Maailma kuuluu ihmiselle – Arvostelussa Horizon: Zero Dawn PC:lle Kommentit pois päältä artikkelissa Maailma kuuluu ihmiselle – Arvostelussa Horizon: Zero Dawn PC:lle

Horizon Zero Dawn

Horizon: Zero Dawn (PC/Steam)

9.8 / 10
Hyvää Mukaansatempaava tarina, todentuntuinen pelattavuus ja PC:n suorituskyvyn hienosti käyttävä optimointi tekevät tästä pakkohankinnan kolmiulotteisten seikkailupelien ystäville. Huonoa RTX olisi ollut kiva. Yleisesti Peli on huippuunsa hiottu kolmannen persoonan seikkailupeli ja yksi PS4:n syystäkin tärkeimmistä peleistä ja julkaisuvuotensa parhaista, joka on odotettu myös PC-laitteille.

Ālōẏa on Bengalin kieltä ja tarkoittaa sitä joka on valossa. Albanian kielellä Aloi tarkoittaa matkaa. Horizon: Zero Dawnin päähenkilö Aloy on hädin tuskin kahtakymmentä oleva punatukkainen, vakavailmeinen nainen, joka on vähintään yhtä kyvykäs ellei kyvykkäämpi kuin kaksilahkeiset verrokkinsa. Tämän polku on myös tavalla tai toisella kautta pelin tapahtumien valaistu, vaikka esteitä se on täynnä jo alkumetreistä asti. Peli alkaa samalla tavalla kuin My Summer Car, pelaajahahmon syntymästä. Vauvassa on jotain erikoista joka on nähtävissä jo siitä että se synnyttää näkijästä riippuen joko ihastusta tai pelkoa. Aloy annetaankin heimon hylkiöksi joutuneen isällisen Rostin kasvatettavaksi, jonka opetukset toimivat eräänlaisena prologina pelille.

Horizon: Zero Dawnin jylhänkaunista maailmaa asuttavat eläimen kaltaiset koneet, jotka vaeltavat pitkin ruohikkoja ja savanneja. Nämä koneet ovat myös muiden, pahantahtoisempien ihmisten ohella pelin vihollisia. Kuten avoimen maailman peleihin kuuluu, näiden peltilehmien ruhoista voi kerätä arvokkaita osia aseisiin, päivityksiin ja panssareihin. Luonnon piilottamat rauniot ja niissä lojuvat muumiot kertovat maailmasta, joka joskus oli, mutta ei ole enää ja joka sitoo Aloyta tahtomattaan vankasti itseensä. Ihmiset ovat palanneet jonkinlaiseen uuteen haudattua modernia kierrättävään pronssikauteen. Kaksi maailmaa on rakennettu huolellisesti ja niiden välinen vuoropuhelu on kiehtovaa katsottavaa.

Sen lisäksi, että tarina vetää mukaansa, on Horizon: Zero Dawn myös hyvin kaunista katsottavaa ja kuunneltavaa. Matalaääninen jyrinä ja pauke kone-eläinten rynnätessä täyttä höyryä kohti saattaisi hirvittää tottumatonta – niin todenmukaisesti koneet on saatu pyrskähtelemään, pyristelemään ja vääntelehtimään. Jokaisessa Aloyn liikkeessä on inhimillinen hitaus ja kömpelyys joka ei kuitenkaan haittaa pelaamista, koska raskaatkin liikkeet tuntuvat luonnollisilta. Siksi jokainen napakymppi koneen herkkään osaan tuntuu erityisen suurelta voitolta. Tunnelmaan, liikkeeseen, ääneen, kuvaan ja ohjattavuuteen on saatu todellinen mestarin kädenjälki ja sen vuoksi se tuntuu parhaimmillaan voimaannuttavalta pelata.

Vaikka pelissä on avoin maailma, se ei tunnu tyhjältä tai itseään toistavalta kuten monen avoimen maailman pelin kohdalla joutuu valitettavasti sanomaan. Siinä on miltei samanlaista löytämisen riemua kuin Bethesdan tai Rockstarin peleissä parhaimmillaan. Vaikka Bethesdaa kuinka kritisoisi, ja aiheestakin, pelimaailmat he ovat aina osanneet rakentaa. Jo pelin alussa, Aloyn eksyessä vanhaan luolastoon joka on ollut menneen maailman ajan tukikohta, nähdään se, miten huolella yksityiskohdat on rakennettu ja miten paljon pelissä on tutkimisen iloa. Pelin valokuvamoodi, joka tuntuu olevan nykyään jonkinlainen standardi jota aikanaan ihmettelin, on mainio lisä hetken kaappaamiseen pelistä halusi sitä kukaan nähdä tai ei. Arvostelun artikkelikuva on otettu pelin valokuvamoodissa.


Horizon: Zero Dawn kuuluu siihen kategoriaan, jonka pitäisi viimeistään osoittaa että pelit eivät ole tyhjänpäiväistä massaviihdettä, vaan ne ovat monipuolinen ja parhaimmillaan hyvin korkeatasoinen media joka vaatii kokijaltaan paljon muutakin kuin sorminäppäryyttä ja yksinkertaista päättelykykyä. Se on lukuisten kertomusten, henkilöiden ja tapahtumien maailma, jonka ytimessä pelaajan avatar, Aloy, on.

En ole ollut ikinä semmoinen joka näkee itsensä pelin päähahmona, mutta seitsemänvuotias tyttäreni ihmetteli Super Mario Odysseyn prinsessan pelastamista. Hän mainitsi erikseen, että prinsessaa pitää välillä myös kantaa. Jahka lapsi kasvaa ikäsuositukseen asti, saa hän kulkea saman matkan Aloyn, jota ei kenenkään tarvitse kantaa, kanssa.

SunderBound tuo klassisen bullet-hellin PC:lle Kommentit pois päältä artikkelissa SunderBound tuo klassisen bullet-hellin PC:lle

Vanhan koulukunnan ammuskelupelit saavat uuden tulokkaan, kun SunderBound julkistettiin PC:lle. Kipi Interactiven kehittämä peli vie pelaajat rapistuvaan mega-torniin, jossa selviytyminen onnistuu vain kerros kerrokselta. Mukana on kaksinpeli-tila luotettavan kaverin kanssa tai yksinpeli tekoälykumppanin avustuksella.

Peli yhdistää vauhdikkaan bullet-hellin ja roguelite-tyyppisen etenemisen, eli jokainen huone on testi, jokainen päivitys ansaitaan ja torni pitää kiivetä huipulle päästäkseen ulos. Kehittäjien mukaan kyseessä on kunnianosoitus klassisille top-down twin-stick -shooter -peleille, ja sen hektinen tunnelma on taattu.

SunderBound on vielä kehitysvaiheessa, mutta kiinnostuneet voivat lisätä sen Steam-toivelistalleen. Peli tarjoaa siis lupaavan annoksen vanhan ajan haastetta ja yhteistyön iloa niille, jotka kaipaavat nostalgista ammuskelua nykyaikaisella twistillä.

Dragon Quest 1 & 2 HD-2D Remake tuo klassikot moderniin kuosiin Kommentit pois päältä artikkelissa Dragon Quest 1 & 2 HD-2D Remake tuo klassikot moderniin kuosiin

Square Enix jatkaa onnistunutta HD-2D-remake -linjaansa, tällä kertaa klassikoilla Dragon Quest 1 ja 2. Uudelleenrakennetut pelit seuraavat Dragon Quest 3:n jalanjälkiä, mutta tarjoavat silti omanlaisensa kokemuksen, kaunis grafiikka ja tunnelmalliset kaupungit sekä luolat pysyvät ennallaan, mutta pelit tuntuvat selvästi vanhemmilta ja haastavammilta.

Dragon Quest 1 on erityisen kova pala, jossa pelaaja ohjaa ainoaa hahmoa koko pelin ajan ilman liittolaisia. Tämä tarkoittaa, että jokainen taistelu vaatii tarkkaa suunnittelua ja resurssien hallintaa – virheitä ei voi enää siirtää toisten harteille. Sen sijaan Dragon Quest 2 tarjoaa täyden neljän hengen party-kokoonpanon, mikä tekee taisteluista strategisempia ja antaa mahdollisuuden kokeilla uusia pelitapoja.

Molemmat pelit hyödyntävät Dragon Quest 3:n tuomia parannuksia, kuten helppotilaa, taisteluoptioiden nopeutusta ja automaattisia strategioita, ja lisäävät uusia ominaisuuksia, kuten vihollistyyppeihin sopivien hyökkäysten korostamisen. Tämä tekee etenemisestä helpompaa erityisesti uusille pelaajille, mutta tarjoaa silti syvyyttä hardcore-RPG-faneille.

Dragon Quest 1 & 2 HD-2D Remake julkaistaan 30. lokakuuta Nintendo Switch 2:lle, PS5:lle, Xbox Series X|S:lle ja PC:lle. Klassikot saavat näin uuden elämän modernissa muodossa, ja luvassa on myös yllätyksiä, joita alkuperäisissä peleissä ei ollut.