Microsoftin ja Discordin yrityskaupat kuihtuivat kasaan Kommentit pois päältä artikkelissa Microsoftin ja Discordin yrityskaupat kuihtuivat kasaan

Discord

Uutisoimme maaliskuussa kuinka Microsoft olisi ollut huhujen mukaan aikeissa ostaa Discord keskustelualustan 10 miljardin dollarin suuruisella summalla.

Nyt Wall Street Journalin julkaiseman artikkelin mukaan Discord olisi luopunut mahdollisuudesta kauppoihin. Samaisen artikkelin mukaan yrityksestä oli kiinnostunut myös muut tahot.

Discord on suosittu keskustelualusta erityisesti pelaajien keskuudessa. Sulavaa ryhmäkeskustelua niin tekstitse, audion kuin videonkin avulla tarjoavaa Discordia käytetään kaikenlaiseen keskusteluun ja ryhmäpelaamiseen.

Microsoft-pomo antoi kovan varoituksen tekoälyn energiankulutuksesta Kommentit pois päältä artikkelissa Microsoft-pomo antoi kovan varoituksen tekoälyn energiankulutuksesta

Microsoftin toimitusjohtaja Satya Nadella antoi Davosissa selkeän viestin tekoälyalalle, jos tekoäly ei paranna ihmisten arkea, sen oikeutus valtavaan sähkönkulutukseen murenee nopeasti. Nadellan mukaan yhteiskunta ei hyväksy sitä, että niukkaa energiaa poltetaan “tokeneihin”, ellei vastineeksi synny parempaa terveydenhuoltoa, koulutusta, tehokkaampaa julkista sektoria ja kilpailukykyisempiä yrityksiä.

Nadellan ydinajatus on yksinkertainen, mutta painava. Tekoälyä ei pidä kehittää vain siksi, että se on teknisesti mahdollista, vaan siksi, että se muuttaa ihmisten ja yhteisöjen lopputuloksia parempaan suuntaan. Muuten koko ala menettää niin sanotun sosiaalisen toimiluvan, eli kansalaisten hiljaisen hyväksynnän.

Ratkaisuksi Nadella peräänkuuluttaa sekä infrastruktuuria että käyttöä. Ensin tarvitaan massiivinen energia- ja laskentaverkko, mutta sen jälkeen vastuu siirtyy yrityksille ja työntekijöille. Tekoälyä pitäisi alkaa käyttää arjessa, ei vain puhua siitä. Nadella kuvaa tekoälyä kognitiiviseksi vahvistimeksi, joka tekee ihmisestä tehokkaamman, vähän kuin Excel aikoinaan. Kuulostaa arkiselta, mutta vaikutus voi olla suuri.

Konkreettisena esimerkkinä Nadella nostaa terveydenhuollon. Jos tekoäly hoitaa lääkärin puolesta litteroinnin, potilastietojen kirjaamisen ja laskutuskoodit, lääkäri voi keskittyä siihen olennaiseen, eli potilaaseen. Tämä on hänen mukaansa juuri sellaista hyötyä, jonka ihmiset ymmärtävät ja hyväksyvät.

Skeptikoita ei silti puutu. Moni huomauttaa, että suuri osa tekoälyn nykykäytöstä pyörii yhä tekstien tiivistämisen ja puheen puhtaaksikirjoituksen ympärillä, eikä mullista maailmaa. Nadella ei tästä hätkähdä. Hänen mukaansa tekoäly ei ole kupla, jos se onnistuu oikeasti parantamaan tuottavuutta ja tuomaan kasvua laajasti, ei vain teknologiayhtiöiden PowerPoint-kalvoille.

Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään Kommentit pois päältä artikkelissa Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään

Kun tekoäly hiipii koteihin, taskuihin ja työpäiviin, osa ihmisistä tekee täyskäännöksen: ruudut kiinni ja kädet saveen, lankaan tai kirjaan. Ilmiötä kutsutaan analogiseksi elämäntyyliksi, eikä kyse ole pikaisesta digipaastosta vaan tietoisesta hidastamisesta maailmassa, jossa algoritmi ajattelee puolestamme.

Trendin kasvua on vaikea mitata tarkasti, mutta merkit ovat selviä. Yhdysvaltalaisen askarteluketju Michael’sin mukaan “analogisiin harrastuksiin” liittyvät haut ovat kasvaneet puolessa vuodessa 136 prosenttia. Ohjatut askartelupaketit myivät vuonna 2025 peräti 86 prosenttia enemmän, ja erityisesti niin sanotut mummoharrastukset, kuten neulominen, ovat räjähtäneet suosioon. Lankapaketit nousivat haussa huimat 1 200 prosenttia yhdessä vuodessa.

Monille analogisuus on vastalääke doomscrollaukselle ja tekoälyn tuottamalle sisällölle, joka tuntuu toistavalta ja sieluttomalta. 25-vuotias Shaughnessy Barker Kanadasta on vienyt ajatuksen pitkälle: hänellä on lankapuhelin, kasettikokoelma ja käsin kirjoitettuja kirjeitä. “Internetissä kaikki on nykyään tehty voittoa varten, ei iloksi”, Barker tiivistää ja kutsuu itseään suoraan tekoälyn vastustajaksi.

Myös CNN:n toimittaja Ramishah Maruf testasi analogista elämää palaamalla kahdeksi päiväksi 1990-luvulle: ei älypuhelimia, ei Alexaa, ei tekoälyä. Tilalle tulivat kirjat, neulominen ja filmikamera. Kokemus paljasti, ettei analogisuus tarkoita teknologian vihaamista, vaan sen rajaamista – päätöstä siitä, kuka kerää tietoa kenestä ja milloin.

Analoginen trendi ei todennäköisesti syrjäytä tekoälyä, mutta se muistuttaa yhdestä asiasta: joskus merkityksellisintä ei ole tehokkuus tai älykkyys, vaan se, että saa tehdä jotain hitaasti, käsin ja ilman kirkkaan sinistä ruutua.