesti omaperäisestä tarinastaan ja pulmistaan, jotka jäivät pyörimään mieleen vielä pelisession jälkeenkin. Jos jatko-osa onnistuu tavoittamaan saman taian ja lisää siihen ripauksen kosmista kauhua, toukokuussa voi olla luvassa varsin koukuttava seikkailu.

Psykologinen kauhupeli Bloodmoored on seuraava odotettu indiekauhu PC:lle Kommentit pois päältä artikkelissa Psykologinen kauhupeli Bloodmoored on seuraava odotettu indiekauhu PC:lle

Uusi psykologinen kauhupeli Bloodmoored on julkistettu :lle, ja se lupaa viedä pelaajan suoraan hylättyyn teollisuuskompleksiin, tarkemmin sanottuna päähenkilön isän vanhaan tehtaaseen. Tunnelma ei ole kevyimmästä päästä, vaan paikat rapistuvat, koneet natisevat ja jotain liikkuu varjoissa.

Pelin idea ei kuitenkaan ole pelkkää säikyttelyä. Pelaaja yrittää paeta tehtaalta, mutta matka ei ole suoraviivainen. Ympäristö on täynnä arvoituksia, jotka liittyvät rikkinäisiin koneisiin, tilallisiin pulmiin ja logiikkaa vaativiin haasteisiin. Kyseessä on siis yhtä paljon ajattelua kuin säikähtelyä.

Kauhun keskellä kulkee myös kummituksia, mutta ne eivät ole yksiselitteisesti vihollisia. Kehittäjän mukaan osa niistä voi jahdata pelaajaa, osa taas auttaa selviytymisessä. Jokaisella hengellä on oma tarinansa, ja niiden käyttäytyminen riippuu siitä, kuka ne olivat eläessään.

Pelin takana on yksin työskentelevä kehittäjä , joka korostaa, että jokainen kummitus on enemmän kuin pelkkä pelottava ilmestys. Ne ovat muistoja menneestä, jotka ovat jääneet jumiin elämän ja kuoleman väliin, ja pelaajan tehtävänä on oppia ymmärtämään niitä, ei vain pakenemaan.

Bloodmoored on tulossa PC:lle ensi vuonna, ja peli on jo lisättävissä toivelistalle Steamissa. Jos siis hylätyt tehtaat ja moraalisesti harmaat kummitukset kuulostavat houkuttelevalta yhdistelmältä, tämä saattaa olla seuraava yöunet vievä tuttavuus.