Microsoft teki Surface Duo -laitteestaan kannettavan Xbox-konsolinKommentit pois päältä artikkelissa Microsoft teki Surface Duo -laitteestaan kannettavan Xbox-konsolin
Microsoft on päivittänyt Xbox Cloud Gaming applikaation Androidille ja samalla se on saanut tuen myös kaksinäyttöiselle Surface Duo -laitteelle.
Microsoft is turning its Surface Duo into a handheld Xbox today. The latest app update for Xbox Cloud Gaming (xCloud) let’s you use one screen for touch controls and the other for the game. It’s like a Nintendo 3DS with Xbox games. Details here: https://t.co/ubbsEAW3r8pic.twitter.com/aP94t9xgzC
Päivitys mahdollistaa pelien pelaamisen virtuaalisella ohjaimella suoraan laitteen ruudulta. Parhaillaan yli 50 peliä tukee Xbox Touch Controls -ohjaimia. Esimerkiksi Sea of Thieves, Gears 5 ja Minecraft Dungeons tukevat ohjaimia. Pelaajat voivat myös käyttää Bluetooth ohjaimia sekä Xboxin omia ohjaimia.
Nvidiapaljasti Computex 2026 -messuilla uuden RTX Spark -järjestelmäpiirinsä, jonka yhtiö uskoo avaavan oven täysin uudenlaiselle PC-aikakaudelle. Kyseessä ei ole perinteinen prosessorin ja näytönohjaimen yhdistelmä, vaan yksi suuri järjestelmäpiiri (SoC), joka yhdistää molemmat samaan pakettiin ja on suunniteltu erityisesti tekoälytehtäviä varten.
RTX Spark sisältää 20-ytimisen ARM-prosessorin, Blackwell-arkkitehtuuriin perustuvan grafiikkapiirin sekä jopa 128 gigatavua jaettua muistia. Nvidia väittää suorituskyvyn yltävän jopa yhteen petafloppiin tekoälylaskennassa. Pelipuolellakin luvataan tehoja ja yhtiön mukaan järjestelmä kykenee pyörittämään pelejä 1440p-tarkkuudella jopa 100 ruudun sekuntinopeudella.
Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang maalaili julkistuksessa tulevaisuutta, jossa tietokoneille ei enää anneta käskyjä hiirellä ja näppäimistöllä, vaan tekoäly hoitaa tehtävät käyttäjän pyyntöjen perusteella. Ajatus nojaa vahvasti myös Microsoftin Windows-ekosysteemiin ja niin sanottuun agenttipohjaiseen tekoälyyn, joka suorittaa monimutkaisia tehtäviä käyttäjän puolesta.
Pelaajien kannattaa kuitenkin suhtautua lupauksiin pienellä varauksella. RTX Spark perustuu ARM-arkkitehtuuriin, jonka yhteensopivuus PC-pelien kanssa on ollut aiemmin vaihtelevaa. Vaikka ARM-kannettavat ovat kehittyneet viime vuosina merkittävästi, kaikki pelit eivät edelleenkään toimi yhtä saumattomasti kuin perinteisillä x86-järjestelmillä.
Ensimmäiset RTX Spark -kannettavat ja minitietokoneet saapuvat markkinoille syksyllä 2026. Hintoja ei ole vielä paljastettu, mutta etenkin 128 gigatavun muistilla varustettujen mallien odotetaan sijoittuvan premium-luokkaan. Edullisempien, 16 gigatavun muistilla varustettujen versioiden kerrotaan olevan suunnitteilla myöhemmin. Jos Nvidian visio toteutuu, tulevaisuuden tietokone ei ehkä enää odota klikkauksia vaan kysyy, mitä haluat sen tekevän.
Sony näyttää olevan tosissaan taistelussaan niin sanottuja ”slop”-pelejä vastaan. Yhtiö on poistanut vuoden 2026 aikana jo tuhansia heikkolaatuisiksi tai massatuotetuiksi arvioituja pelejä PlayStation Storesta, ja toukokuussa siivous jatkui jälleen uudella suurella poistokierroksella.
Tuorein isku kohdistui erityisesti julkaisija Webneticiin, joka kuuluu PlayStation Storen aktiivisimpiin pelijulkaisijoihin. Yhtiön katalogista suuri osa koostuu peleistä, joita pelaajayhteisö on luonnehtinut nopeasti tuotetuksi, vähäistä sisältöä tarjoavaksi täytemateriaaliksi. Webnetic on nyt yksi näkyvimmistä Sonyn poistotoimien kohteista.
Mielenkiintoista kyllä, samat pelit ja julkaisijat jatkavat toimintaansa lähes normaalisti kilpailevilla alustoilla. Monet PlayStationilta poistetut pelit ovat edelleen ostettavissa Microsoftin Xbox-kaupassa, Nintendon eShopissa sekä Valven Steam-palvelussa. Tämä tarkoittaa, että julkaisijat voivat siirtää painopistettään muille alustoille, vaikka PlayStationin ovi sulkeutuisi.
Sony ei ole kommentoinut poistokampanjaa julkisesti, mutta yhtiön julkaisijasäännöt antavat vihjeitä toimien taustasta. Ohjeistuksissa varoitetaan kaupan ”spämmiämisestä” useilla lähes identtisillä tuotteilla, sillä niiden katsotaan heikentävän sekä asiakkaiden että muiden julkaisijoiden käyttökokemusta.
Kyse ei kuitenkaan vaikuta olevan tekoälystä itsestään. Sony on aiemmin kertonut hyödyntävänsä generatiivista tekoälyä omassa pelinkehityksessään esimerkiksi sisällöntuotannossa ja työnkulkujen tehostamisessa. Ongelmana näyttäisi olevan ennemmin tekoälyn avulla nopeasti tuotettu massasisältö kuin itse teknologia. Onkin selvää, että kauppapaikkaan halutaan vähemmän täytettä ja enemmän oikeita pelejä.
