Little Nightmares II kertoo syvällisen tarinan Kommentit pois päältä artikkelissa Little Nightmares II kertoo syvällisen tarinan

Little Nightmares 2 (PC)

8 / 10
Hyvää + Tarina, Visuaalinen toteutus, Äänimaailma Huonoa - Co-opin puuttuminen, Hahmo tottelee ohjausta paikoitellen huonosti Yleisesti Little Nightmares 2 focus painottuu vahvasti tarinaan, jonka loppuhuipennus järkyttää varmasti

On haastavaa arvostella Little Nightmares II spoilaamatta siitä mitään, sillä Bandai Namco on onnistunut luomaan ainutlaatuisen tarinan, jonka loppuhuipennus saa varmasti leuat loksahtamaan auki.

Helpot ensiaskeleet

Pelin päähahmo on Mono, pussipäinen hahmo joka tupsahtaa pelin alussa telkkarista ulos. Peli ei suoraan opeta mistä mitäkin tapahtuu vaan antaa aluksi mahdollisuuden oivaltaa kaiken itse; mistä liikutaan, mistä hypätään, miten tuon esteen yli pääsee… ja näin sen kuuluu ollakin. Kun näppäimistä ja hahmon eri komennoista pääsee jyvälle, peliä on ilo pelata hahmon enimmäkseen responsiivisen ohjattavuuden ansiosta.

Pelin alkumetreillä on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia

Apuun rientää Six

Hetken tarpomisen jälkeen seikkailuun hyppää mukaan Six, mysteerihahmo joka ei liiemmin itseään esittele. Six on toisaalta kiva lisä peliin, tekoäly toimii hyvin eikä toveria tarvitse olla kokoajan paimentamassa. Toisaalta taas Six on hukkaan heitettyä potentiaalia; jos peliin olisi lisätty co-op, olisi se tarjonnut hurjan määrän mahdollisuuksia. Nyt Six on itsenäisyytensä vuoksi käytännössä turha, sillä kaikki hänen toimensa on ohjelmoitu juuri tietyllä tavalla eikä ikinä tarvitse jännittää, selviytyykö hän annetuista haasteista. Toki tämä yhteistyötila saatetaan peliin lisätä esimerkiksi dlc:n muodossa, toivottavasti.

Pimeydessä kaksin on parempi kuin yksin

Hieman teknisestä puolesta

Peli oikeasti näyttää ja kuulostaa aivan mahtavalta. Tunnelma on saatu luotua ääniefektein ja erinäisillä valotuksilla niin puistattavaksi, että takapuoli nousi tuolista parikin kertaa ilmaan. Pelin pelaamiseen suositellaankin vahvasti käytettäväksi kuulokkeita, sillä jopa osa pelin haasteista vaatii ympäristön kuuntelemista tarkkaan. Peliä suositellaan pelattavaksi myös oikealla ohjaimella, sillä pelissä on huomattavasti helpompi kikkailla gamepadilla kuin näppäimistöllä. Mono tottelee komentoja enimmäkseen oikein, mutta välillä hän päättää kieltäytyä esimerkiksi poimimasta tavaroita maasta ja jos oikein huono tuuri käy, jää hän kiinni esimerkiksi kirjahyllyyn tai tuoliin. Tällöin ei auttanut kuin ladata aiempi checkpoint ja toivoa ettei sama toistu. Eikä kyllä toistunutkaan.

Little Nightmares 2 loistaa tasohyppelyllään

Pelin pulmat eivät liikaa hermoja rasita

Pelin ”älypelit” eivät ole todellakaan liian haastavia. Ratkaisu on yleensä korostettu todella huomattavasti; jos seinästä törröttää lankkuja joiden läpi saattaisi päästä niin lattialle on varmasti aseteltu oikein näkyvälle paikalle kirves. Jos huoneesta poistuminen vaatii korkealla olevan napin painamista, jollakin hyllyllä näkyvä erittäin iso objekti suorastaan huutaa ”heitä minut tuohon nappiin!” Toisaalta tällä kyllä vältytään liialliselta turhautumiselta joka voisi viedä mielenkiinnon koko pelistä, mutta co-opin kannalta olisi ollut vielä hauskempaa ratkoa paljon haastavampiakin ongelmia. Jos tämmöinen co-op siis olisi olemassa.

Tässä pelissä eivät älynystyrät kuormitu

Yhteenveto

Little Nightmares II ei missään nimessä ole täydellinen. Siitä löytyy omat kauneusvirheensä, jotka kohdistuvat lähinnä pieniin puutteisiin ohjattavuudessa ja co-opin potentiaalissa. Ilman kyseistä tarinaa olisinkin antanut pelille vahvan seiskan, mutta pelin loppu on koettava itse. En ole miesmuistiin saanut mistään pelistä vastaavanlaisia fiiliksiä, sillä Monon ja Six:n ahdingon voi ihan oikeasti tuntea. On myös erittäin suositeltavaa että pelin ensimmäinen osa on pelattuna ennen tähän sekaantumista, sillä pelisarjan aikajanaa on hieman vaikea hahmottaa ilman molempien pelaamista.

Tämä oli kyllä hieno kokemus.

Marathon kiipesi Steam-myyntilistojen kärkeen Kommentit pois päältä artikkelissa Marathon kiipesi Steam-myyntilistojen kärkeen

Bungien uusi extraction shooter Marathon on noussut vauhdilla Steamin myydyimpien pelien listalle heti julkaisupäivän paljastuksen jälkeen. Peli ilmestyy 5. maaliskuuta, ja ennakkotilaukset avattiin keskellä yötä, mikä johti siihen, että Marathon ampaisi nopeasti listan seitsemännelle sijalle.

Marathon on tähän asti pysytellyt suljettujen betojen ja kulissien takaisten testien varassa, joten laajempi yleisö pääsi ensimmäistä kertaa kunnolla käsiksi peliin ennakkotilausten muodossa. Tällä hetkellä se jää myyntilistoilla vain muutamien kovien nimien taakse, kuten Arc Raidersin, EA Sports FC:n ja Avatar: Frontiers of Pandoran, joista osa hyötyy suurista alennuksista.

Pelin hinta asettuu kohtuulliselle tasolle. Marathon maksaa noin 35 puntaa eli noin 41 euroa, tai vaihtoehtoisesti 40 dollaria eli noin 37 euroa. Tämä on selvästi maltillisempi kuin monien uusien AAA-pelien hintalappu, mikä saattaa osaltaan selittää ripeää myyntiä.

Hyvä startti on Bungielle tervetullut, sillä Marathonin kehitys on ollut kaikkea muuta kuin suoraviivaista. Viime kuukausina projekti on kokenut isoja muutoksia, mukaan lukien pelisuunnittelun uudistuksia ja studion taidejohtajan lähtö. Alkuvaiheen julkiset betat saivat ristiriitaisen vastaanoton, joten pelin suuntaa hiottiin reippaasti.

Marathon seuraa Arc Raidersin jalanjäljissä aikana, jolloin extraction shooter -pelit ovat selvästi nousussa. Se, onko Bungien peli vain hetkellinen myyntilistan tähdenlento vai seuraava genrensä kestohitti, selviää pian, viimeistään maaliskuussa, kun pelaajat pääsevät todella testaamaan, kuinka hyvin laukaukset osuvat maaliinsa.

Arc Raidersin suurin päivitys ei riittänyt pysäyttämään huijareita Kommentit pois päältä artikkelissa Arc Raidersin suurin päivitys ei riittänyt pysäyttämään huijareita

Embark Studios on julkaissut Arc Raidersiin päivityksen 1.12.0, jonka tarkoituksena on kitkeä yksi pelin pahamaineisimmista bugeista. Kyseessä on Stella Montis -alueen seinien ja kartan ulkopuolelle pääsemisen mahdollistavat glitchit. Kehittäjän mukaan päivitys korjaa muun muassa esineiden ja ammusten tuplausongelmia sekä tilanteita, joissa pelaajia pystyi vahingoittamaan seinien läpi.

Stella Montis on jo entuudestaan tunnettu Arc Raidersin armottomimpana alueena, eikä huijaajien runsaus ole helpottanut sen mainetta. Kuukausien ajan pelaajat ja striimaajat ovat raportoineet kuolemista vihollisille, jotka ampuvat seinien sisältä tai piileskelevät kartan ulkopuolella. Päivityksen piti viimein puuttua juuri tähän ongelmaan.

Todellisuus iski kuitenkin nopeasti. Heti päivityksen saavuttua pelaajille Discord täyttyi kommenteista, joiden mukaan seinäglitchit elävät yhä. Useat pelaajat kertoivat kuolleensa Stella Montisissa vastustajille, jotka olivat kirjaimellisesti seinien sisällä. Yksi tiivisti tunnelman osuvasti: päivitys ei poistanut rottia – se vain houkutteli ne uusiin koloihin.

Osa turhautumisesta kumpuaa siitä, että vastaavia lupauksia on kuultu aiemminkin. Jo joulukuun päivityksen kerrottiin korjaavan Stella Montisin ulosrajautumisbugeja, mutta viikkoja myöhemmin ongelmat jatkuvat. Lisäksi seinien läpi pelaamista on raportoitu myös muilla alueilla, kuten Dam Battlegroundsissa ja Spaceportissa.

Embark on kuitenkin tehnyt selväksi, että kyseessä on pidempi prosessi. Kehittäjän mukaan kartan ulkopuolelle pääsemiseen liittyvät exploitit ovat osa laajempaa huijauksen vastaista kokonaisuutta, jota korjataan vaiheittain tulevien viikkojen aikana. Osa pelaajista onkin valmis antamaan studiolle lisäaikaa, vaikka kärsivällisyys on monella koetuksella.

Arc Raiders julkaistiin lokakuussa 2025 PC:lle, PS5:lle ja Xbox Series X|S:lle, ja sen suosio on kasvanut nopeasti. Nyt Embarkin suurin haaste ei ole uusi sisältö, vaan se, kuinka nopeasti ja tehokkaasti seinät saadaan jälleen seiniksi eikä piilopaikoiksi.