Mainokset saapuvat WhatsAppiin – mutta hätä ei ole tämän näköinen Kommentit pois päältä artikkelissa Mainokset saapuvat WhatsAppiin – mutta hätä ei ole tämän näköinen

on ilmoittanut tuovansa mainokset WhatsAppiin – ja kyllä, juuri siihen sovellukseen, joka aiemmin tunnettiin mainosvapaana viestintäkeitaana. Mainokset eivät kuitenkaan ilmesty suoraan keskusteluihin, vaan ne rajoittuvat Päivitykset-välilehteen, jossa sijaitsevat Status-päivitykset ja Kanavat.

Status-osiossa mainokset voivat näkyä yritysten julkaisuissa, joissa käyttäjää kannustetaan aloittamaan keskustelu tuotteista tai palveluista. Lisäksi käyttöön tulevat Promoted Channels, eli maksetut kanavasuositukset, jotka nousevat hakemistossa näkyville. Mainokset siis tavallaan naamioituvat uusiksi sisällöiksi.

Meta vakuuttaa, että yksityiset viestit ja puhelut pysyvät end-to-end-salattuna eikä käyttäjien puhelinnumeroita jaeta mainostajille. Mainosten kohdentamiseen käytetään sen sijaan tietoja, kuten käyttäjän maa, kieli ja seuratut kanavat. Jos on liitetty Meta-tilikeskukseen, myös Facebookin ja Instagramin data voi vaikuttaa mainoksiin.

Lisäksi uutena ominaisuutena tulee mahdollisuus tilata maksullisia kanavia, joilta saa eksklusiivisia päivityksiä, toisin sanoen, maksa jos haluat enemmän sisältöä.

Mainokset ja uudet tilaukset otetaan käyttöön asteittain seuraavien kuukausien aikana, joten vielä hetken saat selailla päivityksiä ilman yllätyksiä.

Ei tiliä, ei ongelmaa – WhatsApp kokeilee uutta guest chatia Kommentit pois päältä artikkelissa Ei tiliä, ei ongelmaa – WhatsApp kokeilee uutta guest chatia

Maailman suosituin pikaviestisovellus työskentelee uuden ominaisuuden parissa, joka saattaa pian muuttaa tapaa, jolla ihmiset keskustelevat keskenään. Uuden “guest chats” ‑toiminnon avulla myös henkilöt, joilla ei ole WhatsApp‑tiliä tai sovellusta, voisivat viestitellä sovelluksen käyttäjien kanssa. Tämä tieto perustuu tuoreeseen raporttiin ja beta‑testaukseen, jossa ominaisuutta on jo kokeiltu iPhonella, Androidilla ja selaimen kautta.

Ajatus on yksinkertainen: WhatsApp‑käyttäjä luo sovelluksestaan kutsulinkin, jonka voi jakaa vaikkapa tekstiviestillä tai sähköpostilla. Linkin saaja voi avata sen suoraan selaimessa ja aloittaa keskustelun ilman rekisteröitymistä tai sovelluksen lataamista. Kaikki viestit ovat edelleen päästä päähän ‑salattuja, joten vain keskustelun osapuolet voivat lukea niitä.

Tämä voisi olla hyödyllinen pieni tietoliikenneratkaisu esimerkiksi silloin, kun haluaa nopeasti tavoittaa jonkun ilman pitkiä tilinluontiprosesseja. Uusi ominaisuus on kuitenkin varsin perustasoinen: vieraat voivat lähettää vain tekstiviestejä, eikä valokuvien, videoiden, ääniviestien tai ryhmäkeskustelujen tuki kuulu tähän ensimmäiseen versioon. Lisäksi ääni‑ ja videopuhelut eivät ole mahdollisia.

Ominaisuudessa on myös pieni aikaraja: jos vieraskeskustelu on täysin passiivinen esimerkiksi kymmentä päivää, se voi vanhentua ja sulkeutua itsestään. Lisäksi kuka tahansa linkin saaja voi liittyä keskusteluun, joten kutsuja kannattaa jakaa harkiten.

Toistaiseksi ominaisuus on saatavilla vain rajoitetusti beetatestissä, eikä sille ole vielä ilmoitettu virallista julkaisupäivää. Jos se kuitenkin otetaan laajemmin käyttöön, WhatsApp voi olla pian yksi harvoista viestipalveluista, jossa voit lähettää suoria viestejä ilman tiliä, ainakin tekstimuodossa.

Lähde: 9to5Mac

Pilaako some ja tekoäly oikeasti aivomme? Kommentit pois päältä artikkelissa Pilaako some ja tekoäly oikeasti aivomme?

Termi “brain rot” eli vapaasti suomennettuna “aivomätä” on noussut netissä suosituksi tavaksi kuvata tunnetta, kun pää tuntuu tyhjältä tuntikausien someselaamisen jälkeen. Vaikka ilmaus kuulostaa vitsiltä, tutkijoiden mukaan siinä on pieni totuuden siemen: runsas sosiaalisen median käyttö voi vaikuttaa keskittymiseen, muistiin ja mielenterveyteen.

Lyhyiden videoiden selaaminen esimerkiksi -palvelussa tai muissa vastaavissa sovelluksissa on yhdistetty heikompaan keskittymiskykyyn ja lisääntyneeseen ahdistukseen. Tutkijoiden mukaan jatkuvat keskeytykset: ilmoitukset, uudet videot ja jatkuva aiheesta toiseen hyppiminen, pirstovat huomiokykyä. Tämä voi tehdä pitkästä sisällöstä, kuten 20 minuutin opetusvideosta, yllättävän raskaan tuntuisen.

Tutkimuksissa on myös havaittu yhteyksiä runsaan ruutuajan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä. Yhdessä laajassa tutkimuksessa havaittiin, että paljon ruutuaikaa viettävillä lapsilla aivokuoren paksuus oli joillakin alueilla pienempi. Aivokuori on tärkeä esimerkiksi muistille, päätöksenteolle ja impulssien hallinnalle. Tutkijat kuitenkin korostavat, ettei kyse ole yksinkertaisesta syy–seuraus-suhteesta: on mahdollista, että helposti häiriintyvät ihmiset hakeutuvat muutenkin enemmän puhelimen pariin.

Myös tekoäly voi vaikuttaa oppimiseen. Pienessä kokeessa opiskelijat, jotka käyttivät chatbotteja esseiden kirjoittamiseen, muistivat työnsä sisällöstä selvästi vähemmän kuin ne, jotka kirjoittivat vastaukset itse. Tutkijoiden mukaan aivojen eri alueiden välinen aktiivisuus oli myös vähäisempää chatbotin käyttäjillä.

Kaikki ruutuaika ei kuitenkaan ole samanlaista. Asiantuntijoiden mukaan ratkaisevaa on se, mitä ruudulla tekee. Yksinkertaiset keinot auttavat: puhelin pois makuuhuoneesta, sovellusten käytön rajoittaminen ja se, ettei kaikkea ulkoista ajattelua tekoälylle. Pieni vaiva ja keskittyminen eivät ole ongelma – ne ovat itse asiassa juuri sitä treeniä, jota aivot tarvitsevat pysyäkseen kunnossa.